KUN MIKÄÄN EI (NYKYÄÄN) RIITÄ

Riittämättömyyden tunne, vertailu ja paineet ovat nykypäivää. Riittämättömyyden tunnetta tuntee varmasti lähes jokainen, ainakin joskus. Työ, opiskelut, harrastukset, ulkonäkö, vanhemmuus…u name it. Epävarmuuksia voi kokea elämän monilla osa-alueilla ja nykyinen sosiaalisen median hurja käyttömäärä ei ainakaan helpota asiaa. Uskon, että monet riittämättömyyden tunteet johtuvat somen luomista illuusioista elämän eri alueilla. Oli riittämättömyyden syy mikä tahansa, tässä muutama ajatus joita voi lähteä työstämään parempaa fiilistä kohti.

Erota todellisuus ja illuusio. Nosta nenä luurista ja katsele ympärillesi. Ovatko kaikki ihmiset oikeasti niin upeita ja täydellisiä kuin some antaa ymmärtää? don’t think so. Myös seuraamillasi ihmisillä, tileillä ja sivustoilla on suuri vaikutus siihen millaiset odotukset asetat itsellesi.

Vertailetko ja kadehditko? Ehkä jopa ärsyynnyt tietyistä henkilöistä, koska he ovat siellä missä haluaisit olla. Joskus toisten onnistuminen muistuttaa siitä, että ei ole tehnyt asioita omien unelmien ja/tai tavoitteiden eteen. Tuntee huonoa omaatuntoa, ettei tee sitä mitä oikeasti haluaisi. Tällainen on hyvä tiedostaa ja kääntää ärsyyntyminen motivaatioksi – Jos tuo pystyy, pystyn minäkin!

Liika suorittaminen ja itsensä pakottaminen asioihin, ”koska kaikki muutkin” on kuitenkin todella huono motivaattori. Muutokset ja tavoitteet tulisi lähteä omasta halusta, ja jos oikeasti jotain haluaa, myös motivaatio tekemiselle on olemassa. Se täytyy vain ottaa käyttöön! 

Riittämättömyyden tunne on 99% varmuudella omassa päässä. Tiukasti siellä korvien välissä lienee uskomus, mitä muut ihmiset ajattelevat itsestä. Itse tulee ehkä keskityttyä juuri niihin kuviteltuihin heikkouksiin ja verrattua itseään muihin, mikä laskee itsetuntoa sekä tervettä minäkuvaa. Usko pois, että muut eivät ajattele/näe sinua sellaisessa negatiivisessa valossa kuin saatat itse ajatella. Seiraavan kerran kun otat vaikka valokuvan, älä etikkään heti niitä tuttuja huonoja kohtia, vaan yritä katsoa kuvaa eri kulmasta ja miettiä mikä siinä on hyvää!

Sillä on ihan oikeasti väliä, millaisia ajatuksia itsestään ajattelee. Positiivisiin juttuihin keskittyminen auttaa muuttamaan omaa ajattelutapaa ja ajan kanssa parantaa itsetuntoa. Olet oikeasti täysin hyvä juuri noin. Luulemasi heikkoudet ovat omassa päässä (tai toisen henkilön) luotuja uskomuksia ja todellisuudessa pärjäät juuri niin hyvin kuin kuka tahansa muukin! :)

Huono itsetunto tai epävarmuudet voivat johtaa myös muiden miellyttämisen haluun. Haetaan jonkinlaista hyväksyntää olemalla kilttejä ja sopeutumalla kaikkeen. On toki hyvä asia ottaa muut huomioon, mutta omat rajat sekä arvot tulee tietää ja niistä pitää kiinni. Se, että joku ihminen ei tykkää sinusta tai loukkaantuu jostain on täysin normaalia, eikä lainkaan vaarallista. Maailmassa tulee aina olemaan ihmisiä, jotka eivät ymmärrä toisiaan ja siinä ei ole mitään väärää.

Usein myös ajatellaan, että jos joku on toista mieltä jostain, hän ei tykkää henkilöstä joka ajattelee toisin. Mielipiteet ja henkilöt ovat kuitenkin eri asia. Itse en ainakaan arvota tai muodosta mielipidettä henkilöstä, vaikka hän olisi eri mieltä jostain asiasta kanssani. Et ole syntynyt miellyttämään ja palvelemaan muiden mielipiteitä, vaan tekemään päätöksiä sen mukaan mitä itse elämältäsi tahdot! Tää on oikeasti aika siisti juttu kun sen oikeen kunnolla hiffaa!

Ei ole itsekästä tehdä valintoja oman itsensä takia. Jotta pystyy rakastaa muita ja olla tasapainossa, täytyy ensin olla sovussa itsensä kanssa. Riittämättömyyden tunne on tosiaan vain omissa ajatuksissa ja siitä vankilasta pääsee eroon, kun tiedostaen alkaa muuttaa omia ajatusmallejaan. Joskus ajatusmallit voivat olla niin tiukasti omassa päässä, että niitä pitää samanlaisena totuutena, kuin sitä että maapallo on pyöreä. Mietippä hetki, että voisiko näissä asioissa olla sittenkin taustalla se, että joku asia tai tapahtuma on synnyttänyt ajatuksen, että pitäisi pyrkiä esimerkiksi täydellisyyteen töissä/koulussa? Olla tietyn painoinen tai näköinen? Mitä pahaa voi tapahtua jos näistä ajatuksista hellittää hieman? Luultavasti ei yhtään mitään!

Positiivisia ajatuksia just sun iltaan, olet hyvä ja riität just noin!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


RIITTÄMÄTTÖMYYDESTÄ

Meillä jokaisella tulee varmasti joskus hetkiä, jolloin tuntee itsensä surkeaksi ja saamattomaksi. Riittämättömäksi. Jollekin se on sitä, että turhautuu kun yrittää kovasti oppia jotain, eikä siitä tule mitään. Jokapaikanhöylät inspiroituvat asioista nopeammin kuin mitä ehtivät toteuttaa, sitten harmittaa kun ei kykene tekemään kaikkea sitä mitä haluaisi. Tuntee itsensä riittämättömäksi, vaikka on rakentanut itse itselleen oravanpyörän haalien liikaa tekemistä. Toiset lannistuvat riittämättömyyden tunteen alle ja päättävät, että jos en kerran kuitenkaan mitään osaa enkä opi, en jaksa edes yrittää. Riittämättömyyden tunne on kuitenkin vain tunne, eikä se määrittele kuka olet. Se on tunne, joka kuvastaa vain sitä, mihin itse sillä hetkellä keskityt. Etenkin meillä naisilla, tunteet kun saattavat heitellä joskus laidasta laitaan, kannattaa muistaa, että huonot fiilikset ja tunteet ovat vain tunteita, jotka menevät kyllä ohi, jos niitä ei ala vatvoa liikaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kyllä minä ainakin mietin aina välillä paikkaani tässä maailmassa ja myös sitä, että mitä oikeasti haluan. Viime aikoina oon käynyt läpi jotain henkilökohtaista kriisiä ja pää on ollut sellainenkin ajatusten täyttämä sekamelska. Tiedän kyllä omat vahvuuteni ja tällaisilla hetkillä täytyy vain pysyä positiivisena ja pyrkiä keskittymään asioihin joista nauttii. Jos jotain oon oppinut niin sen, että loppupeleissä täällä eletään vain itselleen, eikä kannata ottaa liikaa paineita ympäristön aiheuttamista vaatimuksista. On aika helpottavaa kun päästää irti kaikesta ”mitä pitäisi tehdä” ja miettiä sen sijaan, mitä oikeasti haluaa.

Edelliseen postaukseen palatakseni, riittämättömyys on varmasti paljon yleisempää nykyään kuin vaikka kymmenen vuotta sitten. Mainitsin, että medialla on varmasti suuri vaikutus, etenkin lapsiin ja nuoriin, joilla ei ole vielä kovin tarkkaa käsitystä itsestään ja paikastaan täällä. Ennen olit makee tyyppi kun sulla oli Fruit of the loomin huppari, nyt oot makee vain jos sulla on tuhansia seuraajia instagramissa. Jo lapsena joudut tehdä itsestäsi brändin, jotta menestyt. Elämä rakennetaan helposti kuvitteelliseksi, sellaiseksi millainen sen tahtoisi olevan. Tämä taas ajaa meitä riittämättömyyden tunteeseen ja riittämättömyyden tunne ajaa suorittamaan elämää. Suorittajasukupolvi on syntynyt. Mitä stressaantuneempi ja kiireisempi olet sen hienompi homma. Emmä kato kerkee mitään lomaa pitää, kun mun kalenteri on ihan buukattu ja hirvee stressi muutenki!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Oletteko joskus miettineet, millainen olisi ideaaliminä, eli paras versio itsestäsi? Vaikuttaisiko siihen ulkoiset seikat tai vaikka se mitä muut ihmiset ajattelevat sinusta? Liian usein vertaamme itseämme toisiin, jolloin helposti tuntee huonommuuden tunnetta. Haluatteko tietää miksi? Usein emme tiedä tästä ihmisestä kuitenkaan kaikkea. Voi olla, että olet nähnyt vain pintakiillon, etkä tiedä millaisten asioiden kanssa tyyppi painii oikeasti. Kaikilla meillä on ne hyvät ja huonot hetket ja asiat elämässä. Tämän takia ei koskaan kannata verrata itseään ja paremmuuttaan muihin.

