AIHEUTTAAKO MASENNUS LÄÄKKEET VAI LÄÄKKEET MASENNUKSEN?

Auts. Aika rankka aihe vai mitä? Viime aikoina mediassa on pyörinyt paljon juttua, kuinka esimerkiksi liikunta toimisi parannuksena masennukseen yhtä hyvin kuin lääkkeet. Itselläni ei ole omakohtaista kokemusta tästä sairaudesta ja en halua missään nimessä vähätellä sitä! Uskon, että voi olla hyvin raskasta jos joku paasaa, että nyt vaan nouset ylös ja alat tehdä sitä ja tätä, kun ei vaan pysty. Masennus on kuitenkin myös yleistynyt, tai ainakin sen tietoisuus on kasvanut. Vaikka en ole aiheen asiantuntija, voisin sanoa, että on kyseessä sitä masennusta, joka on oikeasti sairaus ja sitten alakuloa, jota jokainen meistä kokee aina silloin tällöin. Ongelma on ehkä se, että molempia halutaan lääkitä samoin keinoin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen ennenkin kirjoittanut siitä, kuinka nykyään melkein kaikki ongelmat halutaan korjata lääkkeillä. Eli kun on ongelma, ei jakseta syventyä ongelman perimmäiseen syyhyn, vaan halutaan mahdollisimman helppo ratkaisu, jolloin hoidetaan vain ongelman aiheuttamaa oiretta. Tämä taas johtaa siihen, että ongelma ei koskaan ratkea, sitä vaan siirretään syrjään hetkellisesti. Olen viime aikoina kuullut liian monta tarinaa siitä, kuinka henkilö on mennyt lääkärin paikkeille, useimmiten väsymyksen tai rankan elämäntilanteen vuoksi ja hänelle on lyöty käteen masennuslääkkeet melko heppoisin perustein. Kaikissa tapauksissa olisi oikeasti tarvittu vain lepoa ja hieman apua tilanteen ratkaisemiseen. Yksi tuttuni oli valvonut kuukausia vauvan syntymän jälkeen ja käydessään neuvolassa, lääkäri melkein pakotti hänet ottamaan masennuslääkkeet, vaikka ainoa mitä hän tarvitsi oli hieman unta. Onneksi tuttuni oli sen verran tietoinen, että piti päänsä, eikä käyttänyt lääkkeitä kehoituksesta huolimatta. Nyt kaikki on hyvin ja hän voi taas paljon paremmin.

En halua syyttää ketään, sillä ymmärän myös hoitoalalla olevien tilanteen. Aikaa on rajallisesti ja kun vastaanotolle tulee ihminen joka vaikuttaa olevan epästabiilissa tilassa, ei ehkä haluta ottaa vastuuta siitä, että jotain tapahtuu, jolloin lääkkeet on se turvallinen keino hoitaa tilanne. Koska resursseja ei ole, on pakko toimia nopeasti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikäli kyseessä on vain hetkellinen alakulo ja vaikea tilanne elämässä, ei lääkkeillä useimmiten saavuteta mitään hyvää. Omat tunteet turtuu ja lääkkeistä voi olla hyvin vaikea päästä eroon. Kuvioon tulee usein myös unilääkkeet, jolloin unen laatu kärsii ja olo voi olla jopa entistä väsyneempi. Kaikilla näillä lääkkeillä on varmasti paikkansa ja en edelleenkään halua vähätellä tätä sairautta, mutta haluan herätellä ajatuksia jokaisen omasta vastuusta. Olisiko omassa elämässä jotain, mitä muuttamalla se olo ja tilanne helpottuisi ilman lääkkeitä? Oli kyseessä ihan mitkä tahansa lääkkeet.

Jos ajatellaan tyypillistä tilannetta henkilöstä, jolla on rankka elämänvaihe, unta saadaan liian vähän ja alkoholiakin kuluu melko reippaasti. Alkoholi altistaa myös masentavaan, jopa epätoivoiseen tilaan, joka voi tuntua todella toivottomalta. Vielä kun päälle painaa muut asiat, on helppo mennä siihen tilaan, että ottaa avuksi lääkkeet, jotka mahdollisesti vain pahentavat koko soppaa. Elämäntavat vaikuttavat hurjasti omaan mielialaan ja vaikka tämä kuinka kliseiseltä kuulostaa, niillä pystyy jo helposti vaikuttamaan oloon, myös vaikeilla hetkillä. Eikö meillä kaikilla ole loppupeleissä vastuu siitä, miltä oma elämä maistuu?

Luin joskus erään bloggaajan kirjoitusta juuri tästä aiheesta ja kauhistelin, kuinka moni kertoi kommenttiboksissa käyttävän mielialalääkkeitä/unilääkkeitä. Suurin osa kommentoijista oli nuoria ihmisiä. Tuntuu tosi kurjalta ajatella, että jo niin nuorena joutuu tällaiseen kierteeseen.

Onko teillä omakohtaista kokemusta aiheesta tai onko joku lähipiirissä kokenut samankaltaisia juttuja?

toppi & trikoot – Puma*

kengät – Nike TrFit*

*Intersport Vaasa

kuvat: Riikka


KUN TERVEYS MENEE EDELLE

Sanotaan, että liike on lääke. On totta, että liikunta auttaa hyvin moneen vaivaan, niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin. Oikein säännösteltynä liikunta tuo lisää energiaa, antaa positiivisen mielen ja ehkäisee kehon rapistumista, jumituksia sekä niistä johtuvia ongelmia, kuten päänsärky/selkäkivut jne. Liikunnan lisäksi myös ruokavaliolla voi edesauttaa omaa terveyttä – tai sabotoida sitä. Tiedätte, että olen puhtaan ja ravintorikkaan ruuan puolestapuhuja, sillä omakohtaiset kokemukset ja työni kautta näkemäni tulokset ovat olleet niin loistavia, etten voi muuta.

DSC02517

Mietin usein, miten monet ongelmat voitaisiin parantaa pelkästään elämäntapoja muuttamalla. Sen sijaan, useimpiin sairauksiin etsitään helpompaa pikatietä, kuten lääkkeet. Ja nyt en tosiaan tarkoita, etteikö lääkkeitä tarvittaisi, tai etteikö olisi olemassa sairauksia, joita varten lääkkeet ovat tärkeimmässä asemassa. Pointtini koskee lähinnä ns. elintasosairauksia, niiden aiheuttamia ongelmia ja myös pienempiä juttuja, jotka korjaantuisivat ihan vain katsomalla onko ruokavalio tasapainossa. Usein kun ihminen marssii lääkärille, saa hän kouraansa reseptin lääkkeisiin, joiden avulla vaivan oireet helpottavat. Ongelma on siinä, että jos syytä ei hoideta, ei oireet lopu, ne vain poistuvat väliaikaisesti lääkkeiden käytön vuoksi. En kritisoi lääkäreitä, sillä ymmärrän, ettei heillä aina ole resursseja alkaa pohtia jokaisen vaivan syntyjä syviä. Vastuukin on sen verran suuri, että arvuuttelu ja hoidotta jättäminen voi johtaa ongelmiin.

Näkisin, että ratkaisu on meissä itsessämme. Ongelma on kuitenkin edelleen tietämättömyys. Vaikka monien tieto on lisääntynyt paljon viime vuosien aikana, on kyseessä silti hyvin pieni prosentti esim. Suomen kansasta. Fitnessbuumista pauhataan jo ties kuinka monetta vuotta, mutta uusimmat tutkimustulokset todistavat silti, että suurin osa suomalaisista lapsista ja aikuisista on rapakunnossa. Edelleen on paljon ihmisiä, jotka eivät erota hiilareita ja proteiineja toisistaan, tai luulevat että hedelmäkarkit sisältävät hedelmiä. Tähän kun lisätään vielä joka tuutista tuleva erinäinen ohjeistus siihen, miten pitää syödä, niin ei ihme ettei oo mennyt ihan kuten strömsössä. Iso ongelma, jota on vaikea hoitaa.

Mulla on tällä hetkellä asiakas, joka on kärsinyt säännöllisestä migreenistä 10 vuoden ajan. Migreenikohtaukset ovat olleet kausittain jokaviikkoinen riesa, etenkin keväällä. Ongelmaa on hoidettu luonnollisesti lääkkeillä. Kun aloin suunnitella asiakkaani ruokavaliota, kiinnitin huomiota tähän asiaan ja kyselin asiasta jonkun verran. Huomasin, että hän oli jo ns. tottunut asiaan, eikä uskonut että se voisi johtua jostain. Migreeni nyt vain on joillakin, eikö niin? Suunnittelin asiakkaalleni ruokavalion ja tutkin migreeniasiaa paljon. Lisäsin ruokavalioon tätä tukevia ruoka-aineita ja lisäravinteita. Magnesium on näistä yksi olennainen, ja tiedättekö mitä? Migreeni on pysynyt poissa sen jälkeen, eikä lääkkeitä ole tarvittu. Asiakkaan omin sanoin ”ihan uskomatonta”. 🙂

Toinen asiakkaani on sairautensa vuoksi kärsinyt hyvin kipeästä selästä ja jumituksista. Liikunta tai salitreenit eivät ole onnistuneet, sillä niiden jälkeen kroppa on ollut niin kipeä ettei mitään järkeä. Ruokavalion ja liiketekniikan tarkastamisen jälkeen (myös oikeat liikkeet ovat tärkeät) jo lyhyessä ajassa, olotila on kuulemma muuttunut jo nyt hurjasti parempaan ja hän pohti itse kipujen johtuneen lähinnä käyttämättömistä lihaksista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nämä ovat pieniä esimerkkejä, enkä väitä, että osaisin parantaa sairauksia pätevämmin kuin lääkärit, mutta haluaisin herätellä ihmisiä miettimään lääkkeiden tarpeellisuutta? Johtuuko päänsärky käyttämättömistä, heikoista hartioista ja olisiko reipas kävelylenkki ja keppijumppa parempi kuin pari buranaa? Pitkällä aikavälillä salikortti ja salilla ihaksien vahvistaminen tulee halvemmaksi kuin jatkuva hierojalla ramppaaminen. Ravinneköyhä ruokavalio pikaruokineen limonaadeineen johtaa yleensä ennemmin tai myöhemmin ongelmiin terveyden kanssa. Kannattaa muistaa, että ruokavalio vaikuttaa olennaisesti myös psyykkeseen. Kiukkuisuus, väsymys, epämotivoitunut olo tai agressiivisuus voivat kaikki johtua siitä mitä syö, tai ei syö. Koskaan ei kannata ajatella, että mä nyt vaan oon tämmönen, vaan miettiä mistä asia johtuu. Kaikea ei toki voi korjata, mutta hyvä juttu on, että monet isot vaivat voivatkin hoitua ihan pienellä korjauksella, täytyy vain osata etsiä oikeasta paikasta. 🙂

Mitä mieltä olette asiasta? Olisiko kansan rapistuva terveys pelastettavissa oikeanlaisella ravinnolla ja liikunnalla, vai ovatko ihmiset jo niin laiskoja, etteivät jaksa hoitaa itseään ja on helpompi napata nappi purkista kuin liikkua ja syödä hyvin?