TREENAAMISEN HYÖDYT VS. HAITAT

Kaikki tietävät, että liikunnalla on lukuisia terveyshyötyjä ja vaikuttaa se positiivisesti myös yleisfiilikseen sekä mielialaan. Itse koen, että etenkin tähän aikaan vuodesta liikunnalla on todella paljon merkitystä omaan jaksamiseen. Työni vuoksi, mun on onneksi pakko lähteä sinne salille ja joka kerta kun jumpat on takana, kiitän siitä, että lähdin, koska se olo on vaan parasta. :)

Monesti kun jostain asiasta saadaan positiivisia vaikutuksia, on vaarana että sitä aletaankin tehdä liikaa. Tällöin positiiviset vaikutukset vaihtuvatkin päinvastaiseksi ja ajattelin summata alle hieman tällaisia juttuja. Kohtuudella käytettynä saat positiivisen vaikutuksen, liiallisena taas negatiivisen.

Uni & unen laatu paranee, kun liikkuu säännöllisesti. Nukahtaminen helpottuu ja uni on usein syvempää ja laadukkaampaa. Kun treenimäärät/treenitehot paukkuvat liian kovilla, käykin päinvastoin. Nukahtaminen vaikeutuu, uni häiriintyy ja usein esiintyy aamuyöllä kl. 3-5 välillä heräilyä. 

Kun treenaa sopivasti, energiatasot ovat hyvät ja jaksaminen paranee. Muisti pelaa ja muutenkin olo on skarpimpi. Arjen haasteet sujuvat helpommin, motivaatio nousee ja saa helposti asioita hoidettua. Kun liikuntamäärät paukkuvat liian kovilla, käy taas päin vastoin; muisti pätkii, hajamielinen fiilis on kaverina 24/7, väsyttää ja motivaatio puuttuu kokonaan, on vaikea saada mitään aikaiseksi.

Aineenvaihdunta paranee, kehonkoostumus muuttuu kiinteämmäksi, kun treenataan fiksusti, tehokkaasti ja kohtuudella. Tässä hommassa enemmän ei ole enemmän, sillä usein liikaa ja liian kovaa treenatessa käykin juuri toisella tavalla – Keho on pöhöttynyt ja nesteinen, rasva ei pala ja aineenvaihdunta jämähtää säästöliekille. Kroppa on fiksu ja kun se vedetään liian koville, se vetää jarrut pohjaan ja säästää energian (vain) pakollisille elintoiminnoille.

Säännöllisesti harrastettuna liikunta nuorentaa. Se parantaa ihon, hiusten ja nivelien kuntoa, mutta liiallisina määrinä liikunta on todella tehokas vanhentaja. Jos liialliseen liikuntaan liittää yhteen vähäisen energiansaannin niin tuloksena on ohuet katkeilevat hiukset, kuiva ja löysä iho sekä väsynyt olemus.

Liikunnan harrastaminen on myös todella hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin ja saada ystäviä. Kenties sitä löytää kumppanin salilta tai lenkkipolulta. Mikäs sen parempaa! Kun treenimäärät kasvavat korkeiksi ja treenistä tulee se ainoa tärkeä asia, kuolee ystävyys-suhteet ja muutkin suhteet helposti. Liikunta voi olla samanlainen addiktio kuin mikä tahansa, mutta koska se ajatellaan nyky-yhteiskunnassa positiivisena asiana, on sen taakse helppo piiloutua ja pistää se aina ja kaiken edelle. 

Liikunnan on sanottu olevan jopa tehokkaampi lääke masennukseen kuin lääkkeet ja kukaan ei varmaan voi väheksyä treenin aiheuttamaa mielihyvää ja fiiliksen nousua. Kun treenimäärät ovat liian kovat tai treenitehot liian kovilla pitkään, voi liikunta aiheuttaa jopa masennuksen kaltaisia oireita. Ylirasituksen/ylikunnon oireisiin kuuluu mm. mielialojen heittelyä, itkettää ja vituttaa ilman syytä. Asioita on melkein mahdoton saada aikaseksi, joka turhauttaa vielä enemmän. Usein tällaisessa tilanteessa ajatellaan, että liikunta auttaa tähän fiilikseen, jolloin ikävä oravanpyörä on valmis. 

Tuleeko teille vielä jotain muuta mieleen? :)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


MILLAISIA POSTAUKSIA TYKKÄÄN LUKEA?

Saan aina silloin tällöin toiveita, että kertoisin mitä blogeja seuraan ja tykkään lukea. Itsekin luen mielenkiinnolla tekstejä, joissa kerrotaan omia suosikkeja, mutta koska en seuraa säännöllisesti tiettyjä blogeja tai henkilöitä, on hieman vaikeaa tehdä tällaista koontia. Mun blogien lukeminen on hieman vähentynyt ja nykyään tulee selailtua enemmän esimerkiksi instagramia, instastoryja ja snappia. Silloin kun mulla on aikaa, tykkään lueskella blogeja ja tyyli miten niitä luen, on se että selailen lähinnä erilaisia kanavia tai portaaleja ja valitsen tekstejä mielenkiinnon mukaan. Myös facebookissa tai siellä instagramissa tulee aina välillä mielenkiintoisia juttuja vastaan ja omalla kohdalla juurikin otsikko tai alkukerronta vaikuttaa paljon siihen, tuleeko teksti avattua vai ei.

Yritin miettiä, millainen on omasta mielestäni kiinnostava teksti ja ensimmäisenä tuli mieleen asiat, jotka mua ei kiinnosta. :D Ironista kyllä, mutta luen hyvin harvoin treenivinkkejä tai ravitsemukseen liittyviä neuvoja. Jos niitä luen, täytyy kirjoittajalla olla tietynlaista auktoriteettiä, että mun mielenkiinto herää. Mua ei hirveesti kiinnosta muoti, kauneus eikä lapsiin liittyvät jutut tai päiväkirjamaiset tekstit, ellei kirjoittaja ole mulle tuttu tyyppi tai jollain tavalla hyvin mielenkiintoinen henkilö. Reseptejä klikkailen silloin tällöin, mutta niissäkin täytyy olla jotain uutta ja erilaista, että mielenkiinto herää. Myös diipadaapa-otsikoinnit menee multa ohi, eli sellaiset ”ihana päivä”, ”näin saat ikuisen onnen”, ”tasapainoinen arki” tyyppiset setit ei oo meikän pala kakkua. :D

Itseasiassa tiedän hyvin, millaiset aiheet mua kiinnostaa, mutta mun on vaikea selittää siitä muutamalla sanalla. Käyn paljon etenkin Fitfashionin etusivulla, sillä sen aihepiirin blogit kiinnostavat eniten. Mielestäni kyseisessä portaalissa on myös hyviä, mielenkiintoisia blogeja ja ajan hermoilla olevia kirjoittajia. Ironista jälleen, mutta koska mua kiinnostaa enemmän treeni/hyvinvointi – painotteiset blogit, niin aika vähän käyn lukemassa Indiedaysin blogeja, ellei vastaan osu mielenkiintoinen otsikko. Täällä oon lukenut eniten Linda Manuellan ja Saijiksen blogeja. Tykkään myös lukea kavereiden / tuttujen blogeja, vaikkakin ne alkavat olla aika katoava luonnonvara nykyään. :D

Tykkään rehellisistä, kaunistelemattomista teksteistä, joissa uskalletaan kertoa oma mielipide, kuitenkaan ketään dissaamatta tai väheksymättä. Täytyy mainita, että Fit you too:n Katrilla on usein mua kiinnostavia otsikointeja ja tekstejä. Vaikka hän ei kirjoittaisi mitään älyttömän erikoista, on näissä jotain sellaista mikä erottuu. Mulle kuvituksella ei ole niin suurta roolia, vaan luen tekstejä sen aiheen vuoksi. Toki kauniit, laadukkaat kuvat ovat plussaa, mutta luultavasti lukisin tekstin vaikka siinä olisi minkälaisia kuvia. Joskus tosin kiinnostava kuva herättää mielenkiinnon, etenkin jos se stemmaa hyvin otsikon kanssa yhteen.

Yksi selkeä asia, minkä vuoksi klikkaan tekstin auki, on sen kommenttimäärä. Joissakin portaaleissa / seurantakanavissa näkyy montako kommenttia teksti on saanut ja jos niitä on paljon, herättää se mielenkiinnon. Jos taas artikkelin otsikko on erittäin huomionhakuinen ja ”huutava”, mutta komenttiboksi loistaa tyhjyyttään, kertoo se mun mielestä jo aika paljon.

Treeniaiheissa mua kiinnostaa kannanotot ja aiheet, jossa tuodaan pöytään jotain uutta, tai vähintäänkin uusi näkökulma. Kirjottajan ei tarvitse olla mun kanssa samoilla linjoilla kaikesta, mutta mua kiinnostaa lukea jotain sellaista, mitä ei voi lukea joka toisesta iltalehden klikkiotsikosta. Myös ryhmäliikuntaan liittyvät aiheet luonollisesti kiinnostaa, mutta niitä on melko vähän nykyään missään blogeissa.

Olenko siis kriittinen lukija? En tiedä, mutta jotenkin tämä blogien/somen yltäkylläisyys on aiheuttanut mulla sellaisen fiiliksen, että olen ainakin valikoivampi ja kriittisempi sen suhteen mihin aikani käytän. :D

Olisi kiva kuulla millaiset aiheet kiinnostaa teitä eniten?

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook: TÄÄLLÄ.


MIKSI EN KILPAILE FITNEKSESSÄ

Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun multa on kysytty oonko menossa kisaamaan fitnekseen. Välillä tuntuu, että jos treenaat paljon ja elät terveellisesti niin on jotenkin oletus, että oot menossa kisaamaan. :D Melkeinpä aina jos tutustun uuteen ihmiseen ja tulee ilmi mun ammatti/harrastukset, on seuraava kysymys ootko kisannut / menossa kisaamaan. Mulle on jotenkin aina ollut hyvin päivänselvä asia, että en todellakaan ole menossa. :D Myönnän, että kilpaileminen sopisi mun profiiliin sekä elämäntyyliin ja onhan nykyään joka toisen treeniaiheisen somevaikuttajan instagram varusteltu ii äf bee bee kirjaimilla.

Tämän postauksen tarkoitus ei ole lytätä kyseistä lajia, eikä sen harrastajia, sillä jokainen tehköön sitä mistä tykkää ja mikä on itselle tärkeää. Arvostan lajin harrastajia, sillä uskon, että lavalle nouseminen vaatii aina ”ihan kivasti” duunia ja päämäärätietoisuutta, esimerkiksi dieetin osilta. Paljon on puhuttu siitä onko laji urheilua vai ei ja itse oon sitä mieltä, että treenaaminen on tietysti urheilua siinä missä kaikki muutkin lajit, mutta tämä laji tekee poikkeuksen siinä, että kuka tahansa voi alkaa kutsua itseään kilpaurheilijaksi milloin tahansa. Ostat vaan lisenssin ja aloitat kisaamisen vailla vuosien työtä, kuten esimerkiksi muissa urheilulajeissa.

Toinen asia on toki se, miten siellä stagella pärjää vuoden treenitaustalla, mutta ehkä saitte pointista kiinni. Jos mietitään, että tyyppi joka ei ole koskaan harrastanut telinevoimistelua, päättääkin aloittaa kilpaurheilemisen sen parissa ja lyö lukkoon kisat ensi syksylle. Ei taitaisi tulla touhusta mitään muuta kuin sairaalakeikka. Hyvänä puolena tässä on toki se, että myös aikuisiällä pystyy kilpailemaan ja panostamaan lajiin, vaikka ei olisi aikaisemmin harrastanut mitään urheilua. Harrastukset ovat aina hyvä asia ja jos löytää oman intohimonsa vasta vanhempana, niin mikäs siinä!

Itse oon kilpaurheillut lapsesta aikuisiälle saakka. Urheilu ja kilpaileminen eri lajien parissa on aina määrittänyt ja rytmittänyt mun elämää, niin hyvässä kuin pahassa. En vaihtaisi noita muistoja mistään hinnasta, mutta kun 2010 vedin aerobic tennarit naulaan, olin samalla helpottunut siitä, että nyt olisi mahdollisuus elää vapaammin. Vaikka tykkään elää rutiinien mukana ja edelleenkin elän jonkun silmään ”kurinalaisesti”, mulla on kuitenkin se tieto, että oon vapaa tekemään mitä haluan, eikä 3 kk:n päässä odottavat kisat määritä kaikkea mitä teen.

En siis kaipaa elämääni sellaisia tavoitteita, että mun pitäisi päästä kilpailemaan enää. Lisäksi mä tykkään treenata suorituskyky edellä, eli vaikka myös ulkomuoto ja sen muokkaaminen on mielenkiintoista ja motivoivaa, niin silti mulle on tärkeämpää se, millaisen fiiliksen saan treenistä tai kuinka onnistun nostamaan isompia painoja tai tehdä uusia temppuja. Jos koko treenisuunnitelma menisi vain kehonmuokkaamisen näkökulmasta, en usko että se olisi mun juttu!

Viimeisenä syynä on myös kisadieetin äärimmäisyyksiin vienti. On toki upeaa nähdä millaiseen se oma keho parhaimmillaan (vai pahimmillaan?) venyy, mutta kuten tiedämme, homma on aika kaukana terveellisyydestä. Mulle on tärkeämpää olla mielummin sellaisessa ok kunnossa jatkuvasti (tai ainakin yrittää olla :D). Jos tää fitnessboomi olisi pamahtanut päälle vaikka 5 vuotta aiemmin, kun kilpailin vielä aerobicissa, olisi voinut olla suurempi mahdollisuus että olisin innostunut fitneksestä, mutta ehkä ihan hyvä että näin ei käynyt. Oon sen verran ääripäinen tyyppi, että olisin varmaan ollut just niitä ekoja joille olis iskenyt jokin metabolic damage – tyyppinen riesa. :D

Sellaisia ajatuksia lauantaihin! Täällä on tälläkin kertaa startattu päivä polkemalla tehokkaasti 45 minuutin spinning ja muuten päivä on mennyt siivoillessa, kaupassakäydessä ja sellaisia asioita hoidellessa, joita ei ole viikolla ehtinyt! En käsitä tätä kaupassakäyntirumbaa, kun tuntuu siltä että aina on ruuat lopussa, vaikka käyn harva se päivä shoppailemassa. :D Nyt olis kuitenkin kaapit täytetty ja toivotaan että pärjätään edes pari päivää näillä. Ei oo helppoa kun on kaksi paljon kuluttavaa samassa taloudessa.

Mukavaa viikonloppua!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.