10 x PAKKO MYÖNTÄÄ ETTÄ..

..Oli melkoinen shokki käydä ohjaamassa jumppa kolmen viikon tauon jälkeen. Siis tältäkö se tuntuu oikeesti? :D Sykkeet huiteli maksimin puitteissa melkeimpä alusta loppuun ja sitä tajusi, että taitaa tämä olla suht tiukka treeni, vaikka itse elää siinä mikään ei tunnu missään – kuplassa suurimman osan ajasta. Voin vaan kuvitella, miltä tuntuu tulla ensikertalaisena kovatehoiseen jumppaan ilman kummempaa kuntotaustaa, respect!

..Kyseinen lepo on tehnyt hyvää, sillä on ihan positiivista, että kovassa harjoituksessa saa sykkeet liikkeelle, eikä aina jää junnaamaan samalle vauhtikestävyysalueelle. 

..Lomalla oleminen ei ole niin helppoa, mitä se odottavissa mielikuvissa on. Itse joudun tehdä töitä, että pystyn päästämään irti suorittamisesta ja stressaamisesta, kun ei ole mitään tekemistä. On kai ihan luonnollista, että jos oot viisi viikkoa lomalla, joka päivä ei voi olla ohjelmaa aamusta iltaan. 

..Kesällä nouseva alkoholin kulutus näkyy ja tuntuu aika nopeasti negatiivisesti niin kropassa kuin pääkopassa. :D Enkä tarkoita tällä mitään alytöntä ryyppämistä, mutta ei siitä pääse mihinkään, ettei se taida hyvää tehdä ainakaan näin hyvinvoinnin näkökulmasta, hah.

..Ihminen on hyvin sopeutuvainen. Sitä aina tuntuu, ettei muka pysty muuttaa tapojaan, mutta kerta toisensa jälkeen huomaan, että ei tarvitse kuin päättää ja sopeudun hyvin nopeasti uuteen juttuun.

..Hävettää kuinka hölmöihin juttuihin on itsekin haksahtanut männä vuosina. Tarkoitan nimenomaan treeni- ja ruokavaliohommia. Milloin on mikäkin keino tai trendi ”ollut se juttu”, joka tuo ultimaattiset tulokset ja onnen. No, täytyy ajatella, että virheiden kautta oppii ja tulee fiksummaksi.

..Edelliseen viitaten, kaiken hifistelyjen ja testailujen jälkeen, olen palannut niin sanotusti lähtöruutuun. Sinne perusasioiden äärelle ja se tuntuu aika kivalta.

..Mulla on ihan hirveä ikävä jumppameininkejä ja kaikkia ihmisiä. Enää pari viikkoa ja pääsen jälleen oravanpyörään! :D 

..Olen huomannut kuinka sitä aina kaipaa sitä mitä ei ole. Työhärdellissä haaveilee lomasta ja lomalla muistelee kuinka ihania ne omat rutiinit on ja se fiilis kun kaikki rullaa haluamallaan tavalla. 

..Tämän kesän ”tavoite” onkin ollut hetkeen keskittyminen. Kaikista kaipailuista huolimatta, olen pyrkinyt nauttimaan hetkestä ja muistuttanut itseäni, että tämäkin on ohimenevä vaihe.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


TOISEN TUNTEIDEN VÄHÄTTELY

Vähättelyyn törmää valitettavasti liian usein ja liian monessa asiassa. Jos sitä onnistuu jossain, tulee helposti itse vähäteltyä saavuttamaansa, tai jos ei itse tätä tee, niin valitettavan usein joku mee tekee.

Kerroin eilen Instagramin tarinassa, että mulla leikattiin ihomuutos ja tikkien vuoksi en saa hikoilla nyt hetkeen. Kyllähän minä tiedän varsin hyvin, että tällainen on aika pieni murhe muiden joukossa ja että ehdin hikoilla sekä jumpata vielä liiaksikin elämäni aikana. :D Siitä huolimatta, olen sitä mieltä että se asia saa harmittaa.

Mua harmitti eilen tosi paljon se, että asiat ei menneetkään kuten suunnittelin, harmitti että joudun olla liikkumatta ja en saa tehdä asioita joita tykkään päivisin tehdä. Totta kai jossain muualla, jollain toisella on asiat sataa kertaa kurjemmin, mutta se mitä tapahtuu toiselle tai jossain muualla ei tulisi määrittää, miten itse saa tuntea. Se, että mua harmittaa, ei kuitenkaan tarkoita että itkisin kotona ja olisin aivan rikki. Sattui nyt vaan ottamaan kupoliin kun ei saa itse päättää mitä tekee, hah!

Huomasin siinä samalla miten eri tavoin ihmiset reagoivat toisen ”huonoon hetkeen” ja ajattelin tässä aikani kuluksi jaotella tällaisia ihmistyyppejä ihan huumorimielessä. :D Voit sitten itse todeta oletko törmännyt vastaavaan ja miettiä miten itse reagoit, jos huomaat toisen ihmisen olevan surullinen.

Tukijat – Tsemppaavat ja tukevat asian tiimoilta. Eivät ota kantaa itse tapahtuneeseen, mutta toivottavat voimia ja kannustavat eteenpäin.

Vähättelijät – Vähättelevät tapahtunutta ja sitä että joku on ylipäätään surullinen noin mitättömästä asiasta.

Paremmaksi pistäjät – Heille on aina käynyt pahemmin ja jos ei itselle niin ainakin naapurin serkun kaimalle, joten eihän tämä ole mitään kun muualla on jollain huonommin.

Kannustajat – Yrittävät löytää asian positiivisen puolen! Yrittävät tuoda esiin mitä kaikkea hyvää tapahtuneesta voi seurata.

Uteliaat – Eivät ota kantaa tunteisiin, mutta ovat kiinnostuneita mitä on tapahtunut ja miksi. 

Mun mielestä kukaan toinen ei voi sanoa milloin joku saa olla surullinen ja milloin ei. Me reagoidaan asioihin eri tavoilla ja et voi tietää, miten tärkeää jokin juttu on toiselle tyypille. Enkä tarkoita tällä tekstillä, että olisin ottanut jotenkin itseeni näistä reagoinneista. Se, että sain niin paljon erilaisia viestejä pisti miettimään juuri sitä miten eri tavoin ihmiset ottavat tietyt asiat.

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


MIETINPÄHÄN VAIN ETTÄ..

..En ole syönyt puuroa yli vuoteen. En tiedä miksi, mutta ei ole vain tullut syötyä. Aiemmin vedin puuroa päivittäin. Nykyään aamupalalle menee smoothie ja illalla tätä ihanan juustoista porkkana-kauraleipää.

..Tuntuu siltä, että kaikkialla toitotetaan kuinka mielummin luetaan aitoja maanläheisiä postauksia, eikä niinkään luksuselämää ja aseteltuja juttuja. Miksi silti suurimmat blogit ja ig-tilit ovat juuri tällaisia täydellisyyden perikuvia?

..Mulla menee eniten työaikaa sellaisiin asioihin, joista en oikeastaan saa mitään palkkaa, mutta olen aina uskonut siihen, että kun panostaa johonkin asiaan paljon ja myös sitä vapaa-aikaa / ilmaista aikaa, se tulee kyllä jossain vaiheessa takaisin!

..Mua jopa ärsyttää sellainen asenne, että pitäisi heti saada aina kaikki ja sitten luovutetaan, kun ei ensi yrittämällä saa haluamaansa.

..Kannattaako tilata 500 euron aurinkosänky  (sellainen pesä) ? Oon meinanut  jo monta kertaa painaa tilaa – nappia, mutta sitten mietin että onko sellaiselle oikeasti käyttöä, koska a) suomen kesä on lyhyt ja yleensä sateinen b) jaksaisinko oikeasti maata siellä vai onko se vaan houkutteleva ajatus, nimenomaan ajatuksen tasolla? HELP!

..Taisin tehdä juuri parhaan BOOTY WORKOUT – ohjelman so far! Ohjasin tunnin ensimmäisen kerran ja vaikka kaikki ei mennyt ihan niin nappiin kuin olisin halunnut, tuntuu että tää on kova!! :D

..Jos muutamia vuosia takaperin en meinannut pysyä pöksyissäni juhannusviikolla kun oli niin kiire kurvata festareille tai johonkin juhlimaan, niin nyt taas tuntuu, että käynnissä on ihan normi viikko ja on vaan ihanaa, kun saa ottaa iisimmin muutaman päivän sekä syödä herkullisia kesäruokia! :D

..JVG:n uudessa biisissä ”ehdottomasti ehkä” on kyllä niin nykyajan meininkiin sopivat sanat. Tuntuu, että mitään on todella vaikea sopia tai luvata. Kaikkeen on helppo vastata ”ehkä”  ja kuten biisissäkin sanotaan: ”Lupaus on helppo pitää, jos ei lupaa koskaa mitää.” :D 

..Te lukijat varmaan ajattelette, että kesän treenihaaste on jäänyt unholaan, mutta ei! Olen vain sellainen, että mun pitää sulatella ja pohtia näitä hetki ja sitten yhtäkkiä tulee se idea. Luulen että se idea tuli tänään kun olin lenkillä.

..Juoksulenkillä ollessa saan muutenkin yleisesti ottaen todella hyviä ideoita. Suunnittelen usein jumppien koreografiatkin niin, että ensin etsin sopivia kappaleita, sitten lyön ne listalle ja kuuntelen juostessa. Yhtäkkiä vaan näen koreografian mielessäni ja kotiin päästyä pitää vain kokeilla systeemit käytännössä.

..Onko mitään järkeä julkaista tätä postausta? :D

Mitä sä oot miettinyt tänään?

Kuvat: Anna Riska / Annmarias

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook