RUOKAPÄIVÄKIRJAT 2010, 2012, 2015 JA NYT

29.05.2018
3

Tein vuonna 2015 postauksen, jossa vertailin miten ruokafilosofiani on muuttunut vuosien myötä. Nyt kun tuostakin alkaa olla jo kolme vuotta niin voisin tarkastella hieman, miten homma ovat muuttuneet vuosien aikana. Dataa ruokahommista löytyy vuodesta 2010 saakka, jolloin aloitin blogin kirjoittamisen. Ravintoasiat ovat aina olleet iso osa tätä blogia, mutta viime aikoina oon kirjotellut ehkä hieman vähemmän safkahommista, koska välillä tulee sellainen olo, että sitä vaan toistaa itseään ja sanottuja asioita sekä reseptejä. Munkin arki on kuitenkin suht samanlaista, eikä tässä köökissä valmistu kuin perus aterioita, jotka menevät pitkälti samalla kaavalla.

Tutkitaan hieman historiaa, eli mitä sitä tuli laitettua suusta alas vuonna 2010 sekä 2012:

Päivän ruokasaldo 2010

  • aamulla: puuroa, raejuustoa, vähäkalorista mehukeittoa
  • päivällä: kasvissosekeitto (kaupan valmis, eli kasvispitoisuus varmaan todella korkea :D) + 2 näkkäriä, kevytlevite, kevyt juusto jne.
  • välipala: maitorahkaa + mehukeitto tai hedelmä
  • illalla: 2 ruisleipää, kevyt levite, kevyt juusto ja kinkku + munakasta ja kalkkunanakkeja

Ajatuksia: Linja oli selkeästi vähärasvainen ja noudatti pitkälti tuohon aikaan ”terveelliseksi” miellettyä kaavaa. Paljon kevyttuotteita, maitorahkaa, mehukeittoa jne. Energiansaanti ollut varmasti liian matala kulutukseen nähden, mikä johtikin hervottomaan herkkupäivään (tai päiviin) viikonloppuisin. Sanotaanko, että makuunin karkkilaatikot tulivat tutuksi viikonloppuisin. 😀

nykyään!

Päivän ruokasaldo 2012

  • aamulla: puuroa, raejuustoa, bonnen hedelmäsosetta+ maapähkinävoita
  • päivällä: pakastevihanneksia&kanaa + avocadoa
  • välipala: kermarahkaa + hedelmä
  • iltapala: 2 ruisleipää, voita, juustoa,graavilohta ja suolakurkkua

Ajatuksia: Vähärasvaisuus muuttunut vähähiilihydraattisempaan suuntaan ja muistan hyvin kun aloin tietoisesti lisäämään rasvoja ruokavaliooni ja kuinka se vaikutti positiivisesti. Edelleen hippasen liian vähän ruokaa, nuo välipala-ruuat voisi hyvin vaihtaa tuhdimpiin aterioihin.

Ruokafilosofia 2015 ja nyt

2015: Paljon vihanneksia ja marjoja, runsaasti hiilareita & sopivasti proteiinia treenien ympärillä, reippaasti kuitua ja riittävästi rasvaa hyvistä lähteistä. Kohtuudella köyhempää ravintoa ja nautinnolla terveellisiä herkkuja. Ei kaloreita, vaan ravinteita ja hyvää tekevää sapuskaa.

Ajatuksia ja nykytilanne: Edelleen samoilla linjoilla, mutta ehkä hieman rennommalla kädellä. Tuolloin olin hyvin tarkka ravinnon puhtaudesta ja menin nuo ravinteet edellä. En laskenut kaloreita, en punninnut ruokia kuin vasta 2016 vuodesta lähtien. Tuolloin keho toimi todella optimaalisesti, söin riittävästi, mutta kehoa kuunnellen. Muutosta on tapahtunut siltä osin, että tuolloin kaikki ”köyhä” ravinto oli todella no no, kun taas nykyään ajattelen ehkä enemmän makrot edellä.

Nykyään myös sitä köyhempää energiaa mahtuu mukaan, kunhan kokonaisuus on kunnossa. Tällä hetkellä lasken kaloreita ja punnitsen ruokia, mutta koska alan olla tavoitteessa tämän dietin osilta (kerrankin liian aikaisin :D) niin tarkoituksena on pikkuhiljaa lopettaa laskeminen ja mennä enemmän fiiliksellä. 2015 vuonna en periaatteessa syönyt koskaan mitään ”tavanomaisia herkkuja”, nykyään niitä tulee syötyä silloin tällöin. En pidä mitään tiettyä herkkupäivää, vaan meen tässäkin enemmän fiilis edellä. En koe että tällaisia päiviä pitäisi erikseen miettiä ja päättää milloin syö mitäkin.

Syön edelleen runsaasti vihanneksia ja muita terveellisiä ruoka-aineita, mutta en ole niin tarkka sokerittoman, gluteenittoman sekä maidottoman ruokavalion osilta. Tosin nyt kun mietin niin en ole tainnut käyttää mitään näistä useampaan viikkoon, heraa lukuunottamatta.

Ajatuksen ja omat tavat muuttuvat ajan myötä ja mun mielestä se on täysin ok sekä luonnollista. Näin bloggaajana sitä välillä törmää näihin että kun oot kerran sanonut noin niin et voi olla tuota mieltä nyt – syytöksiin. Mulla on ainakin muuttunut mielipiteet ja ajatukset paljonkin vuosien aikana ja se on täysin ok. Kokemuksien kautta oppii ja kehittyy! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


ENNEN/JÄLKEEN KUVISTA

09.03.2018
6

Blogeissa ja somessa vallitsee buumi, jossa jaetaan paljon ennen/jälkeen kuvia ja muutoksia. Itse motivoidun hirveästi tällaisista ja musta on kiva, että nykyään kuvat eivät ole pelkästään sitä, että on laihdutettu, vaan jengi on oikeasti tehnyt työtä kehon muutoksen eteen. Kuntosalilla on painettu isoilla painoilla ja saatu muotoa kroppaan! Yhä useampi on oikeasti huomannut, että painolla ei ole sen suurempaa merkitystä ulkonäköön. Enemmän on merkitystä sillä mistä se paino koostuu. Itse käyn nykyään enää hyvin harvoin puntarilla, sillä oon aikaisemmin stressaillut siitä sen verran paljon, että en halua aiheuttaa itselleni turhaan paskaa fiilistä, jos se luku olisikin tullut muutaman numeron ylöspäin. Nykyään haen enemmänkin sellaista hyvää oloa ja fiilistä.

Kuvassa vasemmalla vuosi 2014 kun aloitin säännöllisen saliharjoittelun ja ohjasin päälle paaaaljon jumppia. Voimatasot olivat hyvät, mutta lihasmassaa mulla ei ihan hirveästi ollut, koska priorisoin enemmän matalaa rasvaprosenttia ja lihaserottuvuutta. Tuolloin jaksoin vetää hullun paljon leukoja ja yleinen kestävyyskunto sekä lihaskestävyys oli hyvällä mallilla.

Oikealla vuosi 2018 (ja eri asento 😉 ) jolloin edelleen käyn salilla suhteellisen säännöllisesti, mulla on ollut kausia kun en ole tehnyt muuta kuin ohjauksia, mutta aika ahkerasti oon kyllä jaksanut nostella painoja näiden neljän vuoden aikana. Kehitys voisi olla huomattavasti suurempi, mikäli en tekisi niin paljon aerobista, mutta suuret lihakset ei ole koskaan ollut mun päätavoite! Kyllä mulla nykyään on enemmän lihasmassaa kuin neljä vuotta sitten ja voimatasotkin hieman eri levelillä. Edelleen ohjaan jumppia, mutta määrällisesti vähemmän kuin ennen. Treenimäärät ovat siis tippuneet suunnilleen viidellä tunnilla per vko alaspäin. Enää en priorisoi matalaa rasvaprosenttia samalla tavalla ja se näkyy tietysti myös ulkonäössä. En väitä etteikö olisi kivaa olla yhtä rapsakassa kunnossa, mutta yksinkertaisesti se ei ole mulle niin tärkeää enää, että jaksaisin tehdä vaadittavan duunin. 😀

Tein tuossa taannoin pitkästä aikaa selkätreeniä meidän naisten salilla ja siellä muistui mieleen, millä painoilla treenasin kun aloitin. Tuolloin vetelin esimerkiksi ylätaljaa 35-40 kilolla kun nykyään sarjapainot on parhaimmillaan 70 kg:ssa. On siellä jotain tapahtunut. Koen, että mun kestävyyskunto on edelleen samalla mallilla, mutta esim. leuanvedot on kyllä heikommassa kunnossa, koska en ole tehnyt niitä pitkiin aikoihin (ja lisäksi painan varmaan enemmän kuin tuossa ylemmän kuvan vasemmalla :D).

Tässä toiseen suuntaan, eli ennen kesää ja sen jälkeen 😀 (oli niin siisti kesä että ei haittanut yhtään että palikat painui unholaan hetkeksi!)

Mä en kuitenkaan halua sanoa, että mikään noista kuvista olisi huonompi tai parempi kuva tai kunto. Se on ehkä surullista, että aina ajatellaan jotenkin, että ennen olin ihan paska ja nyt kaikki on hyvin kun aloin nostaa puntteja ja syödä hyvin. Kaikella on aikansa ja kehittyminen on aina siisti juttu, mutta siltikään aina ei tarvitse pyrkiä jotenkin parempaan tai yrittää olla erilainen kuin vuosi sitten. Joskus voi treenata ihan vaan koska se on kivaa, tai vetää kolme jumppaa putkeen, koska haluaa kokeilla jos se onnistuu. Elämää ei tarvitse optimoida jokaisella osa-alueella jatkuvasti! 🙂

Hyvää viikonloppua ystäväiset! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


ENNEN – NYT

24.01.2016
11

Tuli tuossa selailtua vanhoja kuvia ja hieman sai taas huokailla ja naureskella menneisyyden minälle. Kai se on niin, että vanhat kuvat huvittavat aina hieman, sillä ajat muuttuu ja tyylit muuttuu. Näissä kuvissa huomaa aika radikaalisti myös elämäntapojen vaikutuksen ulkoisesti. Vaikka olen aina liikkunut ja syönyt suhteellisen terveellisesti, niin koen että vasta todellisen terveellisen elämäntyylin ymmärtämisen jälkeen, on tapahtunut aikamoinen muutos. Olen siis ajatellut eläväni terveellisesti, vaikka todellisuudessa on ollut aika paljon parantamisen varaa.

nyt_Fotor_Collage

En ole koskaan ollut ylipainoinen tai lihava, mutta kehonkoostumus on ollut erilainen ja juuri ne huonommat elämäntavat ovat näkyneet pöhötyksenä sekä kasvoilla että keskivartalossa. Mun kroppa on sellainen, että jos lihon, kaikki kertyy keskivartaloon, rintoihin ja kasvoihin. 😀

Kerroin juuri eilen kavereille, että tuossa vasemmanpuoleisessa kuvassa mulla oli takana viiden päivän paasto. En siis syönyt mitään viiteen päivään, ainoastaan join vettä. Nykyään en ikimaailmassa tekisi kropalle (saati pääkopalle) tuollaista kärsimystä. Luultavasti viiden päivän paaston jälkeen oli niin kovat himot, että tuli sitten vedettyä jokin tankkauspäivä heti perään. Ehkä ymmärrätte, miksi olen nykyään niin kovasti vastaan kaikenmaailman pikakuureja ja paastoja.

P6050477_Fotor_Collage

Olen aikaisemminkin jakanut näitä ennen-jälkeen kuvia ja usein saan komenttia, että olit paljon parempi ennen. Mielestäni on niin turhaa kiistellä makuasioista, eli kenen mielestä mikäkin vartalo näyttää parhaalta. Paljon tärkeämpää on se, millainen olo on omassa kehossa. Aina ei tarvitse olla ylipainoinen voidakseen huonosti. Elämäntavat voivat vaikuttaa energiatasoihin ja mielialaan todella radikaalisti ja itse olen kokenut myös ne vaiheet, kun en ollut ihan elämäni kunnossa, en pelkästään ulkoisesti vaan myös sisäisesti.

On myös aika turhauttavaa treenata noin 20 tuntia viikossa ja silti ulkoisesti sitä ei juurikaan näy missään. Loppujen lopuksi kyseessä oli vain se, että söin liian vähän ja liian yksipuolisesti, mikä johti siihen, että viikon lopussa teki niin paljon mieli kaikkea mahdollista, että karkkipäivänä lähti ihan käsistä. Ette tiedäkään miten hyvältä tuntuu, kun on päässyt kokonaan eroon koko ”karkkipäivä” – ajatusmallista. Olen myös oppinut lepäämään ja nukkumaan enemmän, mikä on ollut iso juttu kaikessa muutoksessa.

20150208_104513_Fotor_Collage

Kannattaa aina mennä terveys edellä ja se tuo ihan varmasti tuloksia kaikilla osa-alueilla! 🙂


RUOKAPÄIVÄKIRJANI ENNEN JA NYT

03.07.2015
20

Olen kirjoittanut blogia vuodesta 2010 saakka, joten mulla on paljon materiaalia omista touhuistani ajoilta, jotka olis muuten luultavasti pyyhkiytynyt unholaan. Kirjauduin pitkästä aikaa bloggeriin, jossa on edelleen vanha blogi tallessa. Aloitin siis bloggerissa, josta siirryin Fitfashioniin ja sieltä sitten tänne Indiedaysille. Toki kaikki vanhat tekstit löytyy myös täältä, mutta koska en älynnyt käyttää tageja alkuaikoina, on vanhojen artikkeleiden etsiminen täältä aika haastavaa.

Nuo alkuvuosien bloggaukset aiheuttaa lähinnä myötähäpeää, mutta onhan niitä ihan hauska lukea jälkeenpäin. Lueskelin muutamia ruokaan liittyviä ajatuksia ja listauksia päivän syömisistä ja on todellakin ilo todeta, kuinka suuren kehityskaaren olen asian suhteen tehnyt!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

nykyisiä sapuskoja: bataatti-valkosipuliperunat, parsakaalimuusi ja itsetehdyt kuitulihapullat

Olen ennenkin kertonut, millainen filosofiani oli aiemmin. Ruoka oli siis pelkkiä kaloreita ja mitä vähemmän niitä oli, sen parempi. Jossain vaiheessa tuli tuo proteiinibuumi ja hiilareita vältettiin, vaikka treenasin tunteja kestävyystreeniä päivässä. Missä järki?!

Mua ei suoraan sanottuna kiinnostanut light-tuotteista varoittelut, vaan vetelin niitä kuin hullu puuroa. Fun lightiäkin kului monia pulloja viikossa ja kaikki kevyt oli jees. Viikolla vedin kunnolla miinuksilla kaikkien kevyttuotteideni kanssa ja viikonloppuna karkkia ja herkkuja meni järkyttäviä määriä kerralla, koska silloin oli herkkupäivä. Nyt kun katselen jälkeenpäin ruokalistauksia, söin todella ravintoköyhästi, vaikka luulin syöväni terveellisesti. Ajattelin, että terveellisesti syöminen on yhtä kuin vähän/kevyesti syöminen.

Päivän ruokasaldo 2010

  • aamulla: puuroa, raejuustoa, mehukeittoa (tietysti light) ..Valmistetaanko noita mehukeittoja vielä? En käsitä miksi käyttää jotain esanssilitkua jos voi laittaa marjoja samalla vaivalla.
  • päivällä: kasvissosekeitto (kaupan valmis, eli kasvispitoisuus varmaan todella korkea :D) + 2 näkkäriä, kevytlevite, kevyt juusto jne.
  • välipala: maitorahkaa + mehukeitto tai hedelmä
  • illalla: 2 ruisleipää, kevyt levite, kevyt juusto ja kinkku + munakasta ja kalkkunanakkeja

Päivän ruokasaldo 2012

  • aamulla: puuroa, raejuustoa, bonnen hedelmäsosetta+ maapähkinävoita
  • päivällä: pakastevihanneksia&kanaa + avocadoa
  • välipala: kermarahkaa + hedelmä
  • iltapala: 2 ruisleipää, voita, juustoa,graavilohta ja suolakurkkua

Huomaa, että vuoden 2010 ja 2012 välillä on selkeästi erona se, että aiemmin keveys oli se juttu ja myöhemmin vähähiilarisuus olikin tärkeämpää. 2012 söin aika paljon rasvaa ja liian vähän hiilareita, kun aiemmin taas liian vähän rasvaa ja energiaa ylipäätään. Myös aterioiden ja ravinteiden järjestys on aivan päin puuta. 😀

Suurin muutos alkoi onneksi jo muutama vuosi taaksepäin, kun aloin syömään riittävästi hiilareita. Huomasin, etten lihookkaan siitä, vaan itseasiassa kroppa alkoi kiristymään vauhdilla, jaksaminen luonnollisesti parani sekä sokerihimot katosivat. Onhan se aika loogista, että jos viikolla vetää hiilarit alhaalla ja treenaa paljon, viikonloppuna sitä karkkia uppoo aika hyvissä määrin.

Ruokafilosofia 2015

Paljon vihanneksia ja marjoja, runsaasti hiilareita & sopivasti proteiinia treenien ympärillä, reippaasti kuitua ja riittävästi rasvaa hyvistä lähteistä. Kohtuudella köyhempää ravintoa ja nautinnolla terveellisiä herkkuja. Ei kaloreita, vaan ravinteita ja hyvää tekevää sapuskaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

bataatista ja kookosmaidosta valmistetut "kermaperunat"

bataatista ja kookosmaidosta valmistetut ”kermaperunat” 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

välillä vähän rennommin: itse tehty club sandwich

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Matka on ollut pitkä, paljon on opittu, mutta uskon ja tiedän, että silti voi oppia vielä paljon lisää. On hauskaa ajatella taaksepäin ja miettiä, miten on voinut edes ajatella tuolla tavoin. Katsotaan jos muistelen vuosien kuluttua tätä aikaa ja naureskelen valinnoilleni. 😀