VIIKKORAPORTTI – JUHLAPYHÄT & DIEETTI

Moikka! Jälleen olisi aika summailla menoa ja meininkejä, kun hyvinvointihaastetta on jo neljä viikkoa takana. Samaan syssyyn ajattelin kirjoitella aiheeseen sopivasti diettaamisesta/terveellisistä elämäntavoista sekä juhlapyhistä. Kysyin mun IG-storissa viime viikolla mikä on haastavinta diettaamisessa ja sain aivan älyttömän suuren vastausryöpyn. Teen aiheesta kokonaan oman tekstin, jossa käyn näitä haasteita läpi, mutta nyt ajattelin pohtia yhtä haastetta, eli juhlapyhiä, sosiaalisia tilanteita ja diettaamista.

Myös PT:n työssä olen törmännyt siihen, että monien asiakkaiden suurin haaste pysyä elämäntapamuutoksissa on muiden ihmisten ongelma siitä mitä toinen syö. Eikö ole hullua?! Oletko miettinyt, miten itse reagoit jos joku kertoo olevansa dieetillä tai yrittävänsä muuttaa elämäntapoja parempaan? Suhtaudutko neutraalisti, kannustavasti vai vähättelevästi? Vähätteleminen ja yrityksen dissaaminen kertovat yleensä kateudesta ja viestivät siitä, että vähättelevä tyyppi pelkää, että toinen onnistuu asiassa johon itse ei pysty. Monesti tällainen tyyli verhoillaan vielä muotoon että oltaisiin muka huolissaan toisen hyvinvoinnista. :D

Mun neuvo on yksinkertaisesti seistä omien mielipiteiden ja toiveiden takana. Sillä ei loppupeleissä ole mitään merkitystä, mitä muut ovat mieltä sun elämäntavoista, jos itselle tulee siitä hyvä mieli. Kannustan myös aina rehellisesti kertomaan mitä on meneillään. Jos et halua syödä kahvipöydässä jotain, sanot vain että ei kiitos tällä kertaa ja sen pitäisi riittää. Aikuiset ihmiset ovat vapaita päättämään mitä syövät tai eivät syö. Jos joku alkaa sitä kyseenalaistamaan, on se hänen ongelmansa.

Täytyy mainita viel ätoisesta ääripäästä, sillä usein jos joku ihminen elää terveellisesti ja liikkuu, oletetaan automaattisesti että hän ei koskaan syö mitään epäterveellistä. Mun mielestä voisi vaan antaa ihmisten tehdä omat päätökset siellä ruoka- tai kahvipöydässä ja olla kyseenalaistamatta tai ihmetellä ääneen toisen valintoja. :D

Miten toimia juhlapyhinä jos on dieetillä? Henkilökohtainen mielipiteeni on, että dieetti ei kaadu yhteen tai kahteen päivään, mikäli hommaa toteutetaan pitkäjänteisesti. Mielestäni on hyvä oppia joustavuus, että kun on tilanne että täytyy syödä jotain ruokavalion ulkopuolelta, silloin pystyy tehdä niin ja sitten palata takaisin normaaliin ruokavalioon ja that’s it. Jos kyseessä on jokin lyhyempi rutistus, kuten kuukauden pikadieetti, on aika selvää että silloin ei siihen mahdu juuri mitään ylimääräistä ruokavalion ulkopuolelta. Ihmisillä tuntuu aina olevan kauhean kova kiire tavoitteeseensa, mikä tekeekin asioista helpommin mustavalkoisia, eli ensin ollaan tiukalla dieetillä ja sitten se loppuu ja homma leviää käsiin. Näissä asioissa on aina myös yksilöllisiä eroja, joita täytyy huomioida.

Yksi yleisimmistä kysymyksistä mitä olen saanut asiakkailtani on, että olemme menossa kylään, voinko syödä tarjottua ruokaa? Vastaukseni on aina, että syö ruoka, nauti siitä ja palaa sen jälkeen takaisin normaaliin. Jos haluaa pudottaa painoa, tällaista ei voi ihan joka päivä tai viikonloppu harrastaa, mutta edelleen: pitkällä tähtäimellä pienillä poikkeuksilla ei ole vaikutusta. Sama pätee toisinpäin, yksi ateria tai treeni ei tuo tuloksia, vaan tarvitaan pitkäjänteistä tekemistä.

Itse olen ottanut tämän pääsiäisen ajan todella rennosti. Olin neljä viikkoa ilman herkkuja ja nyt olikin sitten taas ihanaa herkutella isommin ja nautiskella suklaamunia. :D Tänään palaan takaisin ruokavaliooni ja jatkan hommia entiseen tapaan. Energiavarastot ovat nyt todellakin täytetty, joten treenitehot pitäisi olla hyvällä mallilla tällä viikolla.

kuva 1: Anna Riska / Annmarias

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


ARKI JOSTA EI TARVITSE LOMAA

”Sä oot rakentanut itsellesi elämän josta et tarvitse lomaa” tokaisi ystäväni tänään, kun kerroin hienoista First Beat hyvinvointianalyysin tuloksistani (kirjoitan niistä erikseen oman tekstin). Tuo lausahdus osui ja upposi, sillä oon tässä miettinyt viime aikoina kuinka hyvältä kaikki tuntuu.

Oon myös pohtinut, että pitäisikö mun pitää pääsiäislomaa vain siksi, että pitäisi, vaikka en koe tarvetta sille. Elän muutenkin hyvin erilaista arkea siinä mielessä, että mulla ei ole varsinaisesti lomapäiviä kuten muilla. Teen usein viikonloppuisin töitä, mutta se ei haittaa. Arkisin mulla on taas mahdollisuus tehdä lyhyempiä päiviä, tai suunnitella aikataulut omien menojen mukaan. Joustavuus tuntuu siis hyvältä.

Toki mullakin on ajanjaksoja, kun on rankempaa ja kaipaan niitä kokonaisia lomapäiviä, mutta silloin täytyy vain osata ottaa sellainen. Oman kehon kuuntelua on nimittäin myös se, että osaa tehdä asioita laatikon ulkopuolelta.

Mä oon ihan fiiliksissä tästä pääsiäisestä, eikä mua haittaa mennä huomenna (eikä muina päivinä) vetämään jumppaa, sillä tiedän että sen jälkeen fiilis on vieläkin parempi. Tässä muita asioita, joista oon tällä hetkellä onnellinen:

Pitkä pyhä – Vaikka itse käväisen jumppaamassa ja hoitelen muutamia juttuja koneella, toinen puolisko on vapaalla ja on enemmän aikaa tehdä yhdessä kaikenlaista.

Ruokaa täynnä oleva jääkaappi – Käytiin ostamassa kaapit täyteen pääsiäisruokaa ja olenkin suunnitellut huomiselle kunnon perinteisen pääsiäismenun! Maistuu varmasti vielä paremmalta aamupäivän jumpan jälkeen. :D

Aurinkoinen ilma – Valo ja tuo lämpenevä keli tuo kyllä niin superpaljon energiaa ja iloa. Huvittaisi vaan olla jatkuvasti ulkoilemassa.

Se, että oon jokaisena päivänä tällä viikolla yhden työmatkan töihin ja takaisin. Aikaa menee saman verran kuin autolla, säästää bensaa ja luontoa, saa omaa aikaa, raitista ilmaa ja hyötyliikuntaa! 

Oon nukkunut viimeiset viikot aivan todella hyvin! Tämä on mulle todella iso ja tärkeä asia. 

Maailman paras (terveys) porkkanakakku! Resepti mun Instagramissa :)

Millainen on tai olisi sellainen arki, josta sä et kaipaisi lomaa?

Mukavaa pääsiäistä!

kuva 1: Anna Riska / Annmarias

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


VIIKKORAPORTTI – MATKA ON TÄRKEÄMPI KUIN MÄÄRÄNPÄÄ

Moikka sunnuntaihin! Noin vaan mennyt jo kolme viikkoa mun feel good – projektia ja tänään ajattelin kuulumisien lisäksi kirjoitella siitä, miten tärkeää on nauttia matkasta määränpäähän. Kolmessa viikossa on mielestäni tapahtunut jo vaikka kuinka paljon mielekkäitä asioita. Ei ole tuulesta temmattua, että kun alkaa keskittyä positiivisiin asioihin, kierre on valmis ja hyviä juttuja alkaa tapahtua lumipalloefektin lailla.

Se ajatus, että nyt alan panostaa enemmän itseeni sai aikaan sellaisenkin motivaatipuuskan, että oon siinä samalla laittanut monta muutakin osa-aluetta kuntoon. Mulla on tällä hetkellä todella hyvä olo niin sisäisesti kuin ulkoisestikin ja tämä kaikki on tapahtunut vain kolmen viikon aikana. Nyt tuntuu tyhmältä miettiä, miten kauan sitä siirsi tätä ja velloi vaan siinä väsyneessä fiiliksessä!

Mä oon aina ollut sellainen, että oli kyseessä mikä projekti tahansa, siitä täytyy tehdä mielekästä heti alusta alkaen. Jos elää jatkuvasti pelkästään eyes on the prize moodissa, menee monta hyvää hetkeä ohi. Oli kyseessä lyhyen tai pitkän tähtäimen tavoite, kannattaa aina suunnitella matka sellaiseksi, että se sopii omaan elämäntyyliin, mutta on riittävän motivoivaa, jotta jaksaa jatkaa. Mulle arki on aina helppoa ja pystyn pysymään suunnitelmassa niin ruokavalion kuin treeniohjelmankin suhteen, mutta omalla kohdalla se haastavin on viikonloppu ja ne herkut. :D Koska mulla ei ole tarvetta laihduttaa tai muuta, olenkin pyrkinyt nautiskelemaan muuten hyvästä ruuasta ja kevyemmistä/terveellisimmistä herkuista, joita on tullut leivottua oikeen urakalla.

Yksi korjattava asia tässä koko touhussa oli se, että viikonloppu syöminen oli lähtenyt jo vähän jo lapasesta. Tuntui että kaikki pyöri aina sen ympärillä, että mitäs sitä söis viikonloppuna ja monesti se herkkupäivä venähti yhdestä kolmeen. Tällainen tilanne johtaa ainakin mun kohdalla siihen, että se ruoka ei enää edes maistu hyvältä, sitä vaan toistaa tuttua kaavaa, vaikka tietää ettei tule hyvä olo. :D

Halusin siis stopin tälle, ruokahaluni takaisin ja vanhan kunnon ruokarytmin kuntoon. Täytyy sanoa, että olen onnistunut ihan täydellisesti tässä. Tarvittiin vain suunnitelma ja loppu onkin sujunut itsestään.

Leivoin perjantaina terveellisen kinderpiirakan (!!!!) ja esimerkiksi tänään nautin palan piirakkaa kahvin kanssa. Jotenkin sitä oppii arvostamaan tällaisia pieniä hetkiä paljon enemmän. Sanoisin siis, että tekee ihan hyvää irtautua välillä kokonaan herkuista, etenkin jos on samanlainen kuin meikäläinen, että mielummin överit kuin vajarit! haha.

Treenit ovat sujuneet hyvin ja oon päätynyt nyt siihen että teen neljä salia viikossa. Maanantaista torstaihin tulee isompi kuormitus ja loppuviikosta vähennän niin määriä kuin tehojakin. Toimii hyvin mulla, kun olosuhteet menee kuitenkin niin, että nuo työt (ohjaukset) määrittää pitkälle, miten tätä hommaa pyöritän!

Aloitin tänään myös First Beat hyvinvointianalyysin ja tuun päivittelemään tännekin, että millaisessa tilassa mun hyvinvointi ja palautuminen on tällä hetkellä! :)

Kinderpiirakan ohje mun Instagramissa!

instagram: ainorouhiainen 

Facebook