RYHMÄLIIKUNTAOHJAAJA, NÄIN TEET TUNNISTASI VETONAULAN!

Tänään luvassa puhtaasti jumppajuttuja! Ryhmäliikunta-aiheisia tekstejä toivotaan yllättävän paljon ja tänään tuli inspis kirjoitella aiheesta koskien ohjaajien omia tunteja sekä mun vinkit, miten tunnista saa tehtyä vetonaulan.

Asiakkaita on yhtä paljon kuin meitä ohjaajiakin ja on toki luonnollista, että ihan kaikkia ei pysty kukaan miellyttämään, joten nämäkään eivät ole kiveen hakattuja sääntöjä, ainoastaan juttuja joiden koen olevan tärkeässä roolissa omilla tunneilla ja niiden suunnittelussa.

Tällä hetkellä mun itse suunnitellut tunnit vetää suurempia määriä jumppareita kuin esimerkiksi Les Millsit. Nämä menevät aina kausittain ja edelleen koen, että haluan ehdottomasti ohjata sekä omia että valmiita Les Mills – tunteja, molemmissa on omat hyvät (ja huonot) puolensa. :)

Kehitä tunnille oma konsepti. Jokaisella tunnilla on rakenne, mutta kehitä niiden sisälle oma systeemi, joka säilyy vaikka ohjelma vaihtuu. Joku saattaa sanoa, että tylsää, mutta vaihtelua ja variaatiota saa monella muulla keinolla.

Näin teet asioista helppoa ja selkeää sekä itsellesi ja asiakkaillesi. Asiakkaat tietävät mitä saavat ja tulevat tunnille uudelleen. Moni ohjaaja valittelee usein, että ideat ja inspiraatio loppuu, mutta jos tunnilla on tietty kaava, on paljon helpompaa suunnitella uusia ohjelmia.

Mulla on jokaiselle omalle tunnille tietynlainen kaavio ja jokaiselle biisille jopa tietty BPM (beats per minute). Eli jos teen vaikka uuden spinning-ohjelman, tiedän jo valmiiksi minkä tyylinen kappale tulee mihinkäkin kohtaan. Esimerkiksi mun spinning-ohjelman viidennen biisin tempo on aina 145 bpm jne. Myös konseptitunnit, kuten tunnettu Les Mills noudattaa tunnetusti tätä ”jokaisella biisillä oma teema” – systeemiä. Bodypumpissa jokaisella biisillä on oma lihasryhmä tai Bodyattackin nelosbiisi on aina sykehuippu.

Panosta musiikkiin. Tämä on mun mielestä älyttömän tärkeää. Suosittelen ehdottomasti hankkimaan editointiohjelman, jolla pystyy muokata musiikkien tempoja, leikata tai pidentää kappaleita, jolloin et suunnittele treeniä sen mukaan miten se sopii biisiin, vaan teet biisistä sellaisen, että se tukee treeniä

Editointiohjelman avulla pystyt tehdä kappaleista juuri sellaisia, että niihin pystyy treenata kuten tavoite vaatii. Ja kyllä, tämä maksaa ja vie paljon aikaa, mutta jos haluat olla todella hyvä jossain, täytyy olla valmis tekemään myös ”ilmaista työtä”.

Itse olen opetellut musiikin editoinnin alusta saakka ihan itse. Olen harjoitellut satoja tunteja. Kokeillut ja säätänyt. Mulla on käytössä MixMeister – ohjelma, jonka Express versio sopii hyvin ryhmäliikuntaohjaajien käyttöön. Upgreidasin itseni juuri Studio-tasolle ja nyt ajattelin viedä osaamiseni ihan uusille leveleille! :D Musiikin avulla saat luotua asiakkaille ihan erilaisia liikuntakokemuksia. Musiikin käyttö on asia, johon kannattaa panostaa. Kuuntele musiikkia radiosta, spotifysta, youtubesta, telkkarista. Etsi ja metsästä jatkuvasti uutta materiaalia tunneillesi ja huomaat, ettei kohta ole enää vaikeaa löytää hyviä biisejä.

Hyvä kunto yhdistetään yleensä siihen, että voi olla hyvä esikuva ja osaa tehdä liikkeet teknillisesti hyvin. Tämäkin totta, mutta kun kuntosi on niin hyvä, että pystyt vetää tunnit ”helposti” läpi, pystyt keskittyä ohjaamiseen ihan eri tavalla. On paljon helpompi keskittyä kaikkeen ja syventää ohjaamista, kun ei tee itse fyysisesti kuolemaa samaan aikaan. Hyvä kunto tarkoittaa myös, että palaudut nopeammin ja pystyt ohjata enemmän –> kehityt paremmaksi ohjaamisessa.

Tästä voidaan varmasti olla eri mieltä, mutta itselleni on aina ollut tärkeää, että kuntoni on sellainen, etten ”hyydy” ohjauksien aikana, joka heikentää ohjauksen tasoa huomattavasti. Ohjauksella tarkoitan siis tekemisen lisäksi kaikkea sitä mitä tulee suusta ja miten pystyy valmentaa asiakkaat teknillisesti oikeaan suoritukseen, mutta myös tsempata ja vaatia silloin kun on tiukkoja hetkiä.

Suunnittele tunti mahdollisimman laajalle asiakaskunnalle. Suurin osa ihmisistä toivoo, että tunti olisi tehokas, mitä se nyt kenellekkin tarkoittaa. Usein jos tullaan liikkuvalle, vauhdikkaalle tunnille, moni toivoo että siitä saa myös treenillisesti jotain. Joskus ohjaajat erehtyvät suunnittelemaan todella kovan tunnin, joka kuitenkin palvelee vain tiettyä asiakaskuntaa.

Miten suunnittelet tunnin, jossa voi käydä niin huippu-urheilijat kuin juuri aloittaneet kuntoilijat? Pelkkä vaihtoehtojen näyttäminen siinä sivussa ei välttämättä palvele niitä, jotka eivät halua tai pysty hyppiä duracelin tavoin koko tuntia läpi. Mieti miten pystyt ohjata tunnin niin, että se on mielenkiintoinen mahdollisimman monelle eri tasoiselle liikkujalle.

Tämän voi kääntää myös niin, että miten saat ne kovimmat treenaajat ylittämään itsensä ilman että itse näytät kovinta vaihtoehtoa! Tähän asiaan vaikuttaa tietysti se mikä on tunnin teema ja mitä treeniltä haetaan.

Mitä treeniltä haetaan? Mikä on kyseisen jumpan treenivaikutus? Mitä siltä treeniltä haetaan ja miten toteutat sen? Joskus jumppia erehdytään vain suunnittelemaan ilman punaista lankaa. Ohjaajan täytyy itse tietää miksi hän teettää niitä asioita mitä teettää.

Ajattele asia niin, että aina kun teette jotain tunnilla ja joku kysyisi miksi näin tehdään? Osaisitko perustella?

Esimerkiksi omalla Booty Workout – tunnillani ensimmäisessä kappaleessa tehdään avaavia liikkeitä ja pidetään tempo matalana, jotta kehon liikeradat aukeavat ennen kuin aletaan liikkumaan nopeampaan tempoon. Näin myös syke nousee tasaisesti, eikä rymähdä heti vauhtikestävyysalueelle, jolloin koko lopputunti tuntuu pelkältä kuolemalta. Kun kehon liikeradat, kuten lonkankoukistajat ja rintaranka on ”auki”, saadaan pakarat paremmin hereille jo alkulämmittelyn askelkyykkyhypyissä jne.

Mulla on aina jokaiselle asialle mitä teetän jokin perustelu ja ajatus takana. Tämä vaatii tietysti sitä, että tietää urheilusta jotain, mutta luo tietynlaisen itsevarmuuden ohjaajalle. Tiedät tasantarkkaan mitä tehdään ja miksi sitä tehdään. Silloin on kiva ja varma olo mennä myös ohjaamaan ne asiat. Itse ajattelen asiat aina valmentamisen näkökulmasta. Ohjaaja ohjaa vain jumpan läpi, valmentaja taas vetää treenin isommallekkin jengille. Kun asiakkaat kokevat, että oppivat uutta, treenaavat tehokkaasti, kehittyvät ja ylittävät itsensä, voit olla varma että he tulevat jatkossa uudelleenkin.

Tässä aika lyhyesti aiheesta, josta voisin kirjoittaa romaanin! :D Hah. Kuten alussa mainitsin, ovat nämä mun ajatuksia ja kokemuksia! Muistutan vielä, että ensin täytyy tietysti ihan perusasiat olla hanskassa. Ohjaaminen, ennakointi, rytmiin liikkuminen, oikea tekniikka ja äänenkäyttö ovat näitä perusjuttuja, joita voi sitten lähteä kehittämään eteenpäin.

Olisi kiva kuulla jumppareiden ajatuksia aiheesta? Ajatteletteko noita juttuja vai mikä saa teidät palaamaan aina saman ohjaajan tunnille? Miksi sun lemppariohjaaja on best?

instagram: ainorouhiainen 

Facebook


5 Responses to “RYHMÄLIIKUNTAOHJAAJA, NÄIN TEET TUNNISTASI VETONAULAN!”

  1. ynny sanoo:

    Parhaat ohjaajat on usein sellaisia erityisen energisiä tapauksia, sitä on vaikea pukea sanoiksi mutta sen tunnistaa kun näkee. Toisaalta viihdyn erilaisten ohjaajien tunneilla myös.

    Aiheeseen liittyen haluaisin kysyä asiaa, joka on pitkään askarruttanut mieltä. Onko kuinka (epä)realistinen ajatus, että 29-vuotias vielä lähtisi hakeutumaan ryhmäliikunnanohjaajaksi? Nimenomaan ryhmäliikunnan, pt-tyyppinen toiminta johon monet koulutukset ilmeisesti valmistavat, ei kyllä kiinnostaisi. Enkä välttämättä haikaile mitään täysipäiväistä ”ohjaajastaran” hommaa, myös sivutoiminen jumppatuntien ohjailu voisi riittää. Toisaalta, Les Millsit viehättävät (7 vuotta tunneilla käynyt), taikka myös spinning, ym. Kuntopohja sinänsä pitäisi olla aika hyvä, mutta tiedän, on täysin eri asia vetää tunteja ohjaajana kuin käydä niillä kävijänä.

    Toinen ongelma iän lisäksi asiaan liittyen on hieman huvittava:lyhyys. En ole varma, olenko koskaan käynyt alle 160-senttisen ohjaajan tunneilla, onko niitä? :D

    Erilaisia koulutuksiahan on tarjolla runsaasti, en sitten tiedä, miten ja millä menestyksellä niiltä edetään ohjaajahommiin, omasta asenteesta ja aktiivisuudesta varmasti myös riippuu.

    • ainorouhiainen ainorouhiainen sanoo:

      Moi! Tottakai ohjaajaksi voi ryhtyä millä iällä tahansa, eikä ohjaajan pituudellakaan ole mitään merkitystä. Itseasiassa yksi mun lemppari Les Mills ohjaaja Lisa Osborne on sellainen 150 cm pitkä energiapakkaus! :)

      Les Millsin koulutuksesta saa hyvät eväät ohajaamiseen, mutta jos omia tunteja haluaa suunnitella ja vetää niin on olemassa ryhmäliikuntaan valmistavia koulutuksia / jotkut salit kouluttavat ohjaajia itse tarpeeseen.

      Ehdottomasti kannattaa lähteä kokeilemaan onko ohjaaminen sun juttu, et ainakaan menetä mitään!

  2. Jonna sanoo:

    Moikka! En tiedä oletko jossain jo vastannut tähän, mutta kiinnostaisi tietää kuinka paljon ohjaat jumppia viikon aikana ja mitä kaikkia tunteja?

    • ainorouhiainen ainorouhiainen sanoo:

      Moi! Itseasiassa kirjoitin ne kaikki uusimpaan postaukseen juuri! :)

  3. A sanoo:

    Voisitkohan Aino tehdä joskus postauksen, jossa ikään kuin lyhyesti avattaisiin sitä, mitä esim. ylesimmillä ryhmäliikuntatunneilla tehdään? Itseäni kiinnostaisi kokeilla joskus ryhmäliikuntaa nyt kun uusi kotisalini on ketjusali, jolla ohjattuja tunteja on enemmänkin. Ei tunnu kovin luontevalta mennä yhtäkkiä jollekin tunnille mukaan, kun ei tiedä yhtään pitääkö haalia itselleen jotain välineitä, minkä tyyppisiä liikkeitä tehdään jne.

Kommentoi