TÄMÄN VUOKSI ET ENÄÄ SKIPPAA ATERIOITA!


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Anyday Nuts kanssa.

Jokainen vähänkään ravitsemusta opiskellut tietää, että säännöllinen ateriarytmi kannattaa. Siltikään ei ole kovinkaan epätavallista, että aterioita skipataan ja ajatellaan sen jopa säästävän kaloreita. Aika yleinen kaava meneekin niin, että aamulla homma alkaa joko todella kevyellä aamiaisella tai sen kokonaan skippaamisella. Lounas ja muut päivän sapuskat ovat kevyttä, vähäkalorista syötävää. Illalla treeni ja sen jälkeen sitten homma useimmiten leviääkin käsiin.

Ensin ajatellaan, että voin syödä vähän enemmän tuosta kun oon syönyt niin vähän ja sitten luonto hoitaakin hommansa, eli säästetyt energiat syödään hetkessä kasaan ja usein vähän ylikin. Ihmiskeho on fiksu kapine. Sen tehtävä on pitää tyyppi hengissä, joten keho pyrkii aina tasaamaan energiatasapainon sellaiseen tilaan, ettei hätää ole. Suomeksi sanottuna tarkoittaa, että ellei ruuan saantia kontrolloi tarkkaan, tulee useimmiten syötyä vaje täyteen, vaikka oli kuinka ajatellut säästävän energiaa aterioiden skippaamisella. Jos vaje on kova, voi viestintä häiriintyä sen verran, että ruokaa tuleekin syötyä tarpeen yli, sillä täysi olo ei tunnu heti, vasta hetken kuluttua.

Ruokarytmi voi olla monella tavalla oikea. Kaikkien ei tarvitse syödä viidesti tai kuudesti päivässä voidakseen hyvin. Paljon riippuu myös millaista makrojakaumaa noudattaa. Ketogeenistä ruokavaliota noudattavat sekä karppaajat pärjäävät hieman harvemmalla ruokavälillä, kun taas ns. normaalia ruokalautasmallia noudattavat pääsevät yleensä parhaaseen olotilaan syömällä 3-4 tunnin välein. Kuten olen monesti kirjoittanut, painonhallinnan näkökulmasta hyödyllisintä on keskittyä energiansaantiin eikä syömistiheyteen. Siltikin monilla syömistiheys vaikuttaa osaltaan myös siihen mitä ja miten paljon tulee päivän aikana syötyä.

Liian pitkäksi venyneet ruokavälit aiheuttavat verensokerin heilahtelua joka aiheuttaa yleensä heikotusta, väsymystä, ärtyisyyttä, hikoilua, sydämen tykytystä, tärinää ja epäterveellisiin välipaloihin sortumista. Kun verensokeri on matala, keho viestii, että nyt pitäisi saada nopeasti jotain energiaa — > sokerisia ja rasvaisia herkkuja. On paljon helpompi tehdä terveellisiä ja hyviä valintoja silloin, kun keho ei huuda sokeria ja rasvaa. Pitkällä aikavälillä verensokerin heilahtelut voi horjuttaa hormonitoimintaa, stressinsietokykyä ja lisätä diabeteksen riskiä.

Olen aina sanonut omille asiakkailleni, että mielummin syö jotain kuin ei mitään. Aina ei ole mahdollista syödä juuri niin optimaalisesti kuin ehkä tahtoisi, mutta siltikin on järkevämpää syödä jotain vähemmän terveellistä kuin jättää kokonaan syömättä, etenkin jos seuraavaan annokseen on vielä aikaa. Nykyään eletään kiireessä aamusta iltaan, jolloin välipalojen tärkeys korostuu entistä enemmän! Niiden avulla paletti pysyy kasassa ja energiatasot eivät heittele miten sattuu!

Mulla on itsellä aina laukussa jotain syötävää, jos tulee tilanne että ruokaväli venyy syystä tai toisesta. Näin pidän huolta siitä, että kotiin päästessä ei tee mieli tyhjentää koko jääkaappia kerralla! 😀

Patukat ja pähkinät ovat käteviä mukana kuljetettavia ja mun laukusta löytyy aina jonkun näköinen patukka. Verensokerin tasaisena pitäminen on helpompaa syömällä hitaasti sulavia ruokia, jotka tuovat energiaa pitkään. Tällaisia ruokia ovat esimerkiksi pähkinät ja siemenet. Pähkinöiden kuitu ja magnesium auttavat säilyttämään insuliini- ja sokeriarvot tasaisina. Pähkinöiden syönti lisää myös kylläisyyttä ja auttaa painonhallinnassa. Pähkinät ja niistä koostetut välipalavat ovatkin oivia välipaloja ja menevät muuten myös astetta terveellisimmistä herkuista nämä patukat!

Sen lisäksi, että nämä pähkinät ja uudet Nut Barit ovat älyttömän hyviä ja helppoja välipaloja, ne ovat olleet mun pelastus nyt kun olen ollut kipeänä! Mun on ollut tosi vaikeaa saada mitään syötyä ja ainoa mikä on oikeestaan uponnut on nää pähkinäiset patukat, joissa on siemeniä, pähkinöitä, marjoja ja ripaus tummaa suklaata, nam! Yhdessä patukassa on noin 220 kcal, mikä on mun mielestä juuri patukalle ihanteellinen energiamäärä. Pähkinöihin kanssa touhutessa kannattaa aina muistaa kohtuus, sillä vaikka ne ovat hirmuisen hyvää ravintoa, on niissä myös paljon energiaa. Nämä Anydayn pussit ovat mun mielestä just sopivan kokoisia, yhdestä saa sellaisen viisi annosta syötäväksi. Tosin pussin sisältö on niin älyttömän herkullista, että helposti voisi vetää vähän ylikin! 😀

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


MIKSEI NYKYÄÄN VOI EDES SAIRASTAA RAUHASSA?

”Näin vältät flunssan, näin taltutat taudin, syö tätä ja paranet hetkessä”...Sairastelu ei luonnollisesti ole mukavaa hommaa, ainakaan jos se kestää liian pitkään. Hyvällä vastustuskyvyllä on oma roolinsa ja sitä pystyy myös vahvistamaan omien elämäntapojen kautta. On toki eri asia, jos jatkuvat flunssat ja sairastelut iskevät päälle, mutta kun asiaa oikein miettii, niin mikä siinä sairastamisessa on niin kamalaa? Miksi edes pitää stressata asiasta niin paljon ja pyrkiä pääsemään flunssasta eroon asap ja keinolla millä hyvänsä?

Jos ajatellaan asiaa toiselta laidalta, niin useinhan flunssa tai sairastuminen saattaa olla myös kehon tapa sanoa, että nyt stopp, hidasta, rauhoitu. Jos siinä tilanteessa sitten jaksaa maksimissaan ottaa päivän puoliksi iisimmin, niin ei varmaan ihme, että homma toistuu uudelleen taas kuukauden kuluttua?

Jos katsotaan vain pari vuotta taaksepäin, niin itse olin juuri se, joka ei levännyt edes silloin kun olin kipeä. Olin muka superihminen, jota ei pieni kurkkukipu nujerra. Myönnän, että edelleen tämä piirre nousee ilmoille aina silloin tällöin ja saatan tarvita pari fiksua sanaa joltain läheiseltä, mutta en enää ikinä vaarantaisi terveyttäni samoin kuin muutama vuosi takaperin. Aika monet flunssat ja lenssut selvisinkin ne läpi treenaten, joka taas sai uskomaan, että ei tässä mitään jarrua tarvitse painaa vaikka sairastaa. Ja sitten yhtäkkiä monen asian summana vedinkin itseni kipeänä sellaiseen kuosiin, josta pitikin lepäillä kahdeksan viikkoa.

Sairastaessa keho keskittää energiansa parantumiseen, mikä ei todellakaan ole ideaali tilanne kehittymiselle. Treenillä ei kipeänä saa siis edes mitään aikaiseksi, joten siitäkön näkökulmasta on paljon järkevämpää levätä ensin ja treenata kunnolla ja kehittävästi kun on taas kunnossa!

Tämä aihe on ajankohtainen, koska olen parhaillaan sairastamassa kotosalla ja tietysti välillä mieli lähtee laukalle, kuinka nyt kaikki treenitulokset ottavat takapakkia ja jumppa-asiakkaat joutuvat selvitä ilman mua (:D). Todellisuudessahan mitään takapakkia ei ole tulossa, luulen, että tämä huilailu tekee kokonaisuudessaan mulle ainoastaan hyvää. Jumppakamutkin selviävät varmasti oikein hyvin ilman meikäläistä, eikä maailma muutenkaan kaadu tai edes horjahda jos minä olen pari päivää tekemättä mitään järkevää. Olen siis päättänyt vetää lonkkaa oikeen huolella ja hyvällä fiiliksellä! 😀

Muistetaan siis, että jos ollaan kipeitä, me ei treenata! Me levätään, eikä stressata siitä. Meillä ei ole mikään kiire parantua, se tapahtuu kyllä luonnostaan ja viikon päästä ei edes muista enää kaikkia niitä huolenaiheita, joita sairastaessa ehti kelailla! Heh. No ei, mutta ihan oikeasti. Urheilla ehtii vielä vaikka kuinka paljon ja varmasti vähän liikaakin.

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


REALITY CHECK – ASIAT JOITA EI SOMESSA NÄE

Somesta ja sen vaikutuksista kirjoitetaan paljon ja itselle tämä on aina mielenkiintoinen aihe, sillä työskentelen myös somessa. Musta tuntuu, että sosiaalinen media vaikuttaa meihin kokoajan enemmän ja enemmän, eikä aina vain positiivisesti.

Muutamia vuosia sitten mua nauratti, kun jotkut ihmiset pohtivat ja stressasivat ihan hirveästi sitä mistä kukin tykkää somessa. Mietittiin kuka tykkää omista kuvista ja minkä takia joku ei tykkää. Mulle tykkäämiset eivät olleet mitenkään ”big deal” enkä ajatellut kovinkaan paljon millaista sisältöä pitäisi tai kannattaisi postata esimerkiksi instagramiin. Tänä päivänä asiat ovat kuitenkin eri tavalla. Sosiaalinen media vaikuttaa ihan hirveästi meidän elämään, ajatuksiin, tuntemuksiin ja fiilikseen.

Monesti syytetään somea ja mediaa sen luomista paineista, mutta harvoin ajatellaan, että me itse vaikutetaan ihan hirveästi siihen, millaiset asiat ovat pinnalla ja millaiset kuvat ovat suosittuja. Niillä tykkäämisillä ja tykkäämättä jättämisillä on nimittäin suuri merkitys tähän kaikkeen.

On ihan selvää, että tietynlaiset julkaisut keräävät helpommin huomiota. Mun alalla ne ovat kehosta tai pakaroista otetut vähäpukeiset kuvat. Vähäpukeiset kuvat ovat ylipäätään nykypäivänä ihan normikauraa, eikä ole mitenkään erikoista että jengi postailee pikkarikuvia someen. 😀 Jotenkin ihan älytöntä, mutta kai silti nykypäivää. Suositut tilit ja kuvat määrittävät paljon sitä mitä iskeytyy meidän verkkokalvoille ja edesauttaa sitä, mitä ihmiset tuottavat tileillään. Tämä on siis oravanpyörä jota kannattaa itsekin miettiä. Sun toiminta on myös tavallaan äänestämistä sen eteen mitä siellä somessa näkyy ja menestyy.

