Tätä vuotta on vielä muutama hassu päivä jäljellä ja nyt on kiva katsoa hieman taaksepäin ja miettiä mitä kaikkea on tullut puuhattua viimeisien 12 kuukauden aikana. Vuosi on ollut kaikenkaikkiaan tasainen, mutta oikeen onnistunut. Oon huomannut, että tää elämä menee sellaisissa kausissa, että välillä on tasaisempaa ja välillä on vuosia kun kokee paljon muutoksia ja elämä heittää häränpyllyä. Kaikella tapahtuneella tapaa olla jokin tarkoitus, joka selviää myöhemmin. Siihen voi mennä vuosi tai kymmenen vuotta, mutta jossain vaiheessa sitä tajuaa, miksi kaikki on mennyt kuten on.
Tämän vuoden tammikuussa muistan oloni olleen jokseenkin epämukava kaiken joulun ja uuden vuoden aikaisen juomisen ja syömisen. Olin myös elänyt melko rennosti koko edeltävän loppu syksyn, joten olin todella motivoitunut aloittamaan pienimuotoisen kiristelykauden. Tämä siis tarkoitti ruokavalion puhdistamista kaikesta ylimääräisestä. Tammikuun alussa mehustelin paljon erilaisia vihannesmehuja ja tutustuin myös Kaisa Jaakkolan hormonitasapaino kirjaan. Innostuin kirjasta todella paljon ja sen innoittamana kirjoittelinkin aiheista:
Aloin myös miettimään entistä enemmän ruokavalion merkitystä hyvinvointiin ja paneuduin paljon ravintoaineisiin ja niiden saantiin. Tammikuussa ja oikeastaan koko kevään tein säännöllisesti salitreenejä kolmesti viikossa. Koko kuukauden ajan tekstit painottuivat hyvin paljon treeniin ja siihen ravintoon. Huomasin omassa olossa hyvin nopean muutoksen ja vain muutamien viikkojen sokerivieroitus toi niitä tuloksia. Tämä sokerin syöminen on asia, jonka huomaan todella nopeasti omassa kehossa – niin hyvässä kuin pahassa.
Helmikuussa alkoi Beach Body – haaste ja olin tehnyt hirmuisesti töitä haasteen valmistelujen osalta. Muistan, kuinka istuin yhtenä lauantaina 8 tuntia koneella editoiden videoita ja kirjoitellen postauksia valmiiksi. Onneksi tällainen puuha on mielekästä, eihän sitä muuten jaksaisi panostaa niin paljon. Haasteen vastaanotto oli onneksi hyvin positiivinen ja moni lähtikin mukaan parin kuukauden rutistukseen.
Vuoden alussa olin tehnyt myös päätöksen vähentää työmäärää ja aloin panostaa enemmän vapaa-aikaan ja rentoiluun. Bloggaamisen hyvä puoli on siinä, että se ei vaadi mitään tiettyä työaikaa, vaan voi tehdä silloin kun itse haluaa. Unelmien täyttymys – postauksessa pohdin kuinka siistiä on, että voi elää niin sanottua urheilijan elämään. Pystyin treenaamaan paljon ja suunnittelemaan ruokailut ja muut sen mukaan miten itse tahdoin. Elinkin koko alkuvuoden omassa hyvinvointi-kuplassani ja tuloksia sateli huimaan tahtiin. Hormonitasapainoon panostaminen toi melkoisen buustin aineenvaihdunnalleni ja huomasin kuinka rasvanpoltto tehostui ja oli jopa liian helppoa jossain vaiheessa.
Mulla on ollut tapana parin vuoden ajan kokeilla aina vuoden alussa paljonko rautaa nousee maastavedossa. Ensimmäisenä vuotena testasin 100 kilon nostoa ja tämä rauta nousikin tuolloin ilman minkäänlaista voimaharjoittelua alla. Tänä vuonna päätin kokeilla nostaa 120 kiloa ja se nousikin heti ensiyrittämällä helmikuun puolessa välissä. Muistan kuinka kipeänä mun lihakset oli tuon jälkeen. 😀 Oma painoni oli tuolloin ”vain” 55 kiloa, joten ihan soppeli tulos tuohon kehonpainoon nähden.
Maaliskuussa vietin synttäreitäni ja Beach Body – haastetta oli vedetty jo kuukauden ja itsekin tein treenejä säännöllisesti. Monet raportoivat hyvistä tuloksista vain kuukauden jälkeen ja pidimme mm. tankkauspäivän maaliskuun puolella. Olin itsekin ollut syömättä sokeria tai muita herkkuja parin kuukauden ajan ja olo oli mitä parhain. Treenit rullasivat hyvin ja varasin ajan ensimmäiseen BioSignature-mittaukseen.
Muistan kuinka jännitti mennä mittaukseen, sillä en tiennyt yhtään mitä tulokset kertoisivat. Mittauksen jälkeen olin kuitenkin hyvin tyytyväinen, sillä tulokset olivat paremmat mitä olisin voinut ikinä edes kuvitella. Rasvaprosenttini oli tuolloin vain 10,7% ja hormonitaspaino hyvällä mallilla. Sain hyviä vinkkejä kuinka parantaa kehon toimintaa entisestään ja otin kaikki vinkit käyttöön. Pohdin myös paljon ravintoa, terveyttä ja myös sitä paljonko rahaa pistän ruokaan viikottain..
Maaliskuussa treenit jatkuivat samaan malliin ja kävin kokeilemassa omaa penkkipunnerus maksimia. Enkat paukkuu – postauksessa kerroin, että penkistä nousi 65 kg ja olin siihen melko tyytyväinen. Näiden ensimmäisten kuukausien aikana oivalsin kuinka suuri merkitys on sillä, että keskittyy antamaan kropalle riittävästi ravintoa ja ravintoaineita, sen sijaan että laskisi kaloreita tai kituuttaisi vähäisellä ruualla. Olin pystynyt sekä pudottamaan rasvaprosenttia, että nostamaan voimatasoja samaan aikaan. Lisäksi muistan oloni ja vointini olleen ihan huipussaan tuolloin. Alkuvuoteni oli siis täynnä treeniä, ravintopohdintoja sekä näitä pullistelukuvia. 😀
To be continued..