VIIKKORAPORTTI – MATKA ON TÄRKEÄMPI KUIN MÄÄRÄNPÄÄ

Moikka sunnuntaihin! Noin vaan mennyt jo kolme viikkoa mun feel good – projektia ja tänään ajattelin kuulumisien lisäksi kirjoitella siitä, miten tärkeää on nauttia matkasta määränpäähän. Kolmessa viikossa on mielestäni tapahtunut jo vaikka kuinka paljon mielekkäitä asioita. Ei ole tuulesta temmattua, että kun alkaa keskittyä positiivisiin asioihin, kierre on valmis ja hyviä juttuja alkaa tapahtua lumipalloefektin lailla.

Se ajatus, että nyt alan panostaa enemmän itseeni sai aikaan sellaisenkin motivaatipuuskan, että oon siinä samalla laittanut monta muutakin osa-aluetta kuntoon. Mulla on tällä hetkellä todella hyvä olo niin sisäisesti kuin ulkoisestikin ja tämä kaikki on tapahtunut vain kolmen viikon aikana. Nyt tuntuu tyhmältä miettiä, miten kauan sitä siirsi tätä ja velloi vaan siinä väsyneessä fiiliksessä!

Mä oon aina ollut sellainen, että oli kyseessä mikä projekti tahansa, siitä täytyy tehdä mielekästä heti alusta alkaen. Jos elää jatkuvasti pelkästään eyes on the prize moodissa, menee monta hyvää hetkeä ohi. Oli kyseessä lyhyen tai pitkän tähtäimen tavoite, kannattaa aina suunnitella matka sellaiseksi, että se sopii omaan elämäntyyliin, mutta on riittävän motivoivaa, jotta jaksaa jatkaa. Mulle arki on aina helppoa ja pystyn pysymään suunnitelmassa niin ruokavalion kuin treeniohjelmankin suhteen, mutta omalla kohdalla se haastavin on viikonloppu ja ne herkut. :D Koska mulla ei ole tarvetta laihduttaa tai muuta, olenkin pyrkinyt nautiskelemaan muuten hyvästä ruuasta ja kevyemmistä/terveellisimmistä herkuista, joita on tullut leivottua oikeen urakalla.

Yksi korjattava asia tässä koko touhussa oli se, että viikonloppu syöminen oli lähtenyt jo vähän jo lapasesta. Tuntui että kaikki pyöri aina sen ympärillä, että mitäs sitä söis viikonloppuna ja monesti se herkkupäivä venähti yhdestä kolmeen. Tällainen tilanne johtaa ainakin mun kohdalla siihen, että se ruoka ei enää edes maistu hyvältä, sitä vaan toistaa tuttua kaavaa, vaikka tietää ettei tule hyvä olo. :D

Halusin siis stopin tälle, ruokahaluni takaisin ja vanhan kunnon ruokarytmin kuntoon. Täytyy sanoa, että olen onnistunut ihan täydellisesti tässä. Tarvittiin vain suunnitelma ja loppu onkin sujunut itsestään.

Leivoin perjantaina terveellisen kinderpiirakan (!!!!) ja esimerkiksi tänään nautin palan piirakkaa kahvin kanssa. Jotenkin sitä oppii arvostamaan tällaisia pieniä hetkiä paljon enemmän. Sanoisin siis, että tekee ihan hyvää irtautua välillä kokonaan herkuista, etenkin jos on samanlainen kuin meikäläinen, että mielummin överit kuin vajarit! haha.

Treenit ovat sujuneet hyvin ja oon päätynyt nyt siihen että teen neljä salia viikossa. Maanantaista torstaihin tulee isompi kuormitus ja loppuviikosta vähennän niin määriä kuin tehojakin. Toimii hyvin mulla, kun olosuhteet menee kuitenkin niin, että nuo työt (ohjaukset) määrittää pitkälle, miten tätä hommaa pyöritän!

Aloitin tänään myös First Beat hyvinvointianalyysin ja tuun päivittelemään tännekin, että millaisessa tilassa mun hyvinvointi ja palautuminen on tällä hetkellä! :)

Kinderpiirakan ohje mun Instagramissa!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


VIIKKORAPORTTI – LUOPUMISEN TUSKAA

Moikka! Luvassa pientä viikkoraporttia mun hyvinvointihaasteen tiimoilta sekä muutenkin yleisiä fiiliksiä ja kuulumisia pitkästä aikaa. Tänään tulee täyteen kaksi viikkoa siitä, kun päätin pistää omia rutiineja parempaan uskoon. Minun kohdalla se tarkoitti ruokarytmin tarkistamista, treenien laadun tsekkausta ja herkuttelun vähentämistä. Ensimmäisen viikon jälkeen hehkutinkin kuinka oli jälleen kerran hyvä idea aloittaa. Edelleen ollaan samoilla linjoilla ja olo on ollut ennen kaikkea todella aikaansaava. Mä oon jotenkin sellainen tyyppi, että kun pistän yhden projektin käyntiin, oonkin samalla todella reipas kaikessa muussakin tekemisessä. Elämä ja asiat tuntuu olevan hyvässä järjestyksessä tällä hetkellä, eikä mieltä paina roikkuvat asiat tai muu stressi.

Jotta kaikki ei olisi pelkkää hattaraa, täytyy myös muistaa, että aina kun haluaa jotain tilalle, tulee myös pystyä luopua jostain vanhasta. Se, että pystyn tehdä laadukkaita treenejä kaikkien jumppien ohella, vaatii suunnittelua, aikataulutusta ja esimerkiksi palautumiseen panostamista. Ruokarytmissä pysyminen vaatii välillä ruokien suunnittelua, valmistelua ja etukäteen valmisteluja. Herkuttelun vähentäminen vaatii ennen kaikkea psyykkistä muutoksen hyväksymistä. Viikonloput ilman mässypussia ja jäätelökulhoa saattavat tuntua tylsiltä, etenkin jos muut ihmiset ympärillä syövät eri ruokia. Sekin vaatii hieman selkärankaa, kun kaikki kaverit lähtevät baanalle ja itse tekee päätöksen jäädä kotiin ja mennä ajoissa nukkumaan.

Ja ei, en tarkoita että elämän tulisi aina olla kieltäytymistä ja sääntöjen alla elämistä. Ei todellakaan. Liputan suuresti tasapainon puolesta nykyään, mutta silti joskus, kun haluaa jotain uutta ja erilaista, täytyy myös pystyä luopua joistain vanhoista tavoista, ainakin hetkellisesti. Jos mikään ei muutu, mikään ei nimittäin muutu. :D

ID

Multa on kysytty usein, että miten löytää motivaatio tehdä elämäntapamuutoksia, jos läheiset eivät tue, tai elävät täysin erilaista elämää. Miten jatkaa omaa terveellistä ruokavaliota, jos toinen vieressä mussuttaa pizzaa ja karkkia? Vastaan tähän taas sen saman vastauksen, kuten kaikkiin motivaatioon liittyviin kysymyksiin. Eli jos jokin asia on itselle tärkeä, motivaatio on olemassa. Sitä ei tarvitse etsiä tai kaivaa. Tällaisissa tilanteissa kannattaa aina katsoa hieman pidemmälle ja punnita onko vaihtoehto sellainen, josta tulee pidemmällä tähtäimellä hyvä olo.

Jos ongelmana on vaikka liiallinen roskaruuan syönti, jonka haluaa lopettaa, onko silloin hetkellinen nautinto sen arvoista, että palaa aina takaisin lähtöruutuun kun joku toinen ehdottaa pizzalle lähtöä? Oma hyvinvointi ja terveys ovat asioita, joita tulisi kunnioittaa niin paljon, että pystyy seistä sen takana mitä haluaa itse tehdä, miten syödä ja elää omaa elämäänsä.

Vaikka postauksen otsikko kuulostaa hieman dramaattiselta, oma viikkoni sujui sen verran hyvin, ettei tunnu edes siltä että olisi joku projekti käynnissä. Viikonloput nyt ovat sellaisia, että vaativat hieman modausta siitä ”loju sohvalla ja vedä karkkia” – moodista, mutta ainakin on saanut paljon muuta aikaiseksi. Oon leiponut paljon terveellisiä herkkuja ja eilen nautiskelin keleistä niin paljon kuin vain kerkesin, pesin auton ja vedin viikon viimeisen treenin. Tänään kävin Pohjanmaan suurmessuilla, pistäydyin jäsenkorjaajalla ja poistuin messuilta painopeiton kera. :D

TT-PAINOPEITTO™ on pehmeä, myötäilevä ja painava peitto jonka avulla rauhoitut ja tunnet olosi turvalliseksi. Peitteessä on 180 kappaletta taskua* jotka ovat täytetty tasaisesti therapygrain (rPet elintarvikelaatu) rakeilla, joka takaa miellyttävän ja tasaisen painontunteen kehoa vasten. Painopeitto aktivoi mielihyvähormonin tuotannon ja viestii kehollesi että on aika rauhoittua.

Oottelenkin innolla, että pääsen hyppäämään vällyihin ja testaamaan peittoa. Oon aika levoton nukkuja, eli pyörin paljon, joten toivon että tästä löytyisi apu siihen. Oon kuullut niin paljon hyvää näistä peitoista, että odotukset ovat ainakin korkealla! :) Onko teillä kokemuksia? Saa jakaa kommenttiboksiin!:)

PS. Kuvissa esiintyvä terveellinen & herkullinen mustaherukkapiirakka vanilja-valkosuklaa twistillä resepteineen mun IG-profiilissa! :)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


VIIKKORAPORTTI – ONNEKSI ALOITIN!

Tiedättekö sen tunteen, kun mielessä on pitkään jonkin asian aloitus. On fiilis, että huvittaisi, pitäisi tai haluaisi, mutta jostain syystä aloitusta siirtää vielä vähän tuonnemmas. Miten monta kertaa mäkin olen konkreettisesti huomannut, että usein motivaatioon tarvitaan vain päätös aloittamisesta, mutta silti jälleen kerran siirsin tätä projetkia tuonnemmas ja ensi viikolle ja seuraavan kuun alkuun. Kyseessä on siis hyvinvointi-projekti, josta kirjoitin teille viime sunnuntaina täällä. 

Kerroin, että omalla kohdalla ruokarytmini vaati tsekkausta, samoin kuin liiallisen herkuttelun tulisi vähentyä. Mainittakoon tähän väliin, että tuo viikonloppu herkuttelu oli siis alkanut viedä multa ruokahalua, joka johti siihen, että ruokarytmi epäsäännöllistyi ja yleinen motivaatio ruokaa ja syömistä kohtaan väheni.

Maanantaina aloin noudattaa ruokasuunnitelmaa, eli olen pitänyt kiinni rytmistä ja syönyt kaiken mitä suunnittelin. Kun on suunnitelma, jää myös ylimääräiset napostelut väliin ja esimerkiksi näläntunne on palannut takaisin. Ruoka maistuu ja olo on muutenkin ollut ihan pirun hyvä – vain yhden viikon muutoksen jälkeen.

Syön siis 4-5 kertaa päivässä ja koska en jaksa esimerkiksi punnita ruokia, niin mulla pyörii aika pitkälti hyväksi havaittu pohja ja syön hyvin samalla tyylillä päivästä toiseen. Toki kokkailen ja testailen välillä vähän erikoisempia juttuja, esimerkiksi perjantaina kehittelin alla näkyvän nachoplaten, joka toimi kuitenkin hyvin ruokavaliossani. Mun mielestä muutokset ja suunnitelmat tulisi aina palvella omaa elämäntyyliä niin, että niitä on suhteellisen helppo noudattaa.

Tein itselleni myös treenisuunnitelman ja ei varmaan tarvitse edes mainita, miten paljon enemmän motivaatiota ja järkeä koko harjoittelussa on kun kaikki on harkittua, sen sijaan, että kävisi silloin kun ehtii tekemässä sitä mitä huvittaa. :D

Mun treeniohjelman tavoite on saada hieman kadotettuja lihaksia takaisin, vaikkakin täytyy myöntää, että nykyään oma motivaationi ei tule enää niin vahvasti ulkoisesta habituksesta, vaan nimenomaan siitä, että on aikaansaava fiilis, jaksaa hyvin ja olo on muutenkin positiivinen. Mun salitreenit ovat lyhyitä, niissä menee aikaa vain 30-60 minuuttia, jolloin kynnys tehdä ne kaiken muun jumppaamisen lisänä on matala. Taisi yksi treeni viedä tuon 60 minuuttia, muut menivät alle ja keskimäärin salitreenin mulla on mennyt sellainen 45 minsaa. Salitreenejä tein jopa viisi, mutta osa niistä jumppien perään lyhyenä lisänä.

Nyt voisi siis oikeen hehkuttaa, että olo on oikeesti ihan törkeen hyvä just nyt! Näinhän se kuuluisi olla aina kun aletaan tehdä muutoksia, oli kyseessä dieetti, elämäntapamuutos tai mitä vain. Teet sellaisia valintoja, joista tulee niin hyvä olo, että janoat lisää. Ei niin, että odotat vain koska tämäkin kuuri loppuu ja pääset palaamaan entisiin tapoihin takaisin.

Aloitin tällä viikolla myös melatoniini-kuurin, josta kirjoitin perjantain postauksessa. Oon siis ottanut joka ilta kl 21:00 melatoniinia ja tällä viikolla nuo yöheräilyt (joista kerroin tarkemmin perjantain tekstissä) ovat loppuneet.

Tai no, tietenkin perjantain ja lauantain välisenä yönä heräsin, koska olin juuri kirjoittanut asiasta! :D Arvasin että näin käy, sillä mä oon jotenkin todella herkkä tuollaisiin psyykkisiin juttuihin. Jos alan miettiä, että heräänköhän nyt kun juuri hehkutin, että on mennyt hyvin, niin totta kai heräsin. Kaikki muut yöt ovat kuitenkin menneet todella hyvin ja senkin vuoksi olo on varmasti parempi.

Eka viikko paketissa ja kuten otsikkokin kertoo, onneksi aloitin! Mites teillä muilla on mennyt? Vielä ehtii haasteeseen messiin. Lue täältä tarkemmin mikä on siis koko homman juju!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook