KUN MIKÄÄN EI (NYKYÄÄN) RIITÄ

Riittämättömyyden tunne, vertailu ja paineet ovat nykypäivää. Riittämättömyyden tunnetta tuntee varmasti lähes jokainen, ainakin joskus. Työ, opiskelut, harrastukset, ulkonäkö, vanhemmuus…u name it. Epävarmuuksia voi kokea elämän monilla osa-alueilla ja nykyinen sosiaalisen median hurja käyttömäärä ei ainakaan helpota asiaa. Uskon, että monet riittämättömyyden tunteet johtuvat somen luomista illuusioista elämän eri alueilla. Oli riittämättömyyden syy mikä tahansa, tässä muutama ajatus joita voi lähteä työstämään parempaa fiilistä kohti.

Erota todellisuus ja illuusio. Nosta nenä luurista ja katsele ympärillesi. Ovatko kaikki ihmiset oikeasti niin upeita ja täydellisiä kuin some antaa ymmärtää? don’t think so. Myös seuraamillasi ihmisillä, tileillä ja sivustoilla on suuri vaikutus siihen millaiset odotukset asetat itsellesi.

Vertailetko ja kadehditko? Ehkä jopa ärsyynnyt tietyistä henkilöistä, koska he ovat siellä missä haluaisit olla. Joskus toisten onnistuminen muistuttaa siitä, että ei ole tehnyt asioita omien unelmien ja/tai tavoitteiden eteen. Tuntee huonoa omaatuntoa, ettei tee sitä mitä oikeasti haluaisi. Tällainen on hyvä tiedostaa ja kääntää ärsyyntyminen motivaatioksi – Jos tuo pystyy, pystyn minäkin!

Liika suorittaminen ja itsensä pakottaminen asioihin, ”koska kaikki muutkin” on kuitenkin todella huono motivaattori. Muutokset ja tavoitteet tulisi lähteä omasta halusta, ja jos oikeasti jotain haluaa, myös motivaatio tekemiselle on olemassa. Se täytyy vain ottaa käyttöön! 

Riittämättömyyden tunne on 99% varmuudella omassa päässä. Tiukasti siellä korvien välissä lienee uskomus, mitä muut ihmiset ajattelevat itsestä. Itse tulee ehkä keskityttyä juuri niihin kuviteltuihin heikkouksiin ja verrattua itseään muihin, mikä laskee itsetuntoa sekä tervettä minäkuvaa. Usko pois, että muut eivät ajattele/näe sinua sellaisessa negatiivisessa valossa kuin saatat itse ajatella. Seiraavan kerran kun otat vaikka valokuvan, älä etikkään heti niitä tuttuja huonoja kohtia, vaan yritä katsoa kuvaa eri kulmasta ja miettiä mikä siinä on hyvää!

Sillä on ihan oikeasti väliä, millaisia ajatuksia itsestään ajattelee. Positiivisiin juttuihin keskittyminen auttaa muuttamaan omaa ajattelutapaa ja ajan kanssa parantaa itsetuntoa. Olet oikeasti täysin hyvä juuri noin. Luulemasi heikkoudet ovat omassa päässä (tai toisen henkilön) luotuja uskomuksia ja todellisuudessa pärjäät juuri niin hyvin kuin kuka tahansa muukin! :)

Huono itsetunto tai epävarmuudet voivat johtaa myös muiden miellyttämisen haluun. Haetaan jonkinlaista hyväksyntää olemalla kilttejä ja sopeutumalla kaikkeen. On toki hyvä asia ottaa muut huomioon, mutta omat rajat sekä arvot tulee tietää ja niistä pitää kiinni. Se, että joku ihminen ei tykkää sinusta tai loukkaantuu jostain on täysin normaalia, eikä lainkaan vaarallista. Maailmassa tulee aina olemaan ihmisiä, jotka eivät ymmärrä toisiaan ja siinä ei ole mitään väärää.

Usein myös ajatellaan, että jos joku on toista mieltä jostain, hän ei tykkää henkilöstä joka ajattelee toisin. Mielipiteet ja henkilöt ovat kuitenkin eri asia. Itse en ainakaan arvota tai muodosta mielipidettä henkilöstä, vaikka hän olisi eri mieltä jostain asiasta kanssani. Et ole syntynyt miellyttämään ja palvelemaan muiden mielipiteitä, vaan tekemään päätöksiä sen mukaan mitä itse elämältäsi tahdot! Tää on oikeasti aika siisti juttu kun sen oikeen kunnolla hiffaa!

Ei ole itsekästä tehdä valintoja oman itsensä takia. Jotta pystyy rakastaa muita ja olla tasapainossa, täytyy ensin olla sovussa itsensä kanssa. Riittämättömyyden tunne on tosiaan vain omissa ajatuksissa ja siitä vankilasta pääsee eroon, kun tiedostaen alkaa muuttaa omia ajatusmallejaan. Joskus ajatusmallit voivat olla niin tiukasti omassa päässä, että niitä pitää samanlaisena totuutena, kuin sitä että maapallo on pyöreä. Mietippä hetki, että voisiko näissä asioissa olla sittenkin taustalla se, että joku asia tai tapahtuma on synnyttänyt ajatuksen, että pitäisi pyrkiä esimerkiksi täydellisyyteen töissä/koulussa? Olla tietyn painoinen tai näköinen? Mitä pahaa voi tapahtua jos näistä ajatuksista hellittää hieman? Luultavasti ei yhtään mitään!

Positiivisia ajatuksia just sun iltaan, olet hyvä ja riität just noin!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


KUN EI IRTOO NIIN EI IRTOO

Katri kirjoitti eilen aika hyvän postauksen aiheella ”Onko hyvistä blogeista tullut pinnallisia ja kaupallisia?” ja nähtyäni otsikon, piti heti käydä lukemassa sisältö, sillä olen itse ajatellut tätä samaa asiaa viime aikoina myös hieman eri kanteilta katsottuna. Blogiskene muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, mutta samalla tuntuu että blogeista tulee myös tylsempiä. Liika suunnitelmallisuus ja ”siloittelu” nyt vaan on pidemmän päälle tylsää. Itse tykkään rehellisistä ja aidoista kirjoituksista, ja pyrin myös itse kirjoittamaan rehellisesti omia ajatuksia. Toisaalta tässä aikojen ja lukijamäärien kasvaessa sitä on tullut myös tietoisemmaksi kaikesta ja tavallaan haluaa myös suojella itseään jättämällä ne kärkkäimmät mielipiteet ja ajatukset kokonaan kirjoittamatta.

Tämän tylsyys-asian kanssa olen itsekin paininut viime aikoina, sillä tuntuu että omat tekstit ovat välillä sitä samaa liibalaabaa ja ei meinaa oikeen irrota mitään kirjoitettavaa. Toisaalta, kun miettii vaikka muutaman vuoden taaksepäin, ei näistä aiheista tullut stressattua sen enempää, vaan sitä kirjoitettiin mitä mieleen tuli.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mua itseäni henkilökohtaisesti jopa jotenkin ärsyttää jos bloggaajat pyytelevät joka kerta kirjoittaessaan anteeksi jotain kahden päivän taukoja tai selittelevät kun on niin kiire, ettei ehdi kirjoittaa. En oikeesti usko, että näitä asioita ajattelee/huomaa kukaan muu, kuin kirjoittaja itse ja senkin takia on vähän turhaa valittaa ja pahoitella asiasta mistä ei ole periaatteessa tilivelvollinen kenellekkään. :D Tämän vuoksi en ole itse jaksanut tai viitsinyt puhua tästä aiheesta täällä ääneen, mutta ehkä sen on pystynyt lukemaan rivienkin välistä, että mulla on ihan jäätävä motivaation puutos ja ”kuiva kausi” kirjoittamisen suhteen.

Usein tässä vaiheessa joku sanoo, että älä stressaa asiasta ja kirjoita sitten kun huvittaa. Tässä on vaan sellainen mutta, että enhän oikeen voi sanoa töissäkään että hei enpä tuu töihin hetkeen, kun ei ole just nyt inspiraatiota. :D Luovuutta vaativia juttuja on tosi hankalaa tehdä väkisin ja asiasta tulee sellainen ikävä oravanpyörä, kun hommasta alkaa ottaa liikaa paineita.

Oon kirjoitellut tätä blogia kohta kuusi vuotta ja nyt on ensimmäistä kertaa fiilis, että tää ei sujukaan niin kivuttomasti kuin ennen. Multa on useasti kysytty, että mistä keksin aina kaikki aiheet ja vastaus on se oma elämäntyyli – kun elää treeniympäristössä ja työskentelee ravinnon parissa, on helposti myös aiheita joista kirjoittaa. Nyt viime kuukausien aikana oma panostus onkin mennyt johonkin muuhun ja se taas heijastuu sitten täällä. Selviän ns. perusasioista ja rutiineista, mutta kaikki ylimääräinen tuottaa enemmän haasteita, kun on niin paljon ajateltavaa. Edelliseen viitaten, mulla on kaikki ihan hyvin, eli siitä ei tarvitse olla huolissaan. :)

collage_fotorb

Tiedän, että kyseessä on ohi menevä vaihe, joten en siinä mielessä jaksa stressata liikaa tästä asiasta, mutta ajattelin kuitenkin hieman valaista asiaa myös täällä ja mikä tärkeintä, heittää pallon teille! Nyt olisikin mahdollisuus heitellä ajatuksia ja ideoita aiheista, joista haluatte lukea. Oon useasti saanut teiltä ihan loistoideoita kirjoittamiseen, joten olisin hurjan kiitollinen jos jaksaisitte raapustella toiveita kommenttiboksiin. :)


ON HELPPOA OLLA VAHVA, MUTTA KUINKA MONI USKALTAA OLLA HEIKKO?

Nykyään painotetaan paljon kuinka vahvuus on hyvä ominaisuus ja monesti kuullaan jengin kertovan kuinka olen niin vahva, että kestän mitä tahansa. Voin sanoa itsekin, että ulkoinen habitukseni on sellainen että mulla on aina kaikki hyvin ja olen iloinen. Olen mestari piilottamaan tunteeni ja näyttämään sitä mitä kuuluu näyttää. Heikkouteni on ehkä juuri se, että en osaa olla heikko. En pysty myöntämään, että nyt ei vaan jaksa enää. On helppoa olla vahva, mutta kuinka moni osaa olla heikko?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Olen itsekin sortunut siihen, että olen vähätellyt ihmisiä, jotka ovat myöntäneet etteivät osaa tai jaksa. Nyky-yhteiskunnassa palvotaan ikiliikkujia, jotka suorittavat 24/7. Voin kertoa, että suorittaminen on loppuepeleissä aika helppoa. On helppo mennä siihen kuplaan, kun siirtää kaikki ajatukset pois ja keskittyy vaan tekemään. Tämä johtaakin usein siihen, ettei mielessä olevia asioita käydä läpi, vaan ne siirretään pois ja jossain vaiheessa kaikki tuleekin sitten moninkertaisena ryöppynä takaisin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Asiat kannattaa kohdata, oli ne vaikeita tai helppoja, koska vasta silloin pystyy jatkaa elämää eteenpäin ilman ylimääräistä kuormaa mukana. Ollaan viime aikoina juteltu kaverin kanssa paljon omista käyttäytymismalleista ja niitä kannattaa oikeesti miettiä ja tutkia, koska voi oppia itsestään paljon uutta ja voi myös oppia tuntemaan itsensä paremmin. Kaikilla meillä on niitä ”luurankoja kaapissa”. Vaikeitakin asioita, jotka muokkaavat meistä sellaisia kuin ollaan. Kun oppii ymmärtämään omia tapoja ja myös syitä mistä ne johtuvat, on myös helpompi hyväksyä virheensä.

Tällaista pientä ajatuksenvirtaa tähän iltaan. Itse käyn läpi vähän haastavampaa settiä tällä hetkellä, joten ei irtoa hirveästi mitään järkevää sanottavaa. Mutta eikö sitä sanota, että se mikä ei tapa, sen ainakin pitäisi vahvistaa. :)

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

kuvat: Riikka

vaatteet & kengät: PUMA / Intersport Vaasa