PITÄÄKÖ TREENATA PALJON ETTÄ PYSYY KUNNOSSA?

Kävin tässä tovi sitten keskustelua, joka meni suunnilleen näin. ”Oot niin hyvässä kunnossa, mutta sehän on selvää kun treenaat niin paljon. En varmaan ikinä pystyis treenaamaan itseäni samaan kuntoon.”

Tuo siis tiivistetysti sanoma koko keskustelusta, josta lähti tämän postauksen ajatus liikkeelle. Se mikä on ”hyvä kunto” on tietysti katsojan silmissä ja tavotteissa, mutta jos ajatellaan vaikka tällaista perus timmiä, sporttista kroppaa, suhteellisen hyvällä lihaserottuvuudella.

Monesti mennään metsään juuri siinä, että ajatellaan sen vaativan älyttömästi töitä. Okei, toki töitäkin pitää tehdä, mutta määrällisesti myös inhimillinen määrä riittää. Omat treenimääräni eivät ole missään suhteessa normaaleja, eivätkä sovi sellaisen aikatauluun, joka käy esimerkiksi päivätöissä. Tai no, kaikkihan on mahdollista, mutta saatte varmasti ideasta kiinni, on nimittäin hyvä, että on myös muuta elämää kuin treenit. ;)

Mun treenimääristä noin 70% tulee työn kautta, jumppia ohjatessa ja loput teen sitten omalla ajalla, jota mulla on aika joustavasti käytössä kyseisen ammatinvalinnan vuoksi. Tänään taas olin niin kiitollisella fiiliksellä, kun sain aamulla nukkua myöhään, juoda kahvit ja syödä brekut rauhassa ja sitten lähteä treenaamaan = ohjaamaan tuntia. Sitten saan tästä vielä palkkaa! Vois olla asiat huonomminkin..

No joo takaisin asiaan. Määrästä ja laadusta puhuttaessa, laatu on aina suuremmassa roolissa kehityksen suhteen. Toki jos ajatuksena on vain kuluttaa mahdollisimman paljon energiaa, silloin ne määrät ovat tärkeämpiä, mutta pitkällä juoksulla tuollainen ei ole mistään suunnasta kovinkaan kehittävää! Kun halutaan timmi kroppa, on laatu, suunnitelmallisuus sekä palautuminen suuressa roolissa. Myös ruokavalion osuus on todella tärkeä!

Saan usein kommenttia juuri siitä että eikö ole jopa ”vaarallista” syödä miinuksilla, kun kerta treenaan niin paljon. Kulutuksen ja syödyn ruuan suhde on kuitenkin se mikä ratkaisee. Jos ajatellaan että mun kulutus olisi päivässä vaikka 4000 kcal ja syön 3500 kcal, tällöin jään miinukselle 500 kaloria, mikä on melko sopiva tahti kiristymiseen ja painon pudotukseen.

Ihan samaan tulokseen päästään jos joku toinen kuluttaa 2000 kcal ja syö 1500 kcal. Tällöin hänkin jää miinuksille saman verran. Kaikessa tulee aina ottaa huomioon näiden kahden suhde ja asettaa kalorimäärät sen mukaan, mitä tavoitellaan. Jos kyseessä on pienikokoinen henkilö, jonka kulutus on vähäistä, tällöin kulutus on melko pieni, eikä siihen ihan hurjia energiamääriä mahdu. Terveellistä ruokaa voi toki aina syödä määrällisestikin suurissa määrin, koska usein terveelliset ruoka-aineet ovat suhteellisen vähäenergisiä. Kulutukseen vaikuttaa aina aktiivisuuden lisäksi myös kehonkoostumus, eli enemmän lihasmassaa omaava henkilö kuluttaakin hieman enemmän.

Jotta ei mene ihan jaaritteluksi, palataan otsikon kysymykseen. Ei siis tarvitse treenata paljon, jos haluaa pysyä timmissä kunnossa. Tärkeämpää on osata suhteuttaa syömiset omaan aktiivisuuteensa ja tehdä treenit tehokkaasti ja laadukkaasti. Itse tunnetusti tykkään syödä määrällisesti myös paljon, jolloin liikkuminen on kätevä apukeino nostamaan kulutusta, jotta voin jatkaa rakasta harrastustani, eli kokkaamista ja syömistä. :D

Kun mulla on kausia, jolloin liikkuminen vähenee radikaalisti, vähennän yleensä hiilihydraateista ensimmäisenä. Ei siksi, että hiilarit olisivat jotenkin pahasta, vaan siksi että omassa ruokavaliossani energiaa tulee noin 50% hiilareista, jolloin niistä on helpoin lähteä leikkaamaan kun on tarve. Lisäksi proteiini -ja rasvapitoinen ruokavalio pitää hieman paremmin nälkää.

Tässä energiatasapainossa on kuitenkin huomionarvoista myös se, että kun keho voi hyvin ja on ns. tasapainossa, ei lyhyet tai hieman pidemmätkään tauot, lomailut tai enemmän syömiset vaikuta mitenkään. Kun ne peruspilarit ovat pystyssä suurimman osan ajasta, voi, saa ja kannattaakin höllätä välillä ja tehdä jotain ihan muuta. Suosittelenkin hakemaan sitä tilaa, missä on hyvä olla, voi syödä ilman että jokaista suupalaa tarvitsee miettiä ja treenaamaan mielekkäästi, tehokkaasti, liikunnasta nauttien. Tästä tulee yleensä se paras lopputulos!

Instagramissa jo avasinkin aihetta, mutta jos juhlapyhien jälkeen on morkkis kaikesta syömisestä, käännä ajatus päinvastaiseksi ja mieti että kroppa on nyt ladattu energialla ja valmiina entistä parempiin treeneihin ja sitä kautta tuloksiin! Energia ei ole vihollinen, vaan kaiken liikkumisen perusta. :)

PS. Jos mielessä siintää se timmi bikinibody, niin kesän kivoimmat treenit ja motivaatio Bikini Fit – ohjelman avulla TÄÄLTÄ!! 

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


KYLLÄSTYTTÄÄKÖ TREENIT, EIKÄ TULOKSIAKAAN NÄY?

Ihminen on hyvin sopeutuvainen ja usein sitä ei edes ajattele miten säännöllisesti ja pitkään sitä toistaa rutiinejaan. Rutiineissa ei ole mitään pahaa, mutta mitä treeniin tulee, kehityksen eteen tarvitaan vaihtelevuutta ja ajoittain uutta ärsykettä. Keho tottuu siihen mitä tehdään ja miten tehdään ja ikään kuin adaptoituu tiettyyn tilaan.

Itse olen hyvä esimerkki siitä, kuinka keho tottuu vauhtikestävyysharjoitteluun ja suuriin määriin kestävyystreeniä. Jos joku tottumaton vetäisi mun treeniviikon läpi, saattaisi siinä kroppa vetää melkoiseen ylirasitustilaan hyvin nopeasti. Itse oon taas totuttanut kehon vuosien myötä tietyntyyppiseen treeniin ja niihin määriin. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että en tarvitsisi palautuspäiviä, mutta ryhmäliikunnan tyyppinen treeni on mulle melkeinpä sitä mukavuusaluetta. Itse taas saan vaihtelua ja haastetta tekemällä tasaisempaa peruskuntotreeniä sekä puhdasta voimaharjoittelua.

Kuva: Anna Riska / Annmarias

Jos palataan takaisin rutiineihin, niin en usko, että tavallinen kuntoilija edes tulee ajatelleeksi kuinka paljon ja kuinka pitkään on mennyt ihan samalla, tutulla ja turvallisella kaavalla. Mikäli tavoite on vain pitää nykyinen kuntotaso yllä ja liikkua vaikka hyvän fiiliksen vuoksi niin saman toistaminen on ok. Jos taas alkaa tuntua siltä, että tekee paljon duunia, mutta mitään ei tapahdu, on syytä katsoa treenisuunnitelmaa uusiksi. Saman saliohjelman, lenkkipolun tai jumppaviikon vetäminen kuukaudesta toiseen ei enää kehitä jossain vaiheessa.

Progressiivinen tehojen lisääminen on tärkeää, mikäli toivotaan kehitystä. Painojen nostamisella, toistomäärien vaihtelulla, treenijaon ja liikkeiden muokkaamisella saadaan jo hyvin muutosta ja vaihtelua aikaiseksi. Aina myös pelkkä tehon lisääminen ei riitä, sillä tämä voi ajaa pisteeseen jossa vedetään ihan liikaa ja ihan liian kovaa. Palauttelu ja kevennysjaksot ovat osa järkevää treenisuunnitelmaa.

Vaihtelulla on myös suuri vaikutus motivaatioon, sillä saman toistaminen alkaa jossain vaiheessa maistua puulta ja sitä ajattelee vain, että omassa motivaatiossa on vikaa, kun vika on oikeastaan siinä, että ei olla ymmärretty muuttaa tekemistä riittävän monipuolisesti. Treenejä ei tarvitse vaihdella joka viikko, eikä edes joka kuukausi, mutta järkevä syklittely tekee hommasta paljon mielekkäämpää sekä tuloksista parempia.