Kaikki ovat varmastii kuulleet motivaatiolauseen ”be the best version of yourself”, tässä lauseessa on oikeasti hyvä sanoma! Mieti ja korosta omia vahvuuksiasi ja kehitä heikkouksiasi, jolloin voit varmasti olla itsevarma ja tyytyväinen. Ulkonäön tai ulkoisten seikkojen ei tulisi arvottaa ketään paremmaksi kuin toinen. Okei, pelkällä hyvällä ulkonäöllä voi nykyään päästä pitkälle, ainakin instagramissa ;) Se ei kuitenkaan todellakaan ole ainoa keino menestyä. Itsevarmuus, päättäväisyys ja periksiantamattomuus ovat mielestäni paljon hienompia piirteitä kuin ulkonäkö ja nämä piirteet ovat meidän kaikkien saatavilla, jos itse haluamme.


RIITTÄISINKÖ VAAN TÄLLAISENA

Vähintään kerran kuukaudessa tulee tällainen syvällisempi vaihe, jolloin sitä vaan pohtii kaikenmoista itsekseen. Riittämättömyys ei ole varmasti kovin harvinainen tunne tässä maailmassa. Oon ennenkin kirjoittanut siitä kun aina pitäisi sitä ja pitäisi tätä. Oon ihminen, jonka on tosiaan vaikea vain olla. Vaikka vietän aikaa paljon kotona, jossa teen myös töitä, en pysty jotenkin rauhoittumaan, vaikka mulla ei olisi mitään. Aina on jossain takaraivossa sellainen fiilis, että jotain pitää tehdä, kun on kerran aikaa.

Unknown

En ole koskaan ottanut hirveästi paineita ulkopuolelta. Oon oman tieni kulkija ja oon aina tehnyt asiat, kuten itse parhaaksi näen. Silti koen riittämättömyyttä liian usein. Pohdiskellessani asiaa, tajusin että olen itse se joka vaatii, ei kukaan muu. On helppo sysätä kaikki syy muualle, ulkopuolelle. Syyttää mediaa ja syyttää somea, blogeja, instagramia tai muita ihmisiä. Riittämättömyydellä tarkoitan enemmän sitä että en ole tyytyväinen siihen miten suoriudun asioista. En voi käsittää miten minusta, joka oli maailman huolettomin ihminen, tuli tällainen joka stressaa jo monta päivää ennen, ettei voi tehdä jotain, ettei sitten maanantaina ole väsy.

Tuntuu, että sitä myös jotenkin pidättelee itseään. Enkä todellakaan kuvittele olevani mikään julkkis, mutta aina välillä on myös todella ihanaa jutella jonkun kanssa, joka ei ole lukenut tätä blogia. Yleensä tuttujen ja myös ei tuttujen kanssa jutut menee niin, että eipä siinä tarvi kertoa kuulumisia, kun kaikki tiedetään jo. Jos avaudun täällä jostain, tulee heti fiilis että nyt kaikki luulee että oon jossain pahassa deppiksessä. Kirjoittamallahan kaikki kuulostaa paljon dramaattisemmalta suuntaan jos toiseenkin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

On paljon helpompi kirjoitella reseptejä ja jakaa vinkkejä, kuin kirjoittaa omia ajatuksia. Tykkään kuitenkin kirjoittaa myös niitä ajatuksia, vaikka niissä ei aina olisi varsinaisesti mitään suurta pointtia. Huomaan myös kirjoittavani melkein aina kolmannessa persoonassa, sillä minä tai sinä tuntuu liian syyttelevältä ja liian henkilökohtaiselta.

Kaipaan sitä aikaa, kun kirjoitin vaikka kahvikupista jos huvitti ja heitin päälle pari likaista peiliä vasten otettua haban pullistelukuvaa. Nykyään sitä miettii, että onko tämä aihe kirjoittamisen arvoinen ja ei mulla ole edes mitään kuvia.

PS. Tuo questin pumpkin pie – maku oli yllättävän jees! Helsingissä ollessani hamstrasin niitä mukaan ja on ollut kivaa vaihtelua ainaisille tutuille mauille.