Toivepostausta pukkaa, sain nimittäin pyynnön kirjoitella aiheesta makeutusaineet ja vaikka tätäkin aihetta on tullut sivuttua aiemminkin, niin otetaan se tänään käsittelyyn. Kuten ihan kaikessa, myös tässä aiheessa vaikuttaa se mitä omalta syömiseltä haetaan. Aiheesta lienee tuhansia tutkimuksia suuntaan jos toiseen, mutta yleisin lopputulos on, että keinoteoiset makeutusaineet eivät tee haittaa, mikäli käyttö pysyy kohtuullisena. Sama pätee tosin myös esimerkiksi sokerin käyttöön.

Uusimpien tutkimuksien mukaan makeutusaineet ovat haitaksi suoliston bakteereille, mutta niin on myös sokeri. Moni on saattanut lukea, että light-tuotteiden käyttö ”lihottaa”, mutta kyseessä ei ole suoranaisesti tuotteen lihottava vaikutus, vaan se että keinotekoinen makeus ei tuota samaa ”kylläisyyttä” tai täytä mielihaluja samalla tavoin kuin oikea sokeri ja saa näin ollen haluamaan vain lisää makeaa. Lopullinen lihominenhan tapahtuu sitten niistä omista valinnoista, eli meneekö mielitekojen mukana vai ei.

Keinotekoisten makeutusaineiden etu on se, että ne pudottavat tuotteen energiapitoisuutta huomattavasti. Itse en esimerkiksi halua juoda kaloreitani, vaan käytän ne mielummin ruokaan, joka täyttää ja antaa energiaa. Jos juon limsaa tai muuta, valitsen aina juomat light-versiona tästä syystä. Mielestäni maussa ei ole eroa, joten siinä mielessä kevyt-tuote on mun mielestä järkevämpi. Jos siis tarkkailee energiamäärää ja haluaa silti syödä määrällisesti enemmän, ovat kevyt-tuotteet tähän helpottava apu. Tämäkin on niin paljon tuotekohtaista,  mutta pääsääntöisesti valitsen aina kaikesta vähäsokerisen, jos sellainen vaihtoehto löytyy. (karkit syön kyllä aina karkkina :D)

Se, mikä monilta unohtuu usein on juuri miltä kannalta asiaa tarkastellaan. Onko kyseessä puhtaasti terveys vai vaikka painonhallinta? Painonpudotuksessa tai painonhallinnassa kun on pääosassa energiansaanti, jolloin siltä kannalta tietysti asiaa helpottaa jos pystyy syödä enemmän vähemmällä energiamäärällä. Moni ajattelee esim hunajan tai agavesiirapin olevan terveellisiä makeuttajia, mutta helposti unohtuu että lopulta nekin ovat ihan sitä samaa sokeria, mukana tosin saattaa tulla myös hyödyllisiä ravintoaineita, jotka sokerista puuttuu kokonaan. Se ei silti poista sitä fatkaa, että näissäkin on paljon energiaa ja sokeria. Kannattaa siis miettiä onko itselle tärkeämpää saada ravintoaineita, vaikka saisi paljon energiaa mukana, vai sitten saada makeus ilman ylimääräisiä kaloreita. Joillekin taas maku ratkaisee ja makeutusaineet eivät vain maistu omaan suuhun lainkaan hyvältä.

Toisilla makeutusaineet aiheuttavat ongelmia vatsan kanssa ja silloinhan on täysin ymmärrettävää, että tällaisille henkilöille ne eivät ole terveyttä edistäviä lainkaan. Jos taas ongelmia ei ole, niin kaikki markkinoilla ja käytössä olevat makeutusaineet on tutkittu hyvin tarkasti, ja niitä koskevat tietyt kohtuulliset käyttörajoitukset, joten jos käyttö ei lähde ihan lapasesta, ei ongelmia pitäisi olla. Moni ajattelee stevian olevan jotenkin hurjasti parempi ja luonnollisempi makeutusaine, mutta todellisuudessa steviakasvi on eri asia kuin stevioliglykosidi makeutusaine, joka on yli 90-prosenttisesti puhdasta makeutusainetta, eli myös lisäaine.

Tässäkin asiassa pätee siis se sama tylsä virsi. Kohtuus kaikessa, oli se sitten makeutusaineita tai sokeria! Itse käytän molempia, sillä tykkään käyttää esimerkiksi heraproteiinia smoothiessa tai leivonnassa. Kiireessä voin syödä proteiinipatukan tai iltaisin nauttia proteiinijäätelön silloin tällöin. Jos valmistan vaikka hilloa, teen siitä mielummin vähäsokerista steviasokerin avulla.

Yhtä lailla tykkään syödä ihan rehellistä karkkia aina välillä tai kunnon kermajäätelöä. Juoman valitsen kuitenkin lähestulkoon aina kevyenä, oli kyseessä limppari, mehu tai vaikka siideri. Kaippa tämä on sellainen kultainen keskitie, kun kummankaan kanssa ei ole tullut vielä ongelmia.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook