RUUAT JOTKA LIHOTTAA

Leipä lihottaa, rasva siirtyy suoraan vyötärölle, sokeri on syntiä ja herkut kuuluvat kieltolistalle. Ruoka-aineiden jako kiellettyihin ja sallittuihin on nykyään hyvin yleistä. On ruokia joiden ajattelemisestakin tulee jo huono omatunto ja sitten on taas (muoti)ruokia, joiden ajatellaan olevan niin ”terveellisiä”, että niitä voi syödä huoletta miten paljon tahansa. Koko tämä ruuan ympärillä lietsova mylly on sekoittanut liian monen pään ja perusasiat ovat jääneet unholaan.

Antakaas kun kerron, että ei ole olemassa yhtäkään ruoka-ainetta joka lihottaa tai jota ei voi syödä, vaikka haluaisi olla hyvässä kunnossa. Kyse on tasapainosta, tarkemmin sanottuna energiatasapainosta, joka syntyy helpoiten kun syödään kohtuullisia määriä kerrallaan.

Faktahan on toki se, että karkkia, pullaa ja sipsejä puputtamalla saa aika nopeasti energiatarpeen täyteen, jolloin myös tärkeiden ravintoaineiden saanti jää vajaaksi, mutta pelkän pullan syöminen itsessään ei lihota ketään. Lisäksi energiatasapaino on asia, joka on ns. päällä jatkuvasti, eikä se kaadu yhteen päivään. Jos yhtenä päivänä energiaa tulee runsaammin, on aika normaalia että seuraavana päivänä tarve on pienempi, jolloin tasapaino tasaantuu jo itsestään. Jos päivittäin tulee vedeltyä yli tarpeen, tai usemman kerran viikkoon, on aika luonnollista, että myös se vyötärönympärys kasvaa oli kyseessä sitten terveellinen tai epäterveellinen ravinto. Toki terveellisiä ruoka-aineita saa syödä määrällisesti aika runsaasti, että niistä saadaan kasaan sama kalorimäärä.

Itse näen ongelman juuri siinä, että näistä asioista ajatellaan hyvin mustavalkoisesti, eli joko se on pizzaa ja kaljaa tai sitten vedellää spirulinapirteilöitä ja puputetaan salaattia. Monesti ajatellaan, että kun kerta tuli syötyä tuo yksi jäätelö, niin samaan konkurssiin voikin vetää koko loppupäivän läskiksi. Näinhän asia ei ole. Jos puhelin tippuu maahan ja siihen tulee särö, niin alatko hyppiä sen päällä, että paskaksi se meni muutenkin jo. :D

Elämänmuutosta tehdessä näkisin tärkeimpänä asiana sen, ettei asioita muuteta liian hurjalla kädellä kertaheitolla. Oon itse keskittynyt viime aikoina juuri siihen, että suunnittelemani ruokavaliot palvelisivat juuri kyseistä henkilöä mahdollisimman hyvin. Siitähän yksilöllisissä ruokavalioissa on aina kyse, mutta joskus tylsä perussetti on vaan sata kertaa toimivampi kuin ruokavalio, jonka makrot ja mikrot ovat viimeisen päälle täydellistä matikkaa. Jostain on aina aloitettava ja se mistä jokaisen polku alkaa, on hyvin yksilöllistä. Pienillä muutoksilla liikkeelle lähtö on jopa hieman tylsää, sillä jännittävät supermegadieetit jossa hyväksyttyjen ruoka-aineiden listalla on ehkä kourallinen ruokia, saattaa kuulostaa paljon makeammalta ja toimivammalta.  Ainakin sen kaksi ensimmäistä viikkoa.

Summasummarum: Ei ole ruokia jotka lihottavat, kokonaiskalorimäärä ratkaisee loppupeleissä. Ei ole ruokia, jotka laihduttaa, ei detox-kuureja tai laihaksi tekeviä teelajikkeita. :D Jos joku asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, usein se on juuri sitä. Laihtuminen tai kunnossa pysyminen ei vaadi kaikesta luopumista, eikä terveelliset elämäntavat ole loppupeleissä yhtään haastavia, ellei itse niistä tee sellaisia.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


MUUTTUNUT VAI JUUTTUNUT?

Huippua maanantaita ystävät. Ajattelin kirjoitella tänään vähän syvällisemmistä asioista, sillä kuten ehkä ootte lukeneet rivien välistä, oon käynyt aika suuria muutoksia läpi viime aikoina ja koen, että oon myös oppinut itsestäni ja elämästä hurjasti. Mulla on nykyään aika suuri rima kirjoitella tällaisista asioista julkisesti, sillä jollain tavalla tuntuu aika pelottavalta kirjoittaa tällaisia asioita ja myöntää ne omat heikkoudet. Kun kerroin, että oon oppinut itsestäni paljon, oon tajunnut miksi teen tiettyjä asioita ja mistä ne johtuu. Ehkä joku muu voi saada tästä jotain, sillä uskon että erilaiset lukot ja ongelmat johtuvat aina jostain, yleensä aiemmista kokemuksista elämästä ja niiden ymmärtäminen on ainakin auttanut itseäni aika paljon.

 

Omalla kohdalla, kuten monella muullakin, ongelmana on ns. elämän suorittaminen, kontrollointi ja se, että vaaditaan itseltään liikaa. Nuo piirteet ovat myös hyviä juttua, jos ne osaa käyttää oikein, mutta ne voivat myös kontrolloida elämää liikaa. Ja voin kertoa, että mä tiedän miten vaikeeta on päästää langoista irti ja muuttaa tapojaan. Fakta on silti niin, että mikään ei muutu jos mikään ei muutu. Omalla kohdalla tiettyjen asioiden kontrollointi ja niihin panostaminen on vienyt paljon huomiota muilta elämän osa-aluilta, eli kun pistää 110% johonkin niin moni muu tärkeä asia jää hoitamatta.

Kun elämässä tulee isoja muutoksia vastaan, on helppo turvautua asioihin, jotka ovat tuttuja ja turvallisia. Omalla kohdalla nää on aina liittyneet treeniin ja ruokavalioon. En tarkoita tällä, että mulla olisi mitään suuria ongelmia niiden suhteen ja toivon ettei tästä tule mitään syömishäiriö spekulaatiota, sillä koen olevani nykyään sen verran järkevä, etten ikinä lähtisi toteuttamaan mitään järjettömiä ruokailutapoja tai ruokailujen rajoittamista. Homma on ehkä enemmänkin siinä, että oon panostanut jopa liikaa näihin kahteen asiaan, jonka avulla olen pystynyt sulkea kaiken muun häiritsevän pois. Poissa silmistä, poissa mielestä tai jotain sinnepäin. Ruoka ja treeni eivät toki ole ainoita asioita mihin piilotetaan omat murheet. Joku bilettää surut pois, toinen syö suruun, kolmas hukuttaa huolet työntekoon. Kyseessä on vain se, että asioita ei välttämättä uskalleta kohdata, vaan ne siirretään syrjään ja keskitytään johonkin asiaan, mikä luonnistuu itseltä parhaiten.

Yksi suurimmista peloista, mikä estää monia käymään vaikeita asioita läpi on häpeän pelko. Häpeä on yleisesti tunne, jota vältellään ja piilotellaan paljon. Usein rakennetaan tietynlainen ego, jotta ei tarvitse käydä läpi häpeää. Jos kuitenkin ajattelee syvemmin, niin mikä siinä on lopulta niin pahaa jos on haavoittuvainen tai esimerkiksi epäonnistuu jossain asiassa? Yleensä asioiden kontroloinnissa ja jonkun tietyn tavoittelussa mielessä on aina ”sitku”, eli sitten kun oon siinä ja siinä pisteessä, voin olla tyytyväinen ja keskittyä muuhunkin elämään, mutta fakta on valitettavasti, että sellaista sitku vaihetta tuskin koskaan tulee, sillä tällainen ihmistyyppi on harvoin koskaan tyytyväinen.

Mä oon toiminut jo vuosia just tolla sitku-meiningillä ja havitellut jotain mitä en varmaan koskaan saavuta, joten nyt onkin ollut melkoinen kasvun paikka, kun oon ihan tietoisesti muuttanut omia tapojani ja yrittänyt kohdata asiat, vaikka se olis kuinka perseestä. Mulla on jäänyt aiemmasta elämästä tiettyjä juttuja, jotka on aiheuttanut tietynlaisia käyttäytymismalleja, esimerkiksi sitä että oon kokenut että tarvin aina jonkun toisen ihmisen, jotta voin esimerkiksi olla onnellinen tai nauttia elämästä. Jos oon ollut yksin niin jotain on aina puuttunut. Tuo on kai toisaalta suhteellisen normaalia, mutta oon ihan tietoisesti yrittänyt päästä siitä ajatuksesta, ettei yksin voisi olla onnellinen tai kokonainen. Fakta on nimittäin se, että jos ei ole sujut itsensä kanssa, ei voi olla sitä kenenkään muunkaan kanssa. Ensin oma ruutu kuntoon. :)

Tällä hetkellä tuntuu kuitenkin siltä että oon saanut tehtyä oikeanlaisia muutoksia, mitkä on johtaneet hyviin asioihin elämässä. Välillä on ollut (ja tulee olemaan) hetkiä kun haluaa vain palata vanhaan ja ajoittain tulee tilanteita, kun huomaan että toimin taas just niillä vanhoilla metodeilla, mutta sekin kuuluu asiaan. Oppiminen on aina pitkä prosessi ja muutokset vaatii aikaa.

Mä oon ollut välillä vähän ”hukassa” tän bloggaamisen suhteen, koska välillä koen, että en oo enää yhtään se sama tyyppi, joka on kirjoitellut näitä postauksia viimeisen 7-vuoden aikana. Ehkä se, että sekä lukijat ja myös mä itse oon laittanut itseni tietynlaiseen boksiin ja nyt kun ei enää allekirjoitakaan kaikkea vanhaa, niin se tuntuu haastavalta ja vaikealta myöntää, että on muuttunut.

KUVAT: Anna Riska / Annmarias

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


UUSIA TUULIA

Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Elloksen kanssa

Muutama päivä ja kuukausi vaihtuu syyskuun puolelle. Kesä on mennyt jälleen ihan liian nopeasti ja fiilis on jollain tavoin haikea, sillä on niin paljon muistoja kuluneilta kuukausilta ja tuntuu, että justhan oli kesäkuun alku ja kaikki oli vielä edessä. :) Täytyy sanoa, että jossain vaiheessa kesällä mua jopa ahdisti tuleva syksy ja kaikki arkiset asiat, mutta tällä hetkellä asiat ovat menneet aika kivaan suuntaan kaikelta osin, joten eiköhän syksyn pimenevät illat, kynttilät ja rennot viikonloput mahdu ihan hyvin munkin kalenteriin! Palasin kolme viikkoa sitten töihin, mikä tarkoitti myös treenien pariin palaamista. Ekat viikot olivat tietysti raskaampia, mutta viime viikolla alkoi tuntua että nyt ollaan taas back in bussiness. Motivaatio on ollut nousussa ja nyt mulla on tosi hyvä fiilis kaiken suhteen!

Tein vaikean päätöksen ja vähensin omia tuntejani syksyn ajalle melko paljonkin aiempaan verrattuna. Tuntuu hassulta, että ei olekaan enää sitä tuttua rutiinia, mutta päätin että kokeilen näin ja aina niitä voi lisätä takaisin jos haluaa. Loppupeleissä kyseessä ei ole edes mikään hurja määrä, mutta mulla tulee olemaan 2-3 ohjausvapaata päivää viikossa entisen yhden sijaan. Tämä tuo tietysti lisää vapaa-aikaa ja mahdollistaa sen, että voin tehdä myös omia treenejä järkevämmin. Nuo mun omat treenit ovat jonkinlaista terapiaa ja vastapainoa ohjauksille. Nyt tuun luultavasti saamaan treeneistä myös enemmän irti ja tehtiin eilen mulle pieni muutaman kuukauden proggis, johon tekin saatte osallistua halutessanne. Kirjoitan aiheesta ihan oman juttunsa vielä myöhemmin. :)

Vaikka motivaatio on itsestään jo ihan hyvällä tolalla niin täytyy myöntää, että mulle yksi iso motivaattori on myös treenivaatteet. Mähän suunnilleen asun urheiluvaatteissa, joten luonnollisesti niitä tulee hankittua paljon useammin kuin ns. tavallisia kuteita. Lisäksi esimerkiksi hengittävät tekniset materiaalit ja laadukkaat vaateet tekevät treenistä mukavampaa. Yllätyin kuinka hyvä valikoima Elloksella olikaan urheiluvaatteiden suhteen. Siellä oli myös paljon lempimerkkini Adidaksen ihania vaatteita! Tilaaminen oli helppoa ja mun mielestä on iso plussa että paketin voi tilata omaan lähikauppaan. Pieni juttu, mutta itselleni iso vaikutus. :D

Mulla on tietynlaiset vaaterutiinit erilaisille treeneille ja esimerkiksi jumppia ohjatessa tykkään käyttää shortseja, sillä ne jotenkin kuuluu esimerkiski Bodyattackiin tai Bodysteppiin, kun taas salilla käytän erilaisia, yleensä korkeavyötäröisiä trikoita. Spinningissä taas naftimmat ja tukevat trikoot tai caprit toimii hyvin.

Jeri shorts & Thea LS pusero

Kun availin tilaamaani pakettia, huomasin selkeästi mitkä värit iskee muhun tällä hetkellä. Melkein kaikki vaatteet olivat harmaita tai pinkkejä. Mielestäni harmaa väri sopii loistavasti treenikuteisiin ja omistankin aikamoisen määrän esimerkiksi harmaita trikoita!

Yhdistelin tilaamani vaatteita erilaisiin kokonaisuuksiin, miten tulen niitä itse käyttämään:

UA Twisted Tech™ Trousers -housut

Aliva treenitoppi

Ess 3S FZ HD huppari

Urheiluliivit, joissa topatut kupit

Aliva treenitoppi

Jeri Shorts –juoksushortsit

Thea LS pusero

Alick SW Pnt –collegehousut

Urheiluliivit, joissa topatut kupit

Thea LS pusero

Tämä tiistai käynnistyy pepputreenillä, lähden testailemaan uusia kuvioita ja illalla mennään samalla teemalla RPV-tunnin parissa! Energistä ja treenintäyteistä päivää myös sinne ruudun toiselle puolelle. :)

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.