Aihe, josta paljon kysellään on kehonhuolto ja palautuminen. Mulla on ollut pitkään suunnitteilla postaus foam-rollauksesta ja muistakin huoltohommista, jostain syystä ne on jääneet vaan roikkumaan. Tämä on sellainen aihe, mikä on kyllä mun akilleen kantapää. Jos olen ihan rehellinen, kehonhuolto on mun mielestä hirvittävän tylsää! Paljon treenaavana olisi tietysti tärkeää venytellä ja huoltaa kroppaa, mutta joo…Eipä tule silti tehtyä riittävästi. Mä oon vähän sellainen, että vasta sitten jos joku paikkaa alkaa kipuilla tai jumittaa, alan vasta huoltaa sitä. Parempihan olisi pitää säännöllisiä huoltotreenejä ja ennaltaehkäistä näitä juttuja.
Yllättävän hyvin tuo koipi vielä liikkuu. Tosin voimalla voitetaan huonompikin liikkuvuus ;D
Oon aika onnekas siinä mielessä, että mulla ei juurikaan koskaan ole mitään rasitusvammoja tai ongelmia kropan kanssa. Ehkä juuri siitä syystä ne venyttelyt ovatkin jääneet pykälään. Kilpaurheilua harrastaessa, venytteleminen oli pakollista. Venyteltiin joka päivä ja välillä muutaman kerran päivässä. Mä en ole luonnostaan mitenkään kovin liikkuva ja tuo olikin aina mun heikkous. Oon varmaan normaalilla kategorialla liikkuva, mutta voimistelulajeissa ei paljon normaalilla pärjää. 😀
Tulin itseasiassa juuri hierojalta ja siitä tämä koko ajatus lähtikin. Hierontaa harrastan epäsäännöllisen säännöllisesti, ehkä kerran kahdessa kuukaudessa, joskus useammin ja joskus harvemmin. Hierottiin yläkroppaa, koska siellä on tuntunut pientä jumitusta viime aikoina. Sain palautetta hierojalta, että yleensä ihmisillä on todella kovat lihakset, sillä ne ovat täynnä kuona-aineita, mutta mun lihakset ovat ihan pehmeät, eikä kuonaa tunne. Aloin sitten toki pohtimaan, mistä tämä johtuu? En ole tutustunut aiheeseen mitenkään kovin tarkasti, mutta ihmisillä on erilaisia lihassolutyyppejä dominoivana, johon vaikuttaa mm. perimä ja treeni mitä harrastaa. Geenit siis määrittelevät kuinka nämä solut ilmenevät. Näistä johtuu myös se, miksi jotkut ovat ns. luonnostaan hyviä kestävyydessä ja toiset voimassa. Harjoittelemalla voidaan omaksua jonkin verran eri lihassolutyyppien ominaisuuksia ja näin kehittää myös niitä ominaisuuksia, joissa ei olla luonnostaan vahvoilla.
Uskon kuitenkin, että myös ruokavaliolla voi olla osuutta tähän kuona-asiaan. Ehkä ruokavalion ansiosta mun kehossa ei ole paljoa kuona-aineita, jonka vuoksi myös palautuminen on nopeaa. Täytyy paneutua tähän asiaan vielä tarkemmin!
Mitä palautumiseen tulee, koen siis palautuvani hyvin nopeasti. Voin treenata aamulla kovan treenin ja parin tunnin kuluttua olen jälleen ready to go. Olen myös oppinut tunnistamaan, koska keho kaipaa lepoa ja monien kokeilujen jälkeen, mulle sopii aika hyvin se yksi lepopäivä viikkoon. Toki enempi voisi olla parempi ja kehittävämpää, mutta siis tuo yksi täyslepo viikkoon on se minimi.
On hassua, kuinka huomaan heti jos tuo päivä jää väliin. Tällä viikolla unentarve on ollut taas jotain ihan käsittämätöntä ja ajoittain tunnen väsymystä, etenkin psyykkisesti. Psyykkinen puoli on mulla se, joka tulee ensin vastaan. Jumppien ohjaus kun ei ole vain fyysistä tekemistä, vaan paljon myös tsemppaamista ja aivotyöskentelyä. Kun en ole levännyt tarpeeksi, huomaan että motivaatio laskee ja joudun ajoittain pakottamaan itseni iloiseksi. Saattaa myös olla, että ohjaaminen ei tunnu yhtä mielekkäältä kuin normaalisti.
Onko kehonhuolto ja venyttely teidän mielestä mukavaa vai enemmänkin pakkopullaa? Montako lepopäivää kuuluu sun viikkoon? Entä miten rauhalliset lajit? Itse koen ongelmaa myös niiden suhteen, sillä en ole toistaiseksi löytänyt vielä rauhallisempaa liikuntamuotoa josta nauttisin.
