KEVYEMPÄÄ OLOA METSÄSTÄMÄSSÄ

Moikka moi! Palattiin viikon lomalta tämän viikon torstaina ja viime päivät onkin menneet palatessa takaisin, ah niihin ihaniin rutiineihin! Lomalla tuli käveltyä paljon ja muutama salitreenikin päästiin tekemään, mutta muuten aika meni täysin relatessa. Ruokaa upposi paljon ja vaikka pieni irtiotto teki hyvää, tykkään kuitenkin myös siitä olosta, jonka mun normaali, terveellisempi ruokavalio antaa.

Päätinkin eilen tehdä pitkästä aikaa kasvissosekeittoa ja sen pääraaka-aineena toimi myskikurpitsa. Kurpitsa onkin todella monipuolinen, kevyt ja herkullinen raaka-aine, josta voi tehdä monia erilaisia ruokia, kuten keittoja, ranskalaisia, muusia jne. Oikeastaan kurpitsa toimii kaikkeen kuten peruna tai bataatti, mutta on kevyempi ja sisältää vähemmän hiilihydraatteja. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Tämä soppa on täynnä mm. C-vitamiinia, A-vitamiinia  sekä muita ravinteita, joita tarvitaan pitämään vastustuskyky iskussa näin flunssakauden jyllätessä pahimmillaan. Sosekeitot ovat myös ihan loisto sapuskaa sillon jos haluaa keventää kalorimäärästä, mutta syödä silti vatsan täyteen. Tässäkin annoksessa on alle 300 kaloria täyttävää soppaa! Itse heittelin päälle vielä savustettua lohta tuomaan proteiinia. Keitot toimivatkin loistavasti myös aamupalana tai välipalana näin kylmempinä aikoina!

Tarvitset:

1 myskikurpitsa

500 g porkkanoita

250 g punaista suippopaprikaa

700 g tomaattia

5 -10 kynttä valkosipulia

1 punasipuli

1,5 dl kookosmaitoa (light)

mausteita: luomulaatuinen kasvisliemikuutio, yrttisuola, chili, valkosipuli, mango-curry

Pese kurpitsa ja porkkanat, poista kurpitsan siemenet, pilko kuorineen ja asettele palat uunipellille. Paista 200 asteessa noin 20-30 min. Keitä pilkotut paprikat ja tomaatit pehmeiksi, lisää lopussa sipuli ja valkosipuli keittymään pariksi minuutiksi. Irrota kurpitsan liha kuoresta lusikalla ja soseuta kaikki ainesosat tehosekoittimella. Lisää kookosmaito ja runsaasti mausteita. 

Tää oli kyllä ihan törkeen maukas soppa ja koko iso kattila onkin kadonnut jo parempiin suihin. Huomenna ajattelin valmistaa tomaattikeittoa ja ottaa muutenkin näitä erilaisia soppia mukaan mun viikkomenuun useammin. Nyt on sellanen fiilis, että voisi  keventää muutenkin pikkuisen ennen joulua.

Tässä on ollut aika herkuttelun täyteinen syksy ja alkaa tuntua, että pieni sokerivieroitus voisi tehdä hyvää! :D Oon vetänyt edelleenkin rennoin ottein hiilarisyklittelyllä ja viikot ovat menneet vhh-meningillä, kun taas viikonloppuihin on mahtunut sitten myös noita herkkuja. Paino on pysynyt kurissa, eli sen suhteen ei ongelmaa, mutta pakko myöntää että kyllä tuo liian usein tapahtuva mässäily vie energiaa ja olotila on ollut jokseenkin väsähtäneempi kuin normaalisti!

Innolla oottelenkin uutta viikkoa ja tuntuu, että nyt riittää ihan hulluna motivaatiota ja energiaa treenata tehokkaasti!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


10 x ENNEN OLI KAIKKI TOISIN

Oliko ennen kaikki paremmin, vai kultaako aika vaan muistot? Ootko koskaan miettinyt ootko luonnostaan muutosvastarintainen vai tykkäätkö muutoksesta ja otat sen avoimin sylin vastaan? Useinhan me ollaan aika pitkälle muutoksia vastaan, mutta kun jälkeenpäin muistelee, ovathan monet muutokset olleet loppupeleissä hyvästä.

Tässä kymmenen asiaa, jotka olivat ennen toisin. Näitähän keksisi vaikka kuinka, riippuen miten pitkälle menneisyyteen muistaa, mutta tässä ne mitä mulle tuli mieleen pikkuisen lähempää männävuosilta! :D

Ennen maanantai oli maanantai ja perjantai perjantai, nykyään on vaan rintapäivä, jalkapäivä tai lepopäivä.

Ennen leivän, pastan tai karkin syöminen oli leivän, pastan tai karkin syömistä, nykyään se on hiilaritankkaus.

Ennen sait paljon ystäviä jos olit mukava, nykyään saat paljon seuraajia jos sulla on hyvä perse.

Ennen menestyttiin vuosien työllä, nykyään menestytään vuorokaudessa, jos tubekanava tai ig-tili breikkaa oikealla hetkellä.

Ennen syötiin silloin kuin oli nälkä niin pitkään ettei enää ollut. Nykyään syödään laskukaavojen, grammojen ja makrojen mukaan niin ettei nälkä lähde lainkaan ja yhtenä päivänä vedetään niin että vatsalaukku repeää.

Ennen vedettiin siskon vanhat lenkkarit jalkaan ja lähdettiin lenkille, nykyään ostetaan ensin 500 €:llä treenivaatteita ja pulvereita, laitetaan silikonit, hankitaan valmentaja, kirjoitetaan IG:n bioon IFBB ja sitten aletaan kilpaurheilijaksi fitneksessä.

Ennen sovittiin edellisenä päivänä missä nähdään ja milloin, nykyään ei pystytä sopia edes viittä minuuttia pidemmälle omia menoja, vaan ”soitellaan ja textaillaan” lähemmin.

Ennen lapset keksivät itse tekemistä, hyppivät ruutua ulkona ja pyöräilivät jalkapalloharjoituksiin. Nykyään aikuiset/älylaitteet keksivät lapsille tekemistä ja toimivat lasten harrastuksien hovikuskeina 24/7.

Ennen elokuvailta tarkoitti sitä, että tarkkaan harkiten valittiin tietty elokuva vuokraamosta ja sen parissa vietettiin ilta, nykyään maataan sohvalla ja aloitetaan 10 eri elokuvaa Netflixistä eikä lopulta jakseta katsoa yhtäkään loppuun.

Ennen oli lottovoitto kun ehti nauhoittaa oman lempikappaleensa radiosta kasetille, nykyään jonnet ei edes tiedä mikä on kasetti. :D

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


ONKO IKÄ VAIN TEKOSYY?

..Enhän minä nyt enää sellasta jaksa.

..Oon kuitenkin jo sen ikäinen, että ei tässä mitään tuloksia voi saada aikaiseksi.

..Tässä iässä kilot kertyy vaikka kuinka yrittää syödä terveellisesti.

..Kyllä minäkin nuorempana jaksoin tehdä sitä ja tätä.

Iän mukana tulevasta rupsahtamisesta puhutaan paljon ja onhan se fakta, että iän mukana myös tietyt asiat vaikeutuvat. Paino ei pysy kurissa enää yhtä helpolla, iho löystyy ja yöunien tarpeen alkaa todellakin huomata. Näistä asioista huolimatta olen sitä mieltä, että iän piikkiin myös laitetaan paljon asioita vain siksi, ettei jakseta tehdä töitä asioiden eteen. On paljon helpompi sanoa, että iän mukana tulee lisäkiloja kuin myöntää, ettei vaan jaksa treenata tarpeeksi ja syödä riittävän hyvin. Ja jos ei jaksa niin ei siinäkään mitään. Iän mukana myös arvomaailma muuttuu usein, eikä se kirein bodi ehkä ole enää omassa elämässä tärkein prioriteetti.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että koskaan ei saisi ajatella oman iän olevan este vaikkapa kehittyä urheilussa tai pysyä nuorekkaana. Elämäntavoilla on ihan jäätävän suuri vaikutus esimerkiksi ihon, hiusten ja yleisen ilmeen kuntoon.

Mulla on ainakin henk. koht kokemusta siitä kuinka myös parikymppisenä voi näyttää todella väsähtäneeltä ja plösähtäneeltä, kiitos villien elämäntapojen. Kirjoitin joskus aikoinaan postauksen ”bileprinsessasta sporttimimmiksi” ja siellä olen demonstroinut elämäntapojen aiheuttamaa lookkia mm. näin..

ID

23 v VS. 28 v ….tuosta oikeenpuolimmaisestakin alkaa olla jo 4 vuotta :D

Olen kyllä itsekin huomannut, että nykyään vaatii enemmän pysyä samassa kunnossa kuin vaikka viisi vuotta sitten. Jos ennen tarvitsi vain karsia hieman herkkuja ja kroppa oli kuukaudessa kisakireessä kunnossa, niin nykyään hommaan menee kauemmin ja täytyy olla myös tarkempi etenkin ruokavalion suhteen. En kyllä nykyään ole enää läheskään niin vaativa itseäni kohtaan kuin nuorempana, enkä edes tavoittele samanlaisia tuloksia. Siltikin haluan pysyä kunnossa, eikä sellainen normaali hyvä kunto oikeastaan vaadi edes hirveästi tsemppiä! Kunhan peruasiat pysyy hallussa ja pitää itsensä aktiivisena niin ei niitä kiloja itsestään ala kertyä.

Täytyy myöntää, että vielä pari kuukautta takaperin ajattelin itsekin, että ehkäpä se on vaan ikä joka aiheuttaa sen ettei enää pysty treenata yhtä kovaa kuin ennen. Nyt kun olen tajunnut kyseessä olevan vain rautavaje ja olen saanut kehoni takaisin näinkin nopeasti, niin tuntuu että olen elämäni kunnossa. Pystyn helposti samoihin suorituksiin kuin vaikka 20 vuotiaana ja vielä enemmänkin. Maanantaina vedin tuosta noin vaan 5 jumppaa, eikä ollut edes paha. Tiistaina aamulla olin voimissani ja heitin juoksulenkin ilman että edellinen päivä tuntui missään. Tää on niin mahtava fiilis, kun kaikki ne ikävät oudot fiilikset on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja oon taas oma itseni ja jaksan mitä tahansa. :)

Se, mihin mun tulisi panostaa on tuo kehonhuolto. Tänään Facebook muistutti 11-vuotta sitten lisätystä kuvasta, joka näkyy alla. Oli pakko kokeilla, että miten se koipi nousee tällä hetkellä ja ainakin ilmeen osalta meinas olla hieman tiukkaa, hahaa! :D Voin rehellisesti myöntää, että mun venyttelyt jää nykyään siihen kahden minuutin venyttelysessioon, joka tapahtuu jumppien jälkeen.

Aerobicin suomenmestari VS. Oman elämänsä supernainen :D

Oli ikä mikä tahansa, on ihan mahtavaa kun on keho joka jaksaa ja pystyy tehdä asioita joita haluaa. Kun vuosia kertyy, on fakta että kehon ja terveyden eteen tarvitsee tehdä enemmän. Täytyy nukkua riittävästi, syödä hyvin ja myös luopua joistain asioista, mutta terveys, jaksaminen ja hyvinvointi on kyllä sellaisia asioita, että niiden eteen kannattaakin!

Vaikka olisit minkä ikäinen, ethän anna sen vaikuttaa siihen mitä voit tai haluat tehdä! Kaikki on mahdollista ja usein erilaiset rajoitteet ovat vain omassa päässä. :) Mä oon tässä viime aikoina herätellyt ajatusta, että aloittaisin ihan uuden liikuntaharrastuksen, joka on todellakin mun mukavuusalueen ulkopuolella. Tästä lisää, mikäli hommat etenee siihen asti että siitä voi kertoa julkisesti. :D

23 vuotias vs. 28 vuotias

Energistä päivää just sulle!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook