UUSI TREENIKAVERI

Vaikka aamulla olo oli vielä hieman tahmea, on olo virkistynyt pitkin päivää. Normaalisti maanantai on ollut mun jalkatreenipäivä, mutta koska eilen oli aika rankka päivä jumppien ja auton ratissa istumisen johdosta, päätin siirtää sen myöhemmälle viikkoon. Sen sijaan lähdettiin koko perheen voimin pienelle lenkille ja juoksemaan mäkivetoja. Perheellähän tarkoitan siis koiraa ja miestä :D  En ole koskaan aiemmin kokeillut juosta pidempää matkaa tuon meidän hauvan kanssa, mutta meni kyllä yllättävän hyvin. Nätisti se hölkötti menemään meidän kanssa 25 minuutin ajan. Hölkkäiltiin tosiaan aika rentoa vauhtia, lähinnä lämmittelymielessä. Lisäksi raitis ilma herätteli kivasti väsynyttä pääkoppaa. Oman haasteensa toi myös osittain todella liukkaat tiet. Heitinkin kotimatkalla kunnon lipat ja melkeen meinas itku tulla kun otti niin kipeetä polveen. Onneksi ei käynyt kuinkaan ja selvisin pelkällä tärähdyksellä.

11020279_10155185571210577_1539205321_n_Fotor_Collage

Meidän lähellä on pieni rapatunturi, joka toimii erinomaisena mäkenä vetoja varten. Mäki oli myös aivan jäässä, mutta onneksi sivussa meni ohut suikale ”kuivaa” maata, joten juokseminen onnistui kaatumatta. :) Juostiin jyrkkää mäkeä ylös useita kertoja ja jossain vaiheessa tuo toinen pojista hyytyi, mutta toinen jaksoi juosta mun kanssa loppuun saakka. :D

11026505_10155185570720577_38282755_n

On the top of the Gerby!

En muista, olenko koskaan kirjoittanut tästä, mutta en siis aiemmin ollut mikään kovin suuri koirafani. Hankimme koiran, koska poikaystävä oli haaveillut siitä viimeiset neljä vuotta. Olimme sopineet, että kun muutamme isompaan asuntoon, jossa on oma piha sekä muutenkin paremmat ulkoilumahdollisuudet, saa myös koira tulla. Viime syksynä, tai oikeastaan elokuun lopussa, haimme Obelixin kotiin ja sen jälkeen meikäläinen onkin ollut ihan myyty. <3

Tuo karvapallo on vaan jotain niin suloista, että en kestä. Se on aina niin iloinen kun tulee kotiin ja antaa niin paljon läheisyyttä, ettei toista. :) Se on aina siellä missä mekin ollaan. Jos minä olen alakerrassa ja mies yläkerrassa, Obe hengailee jossain rappusten keskivälissä, koska ei tiedä kumpaan kerrokseen menisi! Jos herään yöllä, löytyy tuo karvakasa yleensä kainalosta, tai mun vatsan päältä. <3 <3 <3

DSC02842 DSC02892 OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Ranskanbulldogeilla on kyllä ihan mahtava luonne. Onko mun lukijoissa yhtään ranskiksen omistajaa?