YKSI KESÄN PARHAISTA

Ajattelin aloitella hieman kevyemmällä aiheella ja palata muutamia viikkoja taaksepäin, ihan juhannuksen tienoille saakka. Jo vuosi sitten elokuussa tuli buukattua hotellihuoneet vanhaan kunnon RMJ:hin, ihan vaan sillä fiiliksellä, että jos juhannuksena ei ole mitään suunnitelmia, niin on ainakin jotain tekemistä. Niinhän siinä sitten kävi, että ei tänäkään vuonna ollut mitään tarjolla, joten ei muuta kuin nokka kohti vanhaa kunnon Raumanmeren juhannusta.

Tällä kertaa kyseessä ei ollut mikä tahansa nokka, vaan saatiin Rinta-Joupilta alle kunnon menopeli. Mä oon itse sellainen, että matkustan mielummin autolla kuin esimerkiksi junalla. Ja mitä autoon tulee niin voi poijjaat oli iso ero ajaa tällä menopelillä verrattuna omaan rotiskoon. Kyseessä oli siis täysin uusi Toyota C-HR, jonka veistokselliset muodot ja mieletön hybriditekniikka muodostavat täydellisen yhdistelmän aktiivisen elämän kanssa. Itse musafriikkinä tärkeenä asiana on myös tietysti multimediaominaisuudet ja ne toimivat tässä menopelissä viimeisen päälle. Oli niin siisti matka ajaa Vaasasta Raumalle, kun aurinko paistoi ja luukuteltiin kaikkia hyviä fiilisbiisejä. Juhannustunnelma päälle heti ajomatkasta lähtien.

Matka raumalle sujui siis tosi helposti ja oltiin päätetty ajella muutenkin ihan rauhassa ilman kiirettä ja stressiä. Itse festareilta mulla on tasan 0 kuvaa, mikä kertoo varmaan siitä että oli kivaa! Harvoin pystyy jättää kuvaamiset kokonaan pois, mutta koko kolmen päivän aikana ei tullut mieleenkään kaivaa kameraa repusta. Someen, etenkin snäppiin on tietysti helpompi päivitellä niitä ja näitä.

Kahtena ensimmäisenä päivänä säät olivat myös meidän puolella, mutta kolmas päivä oli sen verran sateinen, että alueella olo jäi vähiin. Onneksi hyvällä jengillä ei aina tarvita mitään ihmeempiä ja kokonaisuutena tuo reissu oli onnistunut. Näin jälkeenpäin on aina niin kiva muistella erilaisia tapahtumia ja niissä tapahtuneita juttuja. Kesän parasta antia on tietysti muistot, joita voi fiilistellä kun on taas pimeetä ja kylmää. :D

Kaikki, jotka ovat käyneet festareilla tietävät kuitenkin, että ne vaativat myös veronsa ja voi että mä olin iloinen, että kotiinpalun koittaessa ei tarvinnut lähteä säätämään matkatavaroiden ja junien kanssa. Ei muuta kuin kamat Toyotaan ja Vaasaa kohti. Otettiin myös paluureissu aika iisisti ja aika monella pysähdyksellä. Ennen lähtöä tietysti tarkistus ajokunnosta ja sen jälkeen nopeuden säädin sekä tutka, joka piti edellä ajavaan autoon vakio matkan, auttoivat sujuvaan kotimatkaan. 

kotona!

Kiitos vielä Rinta-Joupille ihan huikeesta menopelistä. Näin naisena en tietenkään osaa kertoa kaikkia hienouksia ja systeemejä, mutta sanotaanko tälleen, että paras menopeli, jonka kyydissä olen ollut ja kaikki kyydissä olevat olivat samaa mieltä. Vasta kun siirtyi omaan autoon niin huomasi, että Toyotan kyyti oli hieman ”hiljaisempi” kuin tavallisen auton.

RMJ itsessään jäi mieleen yhtenä tämän kesän hauskimmista reissuista kokonaisuutena ja onneksi on vielä kesää jäljellä! Mä oon itse sellainen, että syksyt, talvet ja kevään otan iisisti, treenaan ja teen paljon töitä. Kesällä on sitten kivempi heittää vähän löysempi vaihde ja tehdä sellaisia juttuja, joita ei muuten tee.

Oletteko te käyneet festareilla vai ootteko enemmän mökkeilevää kansaa?

Yhteistyössä Rinta-Joupin kanssa

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MISSÄ MENNÄÄN

Mistäköhän sitä aloittais. Tuntuu nimittäin tosi oudolta avata edes koko blogia, kun on ollut täältä yli viikon verran pois. Tosi vaikea eritellä mitä haluan tänne jakaa ja mikä kannattaa pitää omana tietona. Oon aina ollut tosi rehellinen täällä ja saman linjan haluan pitää edelleen, tämän ei pitäisi olla mikään pintakiilto-sivusto, koska ketä sellainen kiinnostaa? Aloitetaan vaikka sillä, miten yllättynyt olin siitä, kuinka moni tuli juttelemaan mulle ruisrockissa!! Siis teitä oli tosi paljon! Ei sitä tajua ennen kuin konkreettisesti joku tulee juttelemaan, kiitos siis siitä. Tuli tosi hyvä mieli.

Mulla on tällä hetkellä käynnissä yksi ehkä isoimpia elämänmuutoksia, jonka takia oon joutunut käymään ihan pohjamudissa saakka, sillä kaikki, mikä on ollut osa mua, katosi vaan yhtäkkiä. Jouduin kyseenalaistamaan sen kuka oon ja mitä haluan tehdä. Voisin sanoa, että kyseessä on jonkinlainen identiteettikriisi. Jos kuvittelette, että kaikki ne perusasiat mitkä tekee elämästä tasapainoista viedään, niin saattaa olla että sitä hieman hämmentyy yksi jos toinenkin. Oon myös tajunnut hyvin paljon asioita ja myös omia käyttäytymismalleja. Oon siis vihdoin ymmärtänyt mistä ne johtuu ja myös se on ollut pieni shokki. Samaan syssyyn nuo terveysongelmat, josta kerroin ja soppa oli valmis. Oon kuitenkin jollain tavoin positiivisella mielellä, sillä kaikesta pahasta seuraa yleensä myös paljon hyviä juttuja. Ei välttämättä heti, mutta jossain vaiheessa. Ajatukset tuntuu aika selkeiltä tällä hetkellä.

Tollaisessa kuvailemassani tilanteessa ei vaan pysty tulla jakamaan jotain treenivinkkejä, etenkään kun on itse vielä saikulla treenistä. :D No mä tiedän, että te ymmärrätte. Aluksi oli vaan pakko ottaa vähän breikkiä ja nyt tuntuu, että voisin pikkuhiljaa kirjoitella taas. Tauko teki siis hyvää. Otin myös pienen irtioton vaasasta ja oon kierrellyt ympäri suomea. Ne, jotka seuraa mun somea on sen jo varmasti huomanneetkin. Erilainen ympäristö teki ihan hyvää ja oon pystynyt jättää kaikki rutiinit pois, sillä vaasassa olisin vaan toistanut niitä samoja juttuja edelleen. Mä tiedän, että selviin tästäkin asiasta ja sen jälkeen oon taas vahvempi, kuin ennen. Tällä hetkellä mietin ihan tosissaan jonkinlaisia elämänmuutoksia, mutta pitää nyt katsoa päivä kerrallaan.

Nyt oon taas kotosalla ja sekin tuntuu ihan hyvältä. En ole vielä saanut kaikkia tuloksia tuon sairastelu-keissin tiimoilta, mutta mietin jos olisin kokeillut jotain kevyttä treeniä tällä viikolla, ihan silleen iisisti. Muutama postausluonnoskin odottelee, joten postauksia on taas tippumassa pikkuhiljaa, tällä kertaa hoidan myös tämän ilman stressiä. Oon nimittäin hirveen hyvä ottamaan itselleni liikaa paineita ihan kaikesta.

Tällainen pieni tilannekatsaus heti viikon alkuun. Kivaa viikkoa kaikille! <3

KUVAT: Anna Riska / Annmarias

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


5 x MILLAINEN OLEN OIKEASTI

Meillä kaikilla on tietynlainen identiteetti, joka muodostuu tietysti monista asioista. Jos pitää esimerkiksi kuvailla itseään tai muita, tulee helposti sanottua vain ulkoisia juttuja. Itse voisin esimerkiksi kuvailla itseäni sporttiseksi, tavoitteelliseksi ja määrätietoiseksi tyypiksi. Nyt kun oon tässä vaan oleillut hetken, on taas tullut mietittyä vähän diipimmin juuri sitä mikä ja kuka mä oikeesti olen. Huomaan, että sokeudun välillä vähän liikaakin tähän treeni/hyvinvointi/fitti – hommaan ja määrittelen itseäni liikaa sen kautta. Tietysti mä haluan olla muutakin kuin treenibloggaaja, ryhmäliikutaohjaaja ja himotreenari. Huomaan, että myös ulkopuoliset määrittelevät mut hyvin pitkälti tietynlaiseksi. Monet ihmiset kuvittelevat, että oon esimerkiksi aina valmis jakamaan treeni – ja ravintoneuvoja, vaikka keskellä yötä. Joskus olisi ihanaa vaan sulkea kokonaan tuo ruutu elämästä ja keskittyä ihan muihin asioihin. :)

Poistuin omalta mukavuusalueelta ja mietin 5 asiaa itsestäni, jotka eivät liity mitenkään hyvinvointiin. Kääk, olipa vaikeeta! :D Huomaan myös, että helposti tulee vain negatiivisia asioita mieleen, mutta yritin keksiä neutraaleja juttuja.

Oon aika herkkä ja tunteellinen, mutta oon myös huono näyttämään tunteitani, jonka vuoksi saatan vaikuttaa joskus jopa kovalta ja tunteettomalta. 

Olen samalla hyvin spontaani, mutta silti rutiinien orja. Tuo on aika jännä yhtälö, mikä myös hämmentää usein ihmisiä, kun multa oletetaan tietynlaista asennetta sen mukaan missä on opittu tuntemaan.

Kiinnyn helposti ihmisiin, mutta vain tietynlaisiin. Oon huomannut, että koska mun on ollut vaikea olla yksin, haen turvaa tietynlaisesta ihmistyypistä. Tämän asian tiedostaminen on auttanut paljon siihen, että oon oppinut myös olemaan itsekseni. Tässä on jännää se, että vietän kuitenkin mielummin aikaa yksin kuin ”väärän” ihmistyypin kanssa.

Olen perfektionisti. Tästä kertoo esimerkiksi se, että kun ystäväni kysyi, että olenko ajatellut olevani sellainen, vastasin että en ole tarpeeksi perfektionisti ollakseni perfektionisti. :D

Viihdyn paremmin miespuolisten henkilöiden seurassa kuin naisten. Mulla on aina ollut paljon miespuolisia ystäviä ja mun on helpompi&rennompi olla heidän seurassaan jostain syystä. 

KUVA: Anna Riska / Annmarias

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.