Usein vaihtelulla ajatellaan juuri liikkeiden muuttamista, mutta uutta ärsykettä saa myös tekemällä erilaisia toistomääriä, sarjamääriä ja vaihtamalla treenijakoa erilaiseksi. Itse liikkeellä ei loppujenlopuksi ole niin suurta mekitystä, sillä tarkoitus on saada kohdelihas tekemään työtä ja se, että vetää kuperkeikan bosupallon päällä kuminauha jaloissa kiinni ei tee liikkeestä tehokasta. Kokeilemalla löytää liikkeet, joilla on helpoin aktivoida kohdelihas, mutta välillä tämäkin homma menee kyllä aivan överiksi, kun jengi kuvittelee että mitä erikoisempi liike, sen tehokkaampi vaikutus. Moninivel-liikkeet; kuten kyykky, maastaveto, penkki, kulmasoutu ovat jo hyvin kattavia liikkeitä koko keholle ja näitä voi sitten höystää eristävämmillä jutuilla tai vaikka niillä kuminauha-jumpilla.

Näin fiiliksissä olin lähdössä salille maanantaina lepopäivän jälkeen!

Ja huom. erikoisliikkeissä tai vaikka kuminauhassa ei ole mitään väärää tai huonoa. Itsekin oon tehnyt viime aikoina paljon treeniä kumpparin kanssa, koska sen avulla oon saanut treenit keskitettyä sinne minne haluan ja treenin tavoite on ollut tietynlainen. On siis hyvä tietää mitä tekee ja minkä vuoksi, eikä vaan tehdä koska joku kisakiree sometähtikin tekee niin. Mielestäni on harhaanjohtavaa uskotella seuraajille, että pelkillä kehonpainoliikkeillä ja kuminauhajumpalla voisi kasvattaa isot lihakset tai useimmissa tapauksissa ison pyllyn.

Lähti taas mun tarinoinnit hieman aiheesta, mutta annetaan mennä. Muistetaan siis vaihdella niitä treenirutiineja, kokeilla joskus jotain uutta ja haastaa itseään riittävästi, palautumista unohtamatta! Jos kaipaat apuja treeni tai ravintohommissa, niin multa saa nykyään myös yksilöllisiä ravinto- ja treeniohjelmia ostettua täältä. Ja mainostettakoon että julkaisen pian ihan uuden treeniohjelman joka tulee olemaan ihan superkiva ja kova juttu!!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


5 x OIVALLUKSIA

…Migreenikohtaus ilman päänsärkyä on näköjään mahdollinen ja sellaisen voi saada yhtäkkiä, vaikka ei olisi aiempaa historiaa migreenistä. Meinas iskee pieni paniikki kun yhtäkkiä ei nähnyt muuta kuin outoja valoja ja olo oli kuin leijuisi pilvissä tai olisi kännissä. Fiilis tokeni, kun makoilin tunnin ajan pimeessä huoneessa, vaikkakin pääkoppa tuntui vielä muutaman tunnin ajan hieman huteralta.

…Mahdoton muuttui jälleen kerran mahdolliseksi, kun toivoton päivä työkuormineen ahdisti ja tuntui ettei aika riitä, eikä tästä voi selvitä millään. Päälle vielä tuo migreenikohtaus, joka vei juuri sen ajan mitä olin laskenut tärkeimpään työhön tänään. No, jollain ihmeen voimalla kaikki tuli hoidettua ja illan jumppakin vedettiin kunnialla maaliin.

..Oon näköjään käyttänyt koko elämäni väärän kokoisia rintsikoita. Joskus blogeista ja mainonnasta on todellakin hyötyä, kun yhtenä päivänä selailin kolleegani Siljan postausta rintaliivejä koskien ja päädyin Change lingerien sivulle tekemään kokotestin. Kun koko lävähti ruudulle, piti kyllä hieraista silmiä ja mitata uudelleen. Epäilyksistä huolimatta päätin tilata sivulta rintsikat kyseissä koossa ja voi jestas mikä ero! Yhtäkkiä ei huvitakkaan käyttää pelkkiä urheilurintsikoita all day long. :D Kaikkea sitä oppii kun vanhaksi kasvaa.

..Les Millsin ryhmäliikunnat eivät todellakaan ole enää mitää läpsyttelyä. Eivät kyllä ole koskaan olleetkaan, mutta nykyään meno on jo kunnon treeniä, jossa kovempikuntoinenkin saa haastaa itseään. Allekirjoittanutkin puuskuttaa attackissa menemään kuin viimeistä päivää, mutta voi että se fiilis tuntien jälkeen – Ihan parasta!

..Epäilyksistä huolimatta lähestulkoon aina oppii jotain uutta, kun uskaltaa hypätä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Pelko siitä että uusi asia olisi huonompi kuin nykyinen pysäyttää meitä liian usein. Jos on pienikin fiilis että huvittais, niin anna mennä! Elämä on liian lyhyt empimiseen.

Kuva: Anna Riska / Annmarias

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook