17 X OLEN NIIN HEMMETIN LAISKA

Mun voi olla joskus hyvin vaikeeta saada joitakin asioita tehtyä. Voisi siis sanoa, että oon osittain todella laiska ja saamaton. Mut hei, ei sekään väärin oo! No, ehkä silloin kun aiheuttaa itselleen vain enemmän työtä siirtämällä helppoja asioita tuonnemmaksi. Tämä on jännä asia, sillä joissakin asioissa oon todella aikaansaava ja mun on pakko hoitaa tietyt hommat aina heti. En esimerkiksi kestä, jos keittiö on sotkuinen, vaan siivoan ja puunaan sitä monta kertaa päivässä. Työasiat tulee hoidettua tunnollisesti ja monet muutkin jutut sujuu, mutta sitten on asioita jotka vaan jää ja jää. Muutama vuosi sitten jaoin laiskuus-juttujani ja ajattelin jatkaa listaa hieman pidemmälle. Tässä siis ne edelliset laiskuuden huipentumat ja mikä on tilanne nykyään!

Rakas Mini Cooperini (auto) otti ja hajosi ja vietyäni auton korjaamolle, kuulosti korjaus niin monimutkaiselta jutulta että ei vaan jaksanut, joten marssin viereiseen autoliikkeeseen ja ostin uuden auton. :D

-Tähän täytyy lisätä näin 4 vuotta myöhemmin, että ei todellakaan ole kiva maksaa joka hemmetin kuukausi osamaksua autosta, joka seisoo rikkinäisenä ja hyödyttömänä paikoillaan….

Laskujen maksaminen on yksi vaikeimmista ja rankimmista asioista mitä tiedän! Monien laskujen erpäivät menevät ohi, kun ei vaan millään jaksa kirjautua verkkopankkiin. Maksan aina lainani kavereille käteisellä, koska en todellakaan jaksa mennä verkkopankkiin makselemaan mitään ylimääräistä.

-Onneksi nykyään tämäkin on hieman helpompaa erilaisten uusien sovelluksien avulla. Tunnuslukusovellus on ihan paras, tosin senkin asentamiseen meni oma aikansa kun ei vaan millään jaksanut näppäillä kaikkia juttuja, ennen kuin kävi niin että tunnuslukukorttini katosi ja seuraavaa olisi pitänyt odotella muutama viikko. Oli siis pakko. :D

Muijalle, joka jaksaa treenata jopa neljä tuntia päivässä, voi olla ylitsepääsemättömän vaikeaa venytellä 10 minuuttia päivässä. Monta vuotta oon yrittänyt, mut ei vaan jaksa..

-Sama tilanne edelleen.

Takaisin autojen pariin. Auton katsastaminen voi olla hyvinkin raskas keissi, joten tietysti viimeinen katsastuspäivä oli ja meni, joten jouduin maksamaan ylimääräistä tämän johdosta.  

-Sama kävi tänäkin vuonna. :D

Ajoin vuoden ympäri talvirenkailla, koska ei vaan jaksanut vaihdatuttaa renkaita. :D

-Onneksi nykyään kotoa löytyy apujoukkoja joille voi vierittää tämän tehtävän.

Tiedätte, kuinka tärkeitä tietyt vitamiinit ja lisäravinteet ovat mulle. Ne pääsivät kuitenkin loppumaan pari kuukautta sitten ja en vain saanut tehtyä uutta tilausta, kun pitää kirjautua verkkokauppaan ja se tuntui jotenkin liian isolta keissiltä joka kerta kun asiaa ajattelin. :D 

-Tuo verkkokaupasta tilaaminen on jäänyt kokonaan sen aiheuttaman vaivan vuoksi. :D

Jos oon kaverin luona ja mulla on jäänyt sinne tavaroita aiemmin, en yleensä jaksa ottaa niitä mukaan, en ainakaan elleivät ne ole jo valmiiksi pussissa.

-Montakohan toppia tai vaatetta mulla on yhteensä jäänyt frendien nurkkiin pyörimään…

Jos ollaan lähdössä kavereiden kanssa ulos juhlimaan, en yleensä jaksa liikkua kotoa mihinkään ja etkot onkin aina meillä. :D

-En ole käynyt juhlimassa ikuisuuksiin, mutta tämä pitää kyllä edelleenkin paikkaansa. :D

Yksi ärsyttävimmistä asioista on jonottaa buffetin linjastossa kun ihmiset ottaa aina niin hitaasti ruokaa. En todellakaan jaksa mennä ottamaan ruokaa, mikäli jonossa on muitakin ihmisiä.

-Totta! Toinen asia on vessat, en tajua miten joillakin ihmisillä voi kestää niin kauan vessassa käynti. Jätän muuten usein vessassa käynnin, koska ei jaksa. Sitten kiroan 30 minuuttia myöhemmin kun on niin kova hätä että meinaa tulla pissat housuun. :D

Tapaan ostaa vaatteita sovittamatta, koska no..ei vaan jaksa mennä sovituskoppiin hikoilemaan.

-Edelleen sovittamatta tai netistä! Arvatkaa jaksanko ikinä palauttaa vaatteita, mikäli ne eivät sovikkaan.

Joskus mulla on to do -listalla hakea jotain loppuneita asioita kaupasta, mutta sitten kun olen kaupungissa en jaksakaan mennä kauppaan sisälle ja lykkään hommaa huomiseen. :D

-Koskakohan oon viimeksi käynyt Vaasan keskustassa.. :D

Bloggaajana joudun rampata melko usein postissa hakemassa milloin mitäkin ja oon miettinyt että miksei tavaroita voitaisi vaan toimittaa suoraan ovelle. Kerään aina mahdollisimman monta postilappua ja haen sitten kerralla, kun ei vaan jaksa käydä siellä joka toinen päivä.

-Tämä on edelleen raskasta.

En jaksa vastata viesteihin, ainakaan heti. Kerroinkin jo aiemmin, että tapaan vaan maata sohvalla ja lukea jonkun whatsapp-ryhmän viestejä niihin vastaamatta. 

-Jep, en tykkää yhtään siitä että erilaisissa kanavissa näkee, koska on ollut paikalla tai lukenut viestin.

Miten menee nykyään..?

Joulun tienoilla toin töistä työpapereita kotiin ja tyhjäsin treenilaukkuni kylppärissä. Nostin paperit kylppärin lattiaille hetkeksi…Sain nostettua ne sieltä pari viikkoa sitten. Monesti vessassa käydessäni mietin, että pitäis muuten ottaa nuo tosta..No, ens kerralla sit!

Joka aamu siirrän vaatekasan penkiltä sängylle, että viikkaisin vaatteet kaappiin. Illalla sitten siirrän ne siitä sängyltä takas siihen penkille, että mahdun sänkyyn nukkumaan. Ehkä joku päivä sitten!

Lähikaupassani käydessä, seison usein maustehyllyllä ja mietin, että pitäisi ostaa tuota valkosipulijauhetta, mutta en jaksa kurkottaa sitä alimmalta hyllyltä. :D Eikö ne vaan voisi siirtää sen ylemmäs?

Liikun paljon autolla päivittäin, sillä vaihdan lokaatiota useampaan otteeseen. Näin ollen autossa tulee myös naposteltua esimerkiksi protsupatukoita, jonka ansiosta autoni muistuttaa välillä enemmän kaatopaikkaa. Yhtenä päivänä sain kerättyä kaikki roskat ja paperit samaan pussiin. Vielä kun jaksaisi viedä sen pussin roskiin tässä joku päivä. Mietin tätä asiaa joka kerta kun istun autoon, mutta ehkä sit joskus… :D

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


NÄITÄ ET TIENNYT MINUSTA!

Paljon on tullut kirjoitettua ja paljon on tullut kerrottua itsestäni. Onko vielä jotain mitä ette musta tiedä? No, itseasiassa aika paljonkin. En koe, että mulla olisi sen kummemmin mitään bloggaus-persoonaa, mutta tänne tulee tietysti rajattua vain se tietty osa elämästä, mikä useimmiten liittyy treeniin ja hyvinvointiin! Ajattelin kertoa itsestäni muutaman faktan, katsotaan tuleeko uutta tietoa.

Tästä itseasiassa höpötin snäpissa jo eilen, mutta siis mulla on trypofobia, eli reikäkammo, tunnetaan myös nimellä rykelmäkammo. Jos termi ei ole tuttu, google kertoo tarkemmin. En siis pysty katsoa kuvia jossa on reikiä (etenkään ihmisen iholla, hyi!) ja vielä pahemmin mua alkaa etoa erilaiset rykelmät (jopa tuo sana aiheuttaa kylmiä väreitä). Jos nään tällaisen kuvan, mulle tulee jopa paniikinomainen fiilis, kylmiä väreitä ja todella kamala olo. Pahan kuvan jälkeen, se jää pyörimään mieleen jopa päiviksi ja aiheuttaa joka kerta hyvin etovan ja ällöttävän olon. 

Lukiossa ollessani, lintsasin käytännössä koko toisen luokan. Silti suoritin lukion kolmessa vuodessa, ja sain yo-todistuksen jopa ihan hyvin arvosanoin. Tämäkin pätee tähän mun joko-tai luonteeseen melko hyvin. Tokalla en tehnyt mitään ja kolmosella tykitin kahden vuoden edestä. :D

Suutun tai ärsyynnyn hyvin harvoin mistään, otan asiat rennosti enkä panikoi. On kuitenkin kaksi asiaa, josta mulla palaa pinna. Jos joku syö jääkaapista mun ruuat (haluan että siellä on aina tietyt mitä tarvitsen) tai häiritsee mun kallisarvoisia yöunia, silloin on leikki kaukana. 

Olen ohjannut 600-700 jumppaa joka vuosi jo yli 10 vuoden ajan. Vuodesta oon pitänyt yleensä yhden kuukauden kesäloman, jolloin en ole ohjannut tunteja. Jumppien lisäksi olen treenannut 3-5 krt viikossa säännöllisesti omia treenejä, mitä ne milloinkin ovat olleet. Vuodesta 2014 aloitin säännöllisemmin salitreenit, sitä ennen juoksin jumppien lisänä 10 km lenkin 3-5 krt viikkoon. Voisi siis sanoa, että on tässä tullut jokunen treenitunti vedettyä, eikä ihme ettei edelleenkään hyydy ihan pienestä! :D En ole kärsinyt liiemmin ylirasituksista tai ongelmista, vaikka voisi kuvitella, että joka paikka prakaa tuollaisen sykkimisen jäljiltä. Still going strong! 

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


PARASTA JUST NYT!

Meinasin otsikoida tekstin nimellä topit ja flopit, mutta kun aloin miettiä tarkemmin, niin en keksi paljo mitään floppeja viime ajoilta. Pidetään tämä teksti siis pelkkää posii täynnä. Mitä tänne oikeen kuuluu ja mitä puuhailen nykyään? Vaikka vuotta ei ole kulunut kuukautta pidempään, oon saanut aika paljon aikaiseksi ja moni asia on loksahtanut kohdilleen. Moni asia on roikkunut sellaisessa ikävässä välimaastossa jo liian pitkään ja lopulta päätin vain alkaa tehdä päätöksiä, välillä vaikeitakin sellaisia. Mä saatan olla joskus vähän sellainen, että tukeudun muihin ihmisiin ja en tee päätöksiä itse, vaan odotan että asiat tapahtuu muiden toimesta. No, lopulta kyllästyin tähän ja päätin alkaa hoitaa asioita ihan vaan itse. Mun elämä ja mun päätökset. Johan alkoi tapahtua! :)

Mun mielestä ei ole mitenkään hienoa luetella kuinka kiireinen oon, mutta viime aikoina on kyllä ollut enemmän tekemistä kuin aikoihin. :D Kahden työn lisäksi oon siis laittanut pystyyn oman toiminimen ja alkanut rakentaa sitäkin puolta. Voin kertoa, että saa kyllä hieman suunnitella, että ehtii kaiken tämän lisäksi elääkin välillä. Viime aikoina vapaa-aika on kyllä ollut todella rajallista, mutta uskon että senkin aika tulee. Painetaan nyt hommaa, kun kaikki on saatu rullaamaan. Yrittäjyyteen ja toiminimeen kun liittyy ihan hurjasti kaikkea mistä täytyy ottaa selvää ennen kuin voi edes alkaa viedä visiota eteenpäin. Hommat ovat kuitenkin lähteneet liikkeelle paremmin kuin hyvin ja uskon että tästä tulee hyvä juttu! Kahden muun työn osilta on myös ollut kivasti puuhaa, sillä alkuvuosi on luonnollisesti hyvinvointialan kulta-aikaa ja silloin pitää takoa kun rauta on kuumaa!

Tammikuun parhaat:

Aikaisemmin mainittu toiminimen perustaminen ja oman nettisivuston haltuunotto. Lean & Toned – valmennus on lähtenyt käyntiin todella hyvin ja oon saanut hyvää palautetta, jess! Lisäksi mulla on sata ja yksi ideaa toteutettavana – kunhan vain saan hankittua lisää aikaa, niin pistän tuulemaan. :D

Aloitin myös oman dieetin muiden L&T-jengiläisten mukana ja oon hemmetin ylpee itsestäni, että oon pitänyt langat käsissä näin hyvin. Tässä rytäkässä oon hoitanut kaikki ruokailut ja treenit (jumppien lisänä) just eikä melkein ja neljän viikon jälkeen kropassa alkaa näkyä kivasti muutoksia! Muistin jälleen miksi ”hiljaa hyvä tulee” on niin osuva sanonta tällaisissa projekteissa. Energiatasot on ihan huipussaan ja ruokavalio tuntuu toimivan loistavasti!

Treenit kulkee! Ette tiedä miten iloinen mä oon ollut koko kuukauden, kun kaikki aikaisemmat ”ongelmat” kehon suhteen on loistaneet poissaolollaan. Oudot jalan puutumiset ja hermosärky ovat poissa ja tuntuu, että vain taivas on rajana jaksamisen ja kehityksen suhteen. Asetin itselleni muutaman tavoitteen liittyen voiman kehittämiseen ja katsotaan miten pian saavutan tavoitteeni.

Tätä ei varmaan saisi kirjoittaa vielä, mutta mikäli kaikki menee kuten sovittu, musta tulee huomenna asunnon omistaja. Siis tämän asunnon, jossa asun nyt. Tätä asiaa oon vatvonut ja pohtinut. Miettinyt missä haluan asua ja voi veljet tuntuu hyvältä kun sain vihdoinkin tehtyä päätöksen tämän suhteen. Mähän oon ollut muutamassa Helsinkiin välillä ja kaikkea mahdollista muutakin on ollut mielessä. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että täällä on aika hyvä olla! 

Kaiken kaikkiaan tuntuu siltä, että muutaman takkuisemman vuoden jälkeen asiat alkaa mennä jatkuvasti parempaan suuntaan ihan kaikilta osin. Ei tule ihan hirveesti jaettua asioita henkilökohtaisesta elämästä, mutta siltäkin osin kaikki paremmin kuin hyvin. :)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.