JUMITTAAKO PAINO? TSEKKAA TEETKÖ TÄMÄN VIRHEEN!

Oon miettinyt tätä aihetta paljon, sillä oon nykyään yhä enemmän sitä mieltä, että psyykkisellä hyvinvoinnilla on tosi vahva yhteys myös fyysiseen ulkomuotoon. Kroppaa voi toki muokata melkeimpä miten paljon tahansa pelkällä fyysisellä rutistamisella, mutta joskus esimerkiksi kehityksen junnaaminen johtuu liiasta yrittämisestä ja sitä kautta haalitusta stressistä. Esimerkkinä yksi tavoitteista vaikein (ainakin onnistumisprosentin perusteella) eli painon pudottaminen, painonhallinta ja kuuluisa kiristyminen/kiinteytyminen. Tässä tavoitteessa on todella helppoa vetää kroppa ja pääkoppa juntturaan, sillä usein ajatellaan että jos paino ei tipu täytyy lisätä treeniä ja vähentää ravintoa, joka vie hommaa helposti vain väärään suuntaan. Miten monesti oon todistanut tilannetta, jolloin ollaan höllätty, otettu muutama ylimääräinen lepopvä tai lisätty esimerkiksi hiilaritankkauspäivä ja keho on taas alkanut toimia ja tuloksia tippua. Monesti myös lomamatkoilla monilla paino tippuu parin kilon verran, koska stressi hellittää ja aineenvaihdunta alkaa rullaamaan!

Tykkään kirjoittaa asioista, joista on omakohtaista kokemusta ja oon itsekin ollut tilanteessa, jossa oon tehnyt kaiken 100% oikein; syönyt tosi puhtaasti ja laskenut kalorit/makrot kuntoon, treenannut paljon, mutta silti en ole mielestäni saanut niitä tuloksia mitä olisin noilla määrillä odottanut. Joka paikassa toitotetaan aina kehityksen kolmea kulmakiveä (treeni, ravinto, lepo) mutta silti se helpoin jää kuitenkin suurimmalta osalta kokonaan liian vähälle huomiolle. Ehkä nyky-yhteiskunnassa on liikaa juurtunut se ajatus, että mitään ei voi saada helpolla, ja esimerkiksi lepääminen on laiskuutta. Todellisuudessa monikin saisi paremmat tulokset järkevöittämällä treenit ja ravitsemuspuolen.

Kun tänä syksynä ensimmäistä kertaa varmaan 10 vuoteen, vähensin aika radikaalisti treenimääriä, mietin toki paljon, että miten kroppa reagoi tähän. En väitä, ettenkö vähän pelännyt lössähtämistä tai laiskuusfiiliksen iskemistä. Toki sitä miettii heti loogisesti, että kun kulutus pienenee niin ei voi syödä enää yhtä paljon kuin ennen. No kaikkea ei tarvitse aina analysoida niin paljon vaan luonto hoitaa toki osuutensa ja tietysti myös ruokahalu vähenee treenimäärien pudotessa. On itseasiassa ihan mukavaa, kun ei ole kokoajan ja aina jäätävä nälkä. :D Lepopäivät ja rentoutumisen opettelu on johtanut jopa siihen, että olen jostain kumman syystä ollut tyytyväisempi itseeni kuin aiemmin. Tietysti edelleen treenailen suhteellisen paljon jos verrataan ns. normaaliin ja tietysti liikunnalla on todella paljon positiivisia asioita, mutta helposti ne posit kääntyykin negatiiviseksi jos homma vedetään yli. Paino ei ole noussut ja kroppa tuntuu jopa paremmalta kuin jatkuvassa pumppitilassa oleva. :D

Sitten päästään asiassa eteenpäin, eli keinoja jotka oon toiminut ainakin itselläni toimiviksi palautumisen ja hyvinvoinnin edistäjiksi. Rentoutumista ei tulisi suorittaa, eli ottaa siitä stressiä, mutta joskus tilanne voi olla sellainen, että alkuun pitää vain päättää esimerkiksi päivä, jolloin ei ole mitään aikatauluja tai ajankohta kun varaa itselleen omaa aikaa.

Yksi todella ihana tapa rentoutua on intialainen päähieronta, jota tarjotaan Ladies Clubilla. Hoidossa hierotaan nimensä mukaisesti pää, kasvot, mutta myös hartiat. Tää on oikeesti todella ihanaa ja rentouttava kokemus! Maria joka tekee hoitoja on jo itsessään niin ihanan läsnäoleva persoona, että hänen hoidoissaan tulee alusta asti tosi hyvä olo. Oon käynyt noissa hoidossa jo useamman kerran ja oppinut pikkuhiljaa rentoutumaan paremmin. Loppupäivälle ei kannata varata mitään kovin menevää ohjelmaa, vaan nauttia olosta ja lepäillä. Tämä takaa myös sikeämmät ja paremmat yöunet. Jos innostuit tästä, Maria tarjoaa hoidon alennettuun hintaan 30 € / kerta mun lukijoille (koodi: arou30). Aikoja voi varata tai esim hankkia lahjakortin Ladies Clubin vastaanotosta tai s-postitse maria.dahlberg@wsc.fi. Marian FB-sivulla enemmän infoa täällä!

Vastapaino treenille – Mulla ei oikeen koskaan ole ollut mitään muita harrastuksia kuin urheilu ja oon tosi huono innostumaan mistään, joten oon yrittänyt keksiä puuhaa, mitä tykkään tehdä ja mihin ei kuulu sykkiminen ja urheilu. Mikään asia ei saisi olla koko elämä, kenelläkään. Kokkailu ja reseptien suunnittelu on toiminut tähän saakka hyvänä puuhastelukeinoja esimerkiksi iltoina kun en ole mennyt treenaamaan, mutta en ole halunnut vain maata toimettomana telkkarin edessä. 

Piikkimatto – Edelleen yksi suosikki rentoutumiseen on hyvinkin simppeli piikkimatolla makaaminen. Mun mielestä tuntuu hieman oudolta mennä makaamaan sänkyyn tai sohvalle keskellä päivää, mutta piikkimaton päällä voin helposti ottaa lyhyet päikkärit ja sen jälkeen olo on kuin uudestisynytyneellä ja loppupäivän energiat taattu! Suosittelen piikkimattopäikkäreitä, etenkin jos treenikertoja tulee useampi päivään.

Oman kehon kuuntelu – Tää on aika itsestäänselvä asia, mutta ah, silti niin vaikeeta aina välillä. Mä oon aina ollut sellanen, että oli talvi tai kesä, flunssa tai väsy, niin oon silti mennyt pitämään mun jumpat. Tämä asia tuli opittua lopulta kuuluisan kantapään kautta, ja nykyään yritän tunnistaa eron esimerkiksi ohi menevän väsymyksen ja oikean, palautumista kaipaavan kehon välillä. Joskus treenin skippaaminen voi olla parempi vaihtoehto kuin väkisin meneminen. Useastihan väsymys on kuitenkin sellainen alkukankeus, jonka väistyminen parhaimmillaan johtaa ihan mielettömän hyvään treeniin, mutta jos useampi treeni maistuu puulta ja kroppa pistää vastaan, on parempi vetää jarrut pohjaan ja huilia hetki ennen seuraavaa rykäisyä!

Vastapaino koville treeneille – Mitä enemmän tekee kovia treenejä, sitä enemmän tulisi tehdä myös kevyempiä suorituksia. Kuten oon nyt useammassa postauksessa kertonut niin pyrin tekemään enemmän ns. pk-alueella tapahtuvia liikuntasuorituksia, lähinnä kävelyn muodossa. Vaikka joskus pelkkä sohvalla makaaminen voi olla hyvä idea, silti kannattaa muistaa että ihminen on luotu liikkumaan ja palautumisen kannalta kevyt puuhastelu voi toimia paremmin kuin täysin passiivinen makaaminen.

Loppuvuosi saattaa olla monille hyvin stressaava ajankohta, joten ei unohdeta ottaa myös iisisti välillä! Varaa itsellesi aika päähierontaan tai tee pitkä kävelylenkki lunnonvalossa, sillä tää pimeä aika vaatii vähän enemmän tsemppiä meiltä kaikilta! <3

PS. Aiheeseen liittyen, joudun tänään skippaamaan illan jumppacombon flunssan vuoksi. Oon tässä väitellyt itseni kanssa koko aamun siitä, että oonko riittävän kipeä, mutta päätin sitten tämänkin tekstin siivittämänä olla kaukaa viisas ja toivon että homma menee tällä lepäilyllä ohi. Huomaan, että aiemmin koettu ylirasitustila ja sen mukaiset oireet iskee nykyään hieman helpommin päälle, etenkin silloin jos oon kipeenä, joten en viitsi ottaa riskiä yhden jumppaillan vuoksi. :)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TÄLTÄKÖ SE TUNTUU?

Viikon viimeinen jumppa taputeltu ja samalla ensimmäinen työviikko pitkiin aikoihin laitettu pakettiin. Palasin siis tämän viikon maanantaina takaisin hommiin ja täytyy sanoa, että pitkästä aikaa mua ihan jännitti, että miten ihmeessä jaksan sykkiä niin kovilla tehoilla ja määrillä, kun oon vetänyt lonkkaa viimeiset 7 viikkoa ja elänyt muutenkin ihan erilaista arkea kuin normaalisti. Muut ihmiset pystyvät aloittaa treenit kevyesti vähän kerrallaan, mutta meitsillä rysähtää heti kunnolla sata lasiin ja vähän päälle. Maanantaina ohjasin Bodyattackin ja Spinningin, jotka ovat mun mielestä raskaimpia tunteja mitä ohjaan. Homma sujui loppupeleissä yllättävän hyvin, toki se oli raskasta ja syke oli tavallista korkeammalla. Toisaalta tuntuu ihan mukavalta tuntea oikein kunnolla hengästyminen ja polte, kun normaalisti kroppa on niin tottunut siihen kaikkeen ettei mikään oikein tunnu miltään. Spinnin jälkeen oli fiilis että tältäkö se oikeesti tuntuu!?

Elokuun ajan meen vielä vanhalla kaavalla, mutta syksystä alkaen teen muutoksia mun treeniohjelmaan. Aion vähentää jumppakuormaa ja suunnitella päiväni niin, että mulla on selkeämmin työajat ja vapaa-aika. Tähän saakka oon ollut sellasessa fiiliksessä, että oon periaatteessa jatkuvasti töissä, mikä johti sitten taas siihen, että tuli se piste vastaan ettei enää pysty. Muutoksia on luvassa ja vaikka tunneista luopuminen on aina tylsää, on mun pakko tehdä se, että pystyn jatkossa hoitamaan hommani kunnialla ja niin, että työ ei ole koko elämä, vaan osa sitä.

Jätän mielellään ”kone” – leiman jälkeeni ja oon hyväksynyt sen, että mun ei ole pakko jaksaa aina kaikkea ja kaikkia, vaikka siihen pystyisinkin. Oma heikkouteni on aina ollut myöntää heikkous. Suorittamisen tilalle täytyy siis opetella uusia juttuja ja uskon, että tälläisella tyylillä pystyn olemaan parempi ohjaaja, bloggaaja ja työntekijä kun en vedä aina ihan siellä ääripäässä. Tuo pitkä lepovaihe teki kyllä niin hyvää, että suosittelen lämpimästi ihan jokaiselle himoliikkujalle ottamaan välillä pidempiä vaiheita kun treenit jää kokonaan väliin. Palautuminen teki niin hyvää päälle, mutta myös keholle ja esimerkiksi lihomisen sijaan keho tuntui paljon paremmalta kuin jatkuvassa jumi-pumpissa ollut bodi! :D

Sellaisia ajatuksia tähän lauantaihin. Nyt ajattelin heittää relax moodin päälle ja nauttia näistä vapaista ennen uutta työviikkoa! Ajatuksena olisi tehdä salilla selkätreeni ja sen jälkeen tätä lasagnea ja ehkä leipoa jotain!

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


TOIVEPOSTAUS – LEPO&PALAUTUMINEN

Moikka!
Ois mielenkiintosta tietää(en oo varma ootko joskus jo kertonu) että miten vietät yleensä lepopäivät, jos sulla ei oo esim. ollenkaan töitä? pidätkö ne ihan totaalilepona vai teetkö esim. kevyitä airobisia? ja mitä muutenkin suosittelet jos urheilee paljon viikon muina päivinä niin miten mielestäsi palautus parhaiten. Kun oon ite nyt keväällä osa-aikasesti vaan töissä niin aikaa liikkumiseen jää reilusti, mutta sitten lepopäivinä ei oikeen meinaa keksii tekemistä, kun ei kehtaa koko päivää sarjojakaan katella.. :D Ja muutenkin ois mielenkiinotsta tietää miten vietät vapaa-aikaa :)

Tuli sen verran hyvä kysymys, että tästä voi tehdä oman postauksen. Joskus on tullut kirjoitettua aiheesta, mutta koska aihe on hyvin tärkeä, voi sen ottaa käsittelyyn uudelleen. Mulla on itsellä sääntönä, että pidän vähintään yhden täyden lepopäivän, joka ei sisällä lainkaan urheilua. Toki tulee käytyä kävelyllä koiran kanssa, mutta pyrin pitämään aktiviteetit ihan minimissä, koska muina päivinä kuormitus on kovaa. Tähän ei varmasti ole yhtä oikeaa vastausta ja myös yleinen aktiivisuustaso vaikuttaa, mutta jos on paljon urheilevaa tyyppiä, mun mielestä on hyvä olla päivä/päiviä kun ottaa ihan iisisti vaikka siellä sohvan pohjalla (hyvällä omallatunnolla) lojuen.

Palautumista ja lepoa valitettavasti aliarvostetaan edelleen ja monesti ne lepopäivät sisältävät kuitenkin paljon fyysistä hommaa. Kehohan ei tiedä ollaanko salilla nostamassa painoja, vai tehdäänkö pihatöitä kotona. En tarkoita, ettei saisi liikkua lainkaan, mutta tätä kannattaa miettiä, mikäli treenaa paljon ja on ehkä vaikeuksia olla paikoillaan, edes silloin yhtenä päivänä viikossa. Hyvin palautuneella keholla on niin paljon siistimpää lähteä treenaamaan kuin tahmeella, väsyneellä fiiliksellä.

Omana lepopäivänä mun aktiivisuus on siis lähinnä kotona oleilua, jonka lisäksi käyn koiran kanssa kävelyllä. Tuo hauva on niin kova haistelemaan, että siinä ei paljon syke pääse nousemaan kun päästään liikkumaan 100 metriä kymmenessä minuutissa tyyliin. :D Viime aikoina en ole edes jaksanut liikkua paljon missään ”ihmisten ilmoilla”, joten jos en ole töissä tai salilla, oon luultavasti kotona kokkaamassa, syömässä tai sitten katselen sarjoja koneelta/telkkarista. Usein ajoitan myös kuvauspäivät lepopäiville, jos mahdollista. Mulla tulee usein vuoden alussa tällainen erakkovaihe ja jossain vaiheessa sitten alkaa taas huvittaa tehdä muutakin kuin treenata, syödä tai nukkua. ;)

Tuo tylsyys on hyvinkin tuttua lepopäivinä. Muina päivinä oon yleensä liikkeessä aamusta iltaan, joten vapaapäivänä saakin sitten oikeen tsemapata että osaisi vaan olla. Omalla kohdalla parhaiten toimii juuri koukuttavat tv-sarjat tai hyvä kirja, joten eipä mullakaan oo tähän mitään sen ihmeellisempää vinkkiä. Joskus pidän ”kauneus-illan” eli saunon ja teen kaiken maailman hoidot, joita ei sitten muuten ehdi tai jaksa tehdä. :D

Tällä hetkellä, kun noudatan ruokavaliota, lepopäivinä tulee myös tehtyä kevyempi tankkaus, jonka avulla maksimoidaan palautuminen ja seuraavan viikon treenitehot. Sain ohjeeksi syödä huomenna + 500 kaloria hiilihydraatteja. Tuo siis kaiken muun ruuan päälle. Mietin tässä että huomenna ei varmaan tuu tylsää, kun saa olla syömässä parin tunnin välein. :D Nyt pitäisi mennä kauppaan hakemaan lisää muonaa kaappeihin ja sitten heittämään viikon viimeinen salitreeni!

Miten te pidätte lepopäiviä tai miten rentoudutte kaikista parhaiten?

Mun ruoka- ja treenipainotteisia touhuja voi seurata myös instagramista: ainorouhiainen sekä snapchatista: ainopaino.

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.