JUUSTOINEN PASTAVUOKA – TERVEELLISTÄ JA HERKULLISTA ARKIRUOKAA!

08.03.2020
2

Kaupallinen yhteistyö Hetki ja Indieplace.

Arvostan ruuanlaitossa helppoutta, hyvää makua ja terveellisyyttä. Onkin ollut tosi kiva huomata, että mun tuikitavalliset arkiruokareseptit ovat niitä kaikista suosituimpia ja eniten valmistettuja myös teidän keskuudessa. Onhan sitä joskus kiva kokata pitkän kaavan kautta, mutta uskon että suurimmalla osalla meistä ei ole etenkään arkisin hirveästi aikaa saati voimia alkaa seistä montaa tuntia lieden äärellä.

Mun mielestä on ihan huippua, että markkinoilla on nykyään paljon arkea helpottavia ruoka-aineita ja tuotteita. Voin ihan rehellisesti myöntää, että käytän paljon pakasteita ja esimerkiksi valmiita salaattisekoituksia ja tuoreita wok-mixejä. Sen sijaan, että ostat monta eri vihannesta, peset ja pilkot kaikki versus siihen että avaat pussin ja kaadat sen sisällön pannulle tai lautaselle on vaan niin paljon helpompaa ja helpottaa kasviksien, vihannesten ja salaattien käyttöä kaikessa ruuanlaitossa!

Hetki-wokit ovat ihan superhyviä ja helppoja wokkisekoItuksia! Valmiiksi pilkotuista ja pestyistä kasviksista saa wokattua nopeasti ruoan 1-2 hengelle tai suuremmallekkin jengille. Hetki-wokmixejä löytyy kolmessa eri maussa: Hetki Tulinen wokmix, Hetki Lempeä wokmix ja Hetki Rouskuva wokmix. Kaikessa yksinkertaisuudessaan pussi auki ja pannulle lihan, kanan ja tofun kuin nuudelien tai vaikka riisin kanssa sekaisin. Toimii myös pata- ja vuokaruuissa ja jaankin teille ihana herkullisen reseptin kokeiltavaksi vaikka heti ensi viikolla!

Juustoinen pastavuoka:

Keitä pasta ohjeen mukaan. Paista naudan suikaleet kypsäksi ja lisää sekaan wokmixit, mausta ja paista hetki sekoitellen. Lisää joukkoon kirsikkatomaattipurkki sekä ruokakerma. Kaada kastike vuokaan ja sekoita joukkoon keitetty pennepasta, sekoita. Paista 200 asteisessa uunissa 15 min. Lisää sekaan osa juustoraasteesta ja sekoittele vuokaan. Ripottele loput juustot päälle ja laske uunin lämpötila 150 asteeseen. Anna olla vielä 10-15 minuuttia uunissa niin että juusto sulaa päälle. Tarjoa vihersalaatin kanssa. 

100 grammassa valmista vuokaa 100 kcal (proteiini 10 g, hiilihydraatti 9 g, rasva 2 g)

Mun ruuanlaittoon kuuluu tunnetusti runsas vihannesten käyttö! Valmiiden vihannessekoitusten avulla saa ruuasta terveellisempää, monipuolisempaa ja kevyempää. Kasvisten ja vihannesten käyttö ruuissa myös laskee ruuan kokonaisenergiamäärää, minkä vuoksi niitä kannattaakin lisätä ihan kaikkeen ruuanlaittoon. Paistetut wokkivihannekset nimittäin sopivat tosi hyvin myös ihan tavallisten arkiruokien sekaan (esim. makaronilaatikko)  ja tekevät niistä astetta monipuolisempaa ravintoa.

Valmiit pakkauskoot myös vähentävät ruokahävikkiä ja 200 g pussi on kätevä myös silloin kun haluaa valmistaa pienemmän määrään safkaa! Itsellä tulee enimmäkseen tehtyä suuria ruokamääriä kerralla, mutta joskus kun tarpeena on vain yksi annos, on pussin sisältö sopiva annokseen, kun siihen lisää salaatin kaveriksi!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


TÄLTÄ TUNTUU TREENATA HIILARIVAJEESSA

03.03.2020
4

Halusin kirjoittaa tästä asiasta vielä tästä yhdestä näkökulmasta, sillä uskon, että moni aktiivinen liikkuja ei ehkä edes ymmärrä miten paljon enemmän potenttiaalia saisi harjoitteluunsa ja kuinka paljon mielekkäämpää on treenata kun kehossa on kaikki kapasiteetti käytössä!

Mistä oikeen puhun? No niistä hiilihydraateista tietenkin. Hiilarien syömisellä en tarkoita, että nykyiseen ruokavalioon välttämättä pitää lisätä hirveästi ruokaa, vaan yksinkertaisesti sitä, että muuttaa makrojakaumaa niin, että suurin energiamäärä tulisi niistä hiilihydraateista. Lihominen, laihtuminen ja painon pysyminen nykyisissä lukemissa kun on riippuvainen energiatasapainosta, ei makrojakaumasta. Makrojakauma tarkoittaa siis hiilarien, proteiinien ja rasvojen jakautumista kokonaisenergiamäärässä.

Mikäli liikut aktiivisesti, eli treenaat useamman kerran viikossa ja etenkin silloin jos harrastat vauhdikkaita kestävyyslajeja, kuten ryhmäliikuntaa, juoksemista, uintia, pyöräilyä, joukkuelajeja yms. tämä postaus on ehdottomasti sinulle.

Miltä tuntuu kun kehossa ei ole riittävästi hiilareita käytössä:

Treenin aikana raajat painavat tavallista enemmän ja ne tuntuvat puutuneilta ja tehottomilta.

Syke nousee jatkuvasti todella korkealle / ei nouse yrityksestä huolimatta riittävästi.

Treenissä tuntuu, että hapenottokyky jaksaisi enemmän, mutta lihakset vetävät aivan hapoille ja puhti loppuu siihen.

Treeni tuntuu tahmealta ja vaivalloiselta, eikä itsestä saa oikeen mitään irti.

Treenin aikana alkaa pyörryttää ja heikottaa (voi johtua myös matalasta verenpaineesta).

Palautuminen on hidasta ja keho tuntuu painavalta ja väsyneeltä jatkuvasti.

Salilla treenipainot pysyvät samana viikosta ja kuukaudesta toiseen, eikä lihasmassa tartu sitten millään.

Keho kerää nestettä helposti, etenkin kasvoihin.

Aineenvaihdunta tuntuu hidastuneen ja esimerkiksi painonpudottaminen on työn ja tuskan takana.

Yöunet häiriintyvät, on vaikea nukahtaa tai sitten heräilee useamman kerran yön aikana.

Yllä olevat tuntemukset voivat johtua myös muista asioista, mutta rohkenen väittää (ja samaa mieltä oli urheilulääkäri jonka kanssa asiasta keskustelin) että todella moni kuntoilija treenaa hiilarivajeessa.

Aerobisen kynnyksen yläpuolella tapahtuva kestävyysharjoittelu vaatii pääasiallisena energianlähteenä glukoosia (=hiilareita). Suorituksen aikana elimistö käyttää lihasten ja maksan glykogeenivarastoja glukoosiksi ja siten suorituksen käyttövoimaksi.

Mikäli nämä varastot alkavat huveta, treenistä tulee tahmeaa ja puolitehoista. Jotta varastot pysyvät täysinä, hiilaria on syötävä 3,5–5 grammaa painokiloa kohti päivässä. 60-kiloisella naisella se on 210–300 grammaa (kilpaurheilijoilla/kovilla määrillä harjoittelevilla enemmänkin).

Kuten oon monesti maininnut, usein keskitytään tosi paljon siihen mitä syödään ennen ja jälkeen treenin, mutta jos syö säännöllisesti ja jatkuvasti hyvässä suhteessa makroja, kehon varastot pysyvät hyvälla mallilla, eikä esimerkiksi yksittäinen huono ateria tai vaikka sen väliin jääminen kaada maailmaa. 

Alla oleva esimerkkipäivä voisi näyttää jonkun silmiin ”epäterveelliseltä” tai ”lihottavalta”, mutta todellisuudessa tässä on oikeen hyvät makrot ja kalorimäärä perus kuntoilijan ruokavalioksi. Kalorit: 2300, hiilarit: 275 g, proteiini: 115 g, rasva: 74 g.

Mikäli treenaa kovaa ja määrällisesti paljon, tulisi energiamäärän olla tätäkin korkeampi. Aterioilla mainitut ruuat ovat omia reseptejäni, jotka sisältävät jo itsessään kasviksia, mutta lisään niitä silti aina myös lisukkeeksi. Kaikki reseptit löytyvät mun instagramista (kohokohdat/tarina/feed), johon jaan paljon tällaisia ihan tavallisia helppoja arkiruokia jatkuvasti!

Tässä postauksessa kerron miten voit laskea helposti juuri itsellesi sopivan kalorimäärän sekä makrojakauman.

Aamiainen:

3 palaa ruisleipää tai esimerkiksi yksi kokonainen pyöreä revitty ruisleipä.

päälle oivariinia(tai esim avocadoa), keittokinkkua ja keitetty kananmuna + vihannekset (kurkku, tomaatti yms)

Lounas:

iso lautasellinen kinkkukiusausta + salaatti / wokkivihanneksia

Välipala:

kaurapuuroa marjoilla

(60 g kaurahiutaleita + 150 g marjoja)

Päivällinen

iso lautasellinen uunifetapastaa + salaatti

iltapala:

1 iso sämpylä, päälle levite, 4 siivua kadett5% juustoa, keittokinkkua + kurkku/tomaatti

1 omena

Yllä oleva kuva ajatellaan helposti ”mättöruuaksi”, mutta tässä annoksessa on ~500 kcal (prot:27 g, hh: 64 g, rasva: 13 g). Yhden hot dogin sisällä: 2 kalkkunanakkia, sokeroimatonta kurkkusalaattia, sokeroimatonta ketsuppia, itse tehty coleslaw, sinappia ja korianteria. Samat makrot saat syömällä 65 g riisiä, 130 g jauhelihaa ja pari desiä tomaattikastiketta (tomaattipyreetä).

Oma kokemus:

Mulla on kahdesti viikossa spinning ohjaus, toinen on maanantai-iltana päivän viimeisenä ohjauksena (alla on jo 2 kovaa jumppaa) toinen lauanataina aamulla. Huomaan näissä treeneissä usein aika suuren eron, sillä perjantaisin tapaan syödä reilummin juuri hiilaripitoisia ruokia (viime perjantaina esimerkiksi uunifetapastaa, jälkkäriksi taateleita, kurkkua+porkkanaa dippien kera) ja usein lauantain spinningissä on ihan järjettömän kova draivi ja tehot. On vaan niin siistiä treenata kun kehossa on kaikki kapasiteetti käytössä. Maanantaisin taas oon ehtinyt jo kuluttaa varastoja sen verran, että jos olen syönyt vähänkään liian kevysti, sen huomaa heti. Polkeminen tuntuu vaivalloiselta, reidet ovat hapolla/puutuneet, vaikka syke ei edes nousisi kovin korkealle.

Rohkaisen myös sua kokeilemaan millainen ero voi olla, jos vaan antaa keholle riittävästi energiaa. Kun pystyy treenata riittävän tehokkaasti, saa myös niitä tuloksia mitä toivoo! Ja hei, vaikka tavoite olisi laihtumisessa tai rasvanpoltossa, voi ja kannattaa silti rakentaa ruokavalio niin, että kehossa on polttoainetta treeneihin. Itse en missään nimessä suosittele esimerkiksi ketogeenistä ruokavaliota sellaiselle joka harrastaa vauhdikkaita lajeja, joita tuolla aiemminkin mainitsin!

Kysyin instagramissa paljonko arvioit tässä annoksessa olevan kaloreita. Suurin osa arvioi määrän aivan liian korkeaksi, kun todellisuudessa tässä on 350 kcal.

Bon apetit ja virtaa tiistaihin kaverit!


PALJONKO NIITÄ HIILAREITA SITTEN KANNATTAA SYÖDÄ?

18.02.2020
2

Usein kun olen kirjoittanut turhasta hiilaripelosta, olen saanut otsikon kaltaisia kysymyksiä. Haluaisin vastata, että sen verran että jaksat arjessa ja treeneissä, mutta koska monelle tuo on liian ympäripyöreä vastaus, käydään tänään tarkemmin läpi, miten paljon hiilihydraatteja kannattaa ruokavalioonsa lisätä. Uskon, että nykyään on todella yleistä että proteiinin osuus on ruokavaliossa liian suuri kun taas hiilihydraattien (ja rasvan) liian pieni. En suosittele tarkan makrojakauman mukaan syömistä, mutta joskus tällainen tsekkaus voi herätellä siihen, että tekee tarvittavia muutoksia ruokavalioon ja huomaa sen myötä positiivisia vaikutuksia. Tämä postaus on pääosin suunnattu aktiivisille ihmisille, sillä uskon että suurin osa lukijoistani osuu juuri tähän ryhmään.

Proteiinin saantia on painotettu viime vuosina niin paljon, että meille on ehkä syntynyt mielikuvia, miten annos voi olla terveellinen vain jos se on proteiinipitoinen ja usein myös vähähiilihydraattinen. Proteiini on tärkeä makroravinne, mutta ei kuitenkaan millään tavoin ylivertainen ja esimerkiksi kalorien aspektista katsottuna siinä on saman verran energiaa kuin hiilihydraatissa. (1 g proteiinia = 4 kcal, 1 g hiilihydraattia = 4 kcal).

Makrojakaumaa voi muokkailla monella eri tavalla, mutta yksi helppo keino on laskea ensin tarve proteiinille ja rasvalle ja sitten täyttää loput hiilihydraateista.

Lihasmassan kasvatus/liikkuvan henkilön suositus:

  • Proteiinia 1,6-2,2 g per painokilo vuorokaudessa (vegaaneilla 15% korkeempi)
  • Rasvaa 1-1,5 g
  • loput hiilareista

Otetaan esimerkiksi koehenkilöksi 60 kg painava, arkiaktiivinen 18-30 vuotias nainen joka lisäksi harrastaa paljon liikuntaa –> 1378 kcal

Perusaineenvaihdunnan laskeminen:​

Naiset​

18-30 vuotiaat: 14,7 x paino + 496​

31-60 vuotiaat: 8,7 x paino + 829​

yli 61 vuotiaat: 10,5 x paino + 596​

Miehet​

18-30 vuotiaat:15,3 x paino + 679​

31-60 vuotiaat:11,6 x paino + 897​

yli 61 vuotiaat: 13,5 x paino + 487​

Kun perusaineenvaihdunta on laskettu, lasketaan kokonaiskulutus:

Kokonaiskulutuksen laskeminen:​

Kerro perusaineenvaihdunnan tulos aktiivisuustasosi mukaan ja saat päivittäisen kokonaiskulutuksesi.​

60 kg hyvin aktiivinen nainen(18-31v) = 1378 x 2,2 = 3031 kcal​

  • 1,3 = ei lainkaan aktiivinen​
  • 1,5 = satunnaisesti aktiivinen tai arkiaktiivisuutta jonkin verran​
  • 1,7 = liikkuminen säännöllistä tai arki aktiivista/työ fyysistä​
  • 1,9 = arkiaktiivinen kuntourheilija​
  • 2,2 = kovaa fyysistä työtä tekevä (tai arkiaktiivinen), paljon kuntoileva​
  • 2,4 = hyvin raskas työ + kilpaurheilija​

Näin saimme kaloreita käytettäväksi ~3000 kcal ja jos käytämme aiemmin mainitsemaani kaavaa, eli

  • Proteiinia 1,6-2,2 g per painokilo vuorokaudessa: 120 g proteiinia (120 x 4 = 480 kcal)​
  • Rasvaa 1-1,5 g: 90 g rasvaa (90×9= 810 kcal)​
  • loput hiilareista: proteiinista ja rasvasta tulee 1290 kcal (3000-1290=1710 jää hiilihydraateille)​
  • 1710/4 = 427 g hiilihydraattia

(1 g proteiinia = 4 kcal, 1 g hiilaria = 4 g ja 1 g rasvaa = 9 kcal)

427 grammaa hiilaria, oh boy! No miltäs tällainen määrä voisi näyttää ihan konkreettisesti? Täytyy mainita tähän väliin, että tällainen makrojakauma on käytännössä jopa haasteellinen, sillä proteiinin saanti tulee täyteen jo melkein pelkästään syömällä tämän verran hiilihydraatin lähteitä, kuten puuroa, leipää, riisiä, vihanneksia ja marjoja.

Proteiinin saannissa kannattaa nimittäin katsoa hieman myös lähteitä; kasvikunnan proteiinin lähteet eivät usein sisällä kaikkia välttämättömiä aminohappoja ja niitä tulee syödä monipuolisemmin, jotta saadaan kaikki tarvittavat aminohapot. Makrojakaumiin ei kannata liiaksi jumittua, mutta ne voivat antaa suuntaa omalle syömiselle ja sille mitä sinne lautaselle valikoituu.

En yleensäkkään kannusta jatkuvaan kalorien/makrojen laskemiseen, vaan oman kehon tuntemukseen ja nälkäsignaalin kuunteluun. Usein syömingit myös vaihtelevat päivittäin, joten se ei kaada maailmaa jos jotain markoravinnetta tulee yhtenä päivänä vähän liikaa tai liian vähän. Kokonaiskuva on se mihin kannattaa panostaa!

Tekaisin tämän melko nopeasti ja tämä ei ehkä ole ihan optimaalisin tapa syödä, jos aletaan katsoa rasvan laatua tai muita aspekteja. Pointtina tässä on kuitenkin se, että proteiinin kanssa ei tarvitse vetää överiksi ja se menee silti helposti jopa ”yli tarpeen.”

Toinen huomio on, että vaikka hiilarin lähteitä on runsaasti, jää määrä silti hieman tästä tavoitteesta, samoin kuin rasvatkin. Tämä esimerkkityyppi on todella runsaasti liikkuva ja aktiivinen, mutta vaikka olisi hieman vähemmänkin aktiivinen, ruokavalioon mahtuu silti ruokaa ja niitä hiilihydraatteja runsaastikkin!

Olen sitä mieltä, että riittävästi syöminen edistää painonhallintaa parhaiten. Silloin jää kaikki ylilyönnit ja jojoilun aiheuttamat ongelmat kokematta. Kun syö jatkuvasti riittävästi, ei ruokahimot yllätä juuri koskaan ja esimerkiksi herkkujen arvo laskee silmissä, sillä kylläinen keho ei niitä himoitse. Sitä paitsi mikäs sen mukavampaa kuin että jaksaa oikeesti tehdä tehokkaita ja kehittäviä treenejä!

Jos vaikka katsotaan tätä esimerkkityyppiä ja mietitään, että hän ei luultavasti ihan joka päivä saa kaikkea tätä ruokamäärää syötyä ja useina päivinä hän voisi syödä vieläkin enemmän hiilihydraatteja optimoidakseen harjoittelunsa.

Kun hän sitten yhtenä tai kahtena päivänä päättää herkutella, kannattaako hänen syödä esimerkiksi proteiinijäätelöä, proteiinisipsejä, proteiinipatukoita vai ehkä sittenkin annos vaikkapa irttareita, jotka ovat ns. pelkkää hiilihydraattia ja varastoituvat lihaksien glykogeenivarastoihin myöhempää käyttöä varten? Hyötyykö hän ylimääräisestä proteiinilisästä, kun päivittäinen proteiinin tarve täyttyy jo tavallisella ruualla?

Terveysherkuilla tai kevyillä karkeilla voi olla oma paikkansa, mutta se ei ole mikään kiveen lyöty fakta, että tällaisia on pakko käyttää jos haluaa elää terveellisesti. Kokonaisuus ratkaisee, aina!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


    RAVINTO & TREENI – NÄITÄ OLEN MIETTINYT VIIME AIKOINA!

    09.02.2020
    0

    Sunnuntaisin on hyvä heittää ilmoille ajatuksia ravinnon ja treenin ympäriltä. Viime aikoina mielessä on pyörinyt taas kaikenlaista aiheeseen liittyvää ja ajattelinkin jakaa niistä kolme teille.

    1. Moni kuntoilija harjoittelee samoilla määrillä ja tehoilla kuin huippu-urheilija, mutta ei syö lähellekään samalla metodilla kuin ammatikseen urheilevat. Huippu-urheilijan pääsääntöinen tavoite on riittävä energiansaanti. Kehittyminen nimittäin vaatii riittävästi energiaa. Toki on olemassa lajeja, joissa painolla tai ulkomuodollakin on oma osuutensa, mutta pääsääntöisesti urheilijat eivät hifistele mikromakrojen kanssa, vaan syövät ruokaa niin, että treenit kulkee, keho palautuu ja tuloksia näkyy.

    Mitään ei voi yleistää ja poikkeuksia on aina molempiin suuntiin, mutta kovilla määrillä ja tehoilla treenaavat kuntoilijat taas usein nipistävät aivan turhaan ruokavaliosta kaikkea mahdollista siinä kuvitelmassa, että niin kuuluu tehdä jos haluaa elää terveellisesti ja kehittyä. Diettaaminen ja laihduttaminen (normaalipainon sisällä) ei kuitenkaan edistä terveyttä, eikä rasvaton keho ole merkki siitä että on kovassa kunnossa suorituskyvyllisesti. Uskon, että moni saisi niin paljon enemmän tuloksia treenistään jos vain uskaltaisi syödä riittävästi ruokaa.

    2. Tiede vastaan kokemus? Viime aikoina somessa on ollut puhetta siitä kehen uskoa. Pseudotiede leviää etenkin somessa eri vaikuttajien toimesta, joka johtaa juuri siihen, että ollaan pihalla kuin lumiukko kun ei tiedetä enää mitä syödä ja ketä uskoa. Tiedekin on ollut joskus väärässä, eikä tieteellinen tutkimus tietenkään aina tarkoita sitä että se on absoluuttinen totuus ja oikea keino kaikille. Siltikin tiede on paras tapa selvittää, kuinka asiat todella ovat. Pitkän ajan muuttumattomana oleva tieto on myöskin luotettavaa, koska muuten tieteen itseään korjaava menetelmä olisi jo parannellut niitä. Tarkoittaa, että kun asioita tutkitaan jatkuvasti niin uusi tutkimus korjaa edellistä tietoa. 

    Mistä sitten tietää mikä on tieteellisesti tukittua tai mikä on omaa kokemusta? No aina ei tiedäkkään, ellei sitä missään mainita, mutta kannattaa luottaa mielummin asiantuntijaan kuin somestaraan joka vannoo omiin kokemuksiin pohjautuvaan tietoon. Netissä on paljon vaikuttajia, joilla ei ole mikäänlaista koulutusta alalta jonka parissa työskentelevät ja silti he saattavat myydä esimerkiksi tuhansia ravinto-ja treenivalmennuksia kuukausittain. Pelkkä koulutuskaan ei ole aina tae hyvästä osaamisesta, mutta kannattaa aina kyseenalaistaa etenkin silloin jos ohjeet tai säännöt tuntuvat erikoisilta noudattaa.

    Esimerkiksi ravintolisäbisnes on hyvä esimerkki tähän. On olemassa muutama lisäravinne, josta on tutkitusti hyötyä treenissä/kehittymisessä ja miettikää kuinka paljon erilaisia tuotteita nykyään kaupataan. Esimerkiksi tämän hetken trendinä on nuo erilaiset BCAA-juomat ja valmisteet, jotka ovat paitsi hyvin hintavia, mutta myös hyödyttömiä. Kolmen euron tölkin sijaan kannattaakin juoda mielummin ihan vaan vaikka vettä. Jos ravinnosta ei saa riittävästi proteiinia (mikä on aika epätodennäköistä) kannattaa panostaa mielummin esimerkiksi tutkitusti toimivaan heraproteiiniin.

    3. Suomalaisia ravitsemussuosituksia dissataan paljon ja erilaiset erikoisruokavaliot valtaavat markkinoita luvaten vaikka ja mitä. Ongelma tässä asiassa on se, että ravitsemussuosituksia ei juurikaan noudateta, eli silloin ei voida laittaa ravinnosta aiheutuvia ongelmia suosituksien piikkiin.

    Esimerkiksi hiilihydraatteja parjataan hurjasti ja viitataan mm. ravitsemussuosituksien sisältämiin viljatuotteisiin huonona asiana. Usein viitataan siihen, että hiilihydraatit nostavat insuliinitasoja, mutta niin nostaa myös proteiinikin, joka kumoaa sen harhaluulon on että ainoastaan hiilihydraatit nostavat veren insuliinitasoja ja näin ollen ”lihottavat”. Mikäli insuliini lihottaisi, silloin proteiinikin lihottaisi.

    Proteiinilla on havaittu samanlaista veren insuliinitasojen nousua kuin hiilihydraateilla. (lähde) Tätä insuliini lihottaa argumenttiä käytetään paljon mm. ketogeenisen ruokavalion markkinoinnissa. Totuus on kuitenkin, että liika energia suhteessa kulutukseen lihottaa.

    Proteiinin liikasaannista onkin alettu puhua enemmän ja enemmän, mikä on hyvä asia. Monet syövät tarpeeseensa nähden liikaa proteiinia, joka saattaa rasittaa esimerkiksi munuaisia. Liiallisesta proteiinista ei siis ole hyötyä. Siltikin usein käy niin, että kun jokin asia ”trendaa”, viedään se äärimmäisyyksiin. Törmäsin kuluneella viikolla mm. väittämään että jos syö kerralla enemmän kuin 20 g proteiinia, muuttuu se rasvaksi kehossa.

    Tämä on sitten toinen ääripää, joka aiheuttaa vain turhaa hysteriaa siitä miten paljon mitäkin ruokaa voi syödä. Mikään ruoka-aine ei yhtäkkiä muut rasvaksi tietyn grammamäärän ylittämisen jälkeen, vaan jälleen kerran, energiatasapaino on se mikä ratkaisee. Tämän kun sisäistää, helpottaa ihan hurjasti omaa elämää! 🙂

    instagram: ainorouhiainen 

    Facebook


    MAUKAS LOHIKEITTO

    22.01.2020
    1

    Joskus sitä vaan pyörittää päivästä toiseen samoja safkoja ja joskus tällainen pieni inspiraatiopostaus voi muistuttaa, että ainiin, tuotakin ruokaa voisi valmistaa pitkästä aikaa! Keittoruuat ovat ihania talvella ja itse oon valmistanut aiemmin paljon erilaisia sosekeittoja. Kalakeittoa en ole ennen tehnyt, mutta tämän jälkeen teen ehdottomasti uudelleen. Maukas lohikeitto maistuu niin hyvältä tuoreen ruisleivän kera, kokeile säkin!

    LOHIKEITTO a’la Aino

    • 1 sipuli
    • 1 kg perunoita
    • 250 g porkkanaa
    • 1 tl yrttisuolaa
    • 5 kpl kokonaisia maustepippureita
    • 1 kalaliemikuutio
    • 2 x 300 g lohikuutio (pakaste)
    • 3 dl kevytmaitoa (kauramaitoa)
    • 1 dl kolme sipulia ruokakermaa (sipulilla maustettua kaurakermaa)
    • tilliä

    Hienonna sipuli ja kuori sekä paloittele perunat ja porkkanat. Laita kasvikset kattilaan yrttisuolan, kalaliemikuution ja pippureiden kanssa. Lisää vain sen verran vettä, että kasvikset peittyvät. Anna kiehua, kunnes perunat ja porkkanat ovat lähes kypsiä. Kaada jäiset lohikuutiot kattilaan. Jatka keittämistä noin 5 minuuttia että kuutiot sulaa. Lisää lopuksi maito ja ruokakerma. Tarjoile hienonnetun tillin kanssa.

    Tämän keiton maku vain paranee kun sitä säilyttää jääkapissa, joten kannattaa tehdä ohjeen mukainen iso kattilallinen ja saat herkullista syötävää useammalle päivälle!

    Kivaa keskiviikkoa!

    instagram: ainorouhiainen 

    Facebook


    « Vanhemmat
    Uudemmat »