Paljon puhutaan siitä, ettei some ole todellisuus, mutta siltikin on vaikea ymmärtää mitä kaikkea niiden kuvien takana tai niiden lisäksi tapahtuu. On ihan luonnollista jakaa hyviä ja kivoja asioita ja jättää ne tylsät, negatiivisemmat asiat julkaisematta. Aloin miettiä myös omaa some-käyttäytymistäni ja tässä on esimerkiksi ihan tavallisen lauantain tarina kuvina:

Mielikuva: Aikaisin aamusta muokkailen spinning-tunnin listaa ja lähden hyvillä fiiliksillä ohjaamaan tuntia! Tunnin jälkeen syön pari sisun uutta suolasalmiakkia, kurvaan lidlin kautta hakemassa kauraleipiä.

Todellisuus: Nukun todella huonosti, jonka vuoksi herään aikaisin ja tämän vuoksi mulla on aikaa muokata spinningin listaa. Väsy painaa ja olo on hieman puolikuntoinen, mutta lähden silti töihin. Jumppa sujuu hyvin, mutta ääni lähti melkein kokonaan ja olo on hieman voimaton.

Löydän autosta viime viikonloppuna ostetut sisut, jotka olivat todella hyviä. En syö yhtäkään, mutta nappaan kuvan tarinaan. Päätän hakea Lidlistä kauraleipiä, koska aamupala jäi kokonaan syömättä aamulla. Kaupasta kiirellä kotiin, sillä päivällä on ohjelmaa ja mulla paljon tekemistä tätä ennen.

Mielikuva: Lauantain kunniaksi kokkailen herkullista pizzaa, ulkoilen ja olen kaverin synttäreillä!

Todellisuus: Järjestämme kaverille yllätys-synttärit, jonne minä teen pizzapohjat. Vaivaan taikinan pienessä kiireessä jumpan jälkeen ja lähden (kiireessä) kohti kemuja. Nenä vuotaa kuin niagran putous, eikä edes meikki peitä punaiseksi niistettyä nenää ja suupieliä. Nappaan kuvan kävellessäni kotiovelta autolle. Eksyn reitiltä ja saavun juhliin samaan aikaan kuin sankari itse (vaikka piti olla paikalla aiemmin). 😀

Mielikuva: Ihanaa juhlintaa, skumppaa ja herkkuja. Illaksi on varmasti luvassa juhlimaan lähtöä ja lisää skumppaa!

Todellisuus: Ihanat juhlat ja kiva nähdä ystäviä sekä jutella rauhassa. Hyvää sapuskaa, mutta ei skumppaa eikä sen kummempaa juhlimista. Lenssuinen olo vie hieman voimia. Kotona jo kello 18:00 ja loppuilta rennosti kalsareissa sohvalla. 😀 

Ja tässä tosiaan esimerkki ihan tavallisesta päivästä, jolloin ei siis todellakaan ollut tarkoitus antaa vääränlaista kuvaa päivästä, mutta mitä pelkät kuvat voivat silti saada aikaseksi. Monesti oletetaan paljon juuri sen perusteella mitä nähdään ja sitten kun nähdään vain kivoja juttuja, ajatellaan helposti että kaikilla muilla on aina kivaa, vaikka ei ole.

Yllä oleva kuva voisi herättää ajatuksen, että se on napattu raikkaalla talvilenkillä ulkona, mutta todellisuudessa kuva on otettu meidän takapihalla, jonne mentiin vain ottamaan parit fotot ja siitä samantien sisälle lämpöiseen. 😀 Pieniä juttuja, mutta kertoo juuri sen, että se mitä näet, ei aina ole se miten asiat oikeasti ovat!

Täällä ollaan btw nyt jonkun ihme taudin kourissa. Tuo viikonloppuinen olotila parani sunnuntain aikana ja olin eilisen töissä, mutta illalla iskikin sitten ihan jäätävät olot ja koko yön ajan sain outoja vatsakipukohtauksia. En ole siis nukkunut juurikaan ja heti jos syön jotain, kipukohtaus iskee päälle. 🙁 Eipä auta kuin kävästä lääkärissä ja sitten lepäillä ja toivoa parantumista.

Kivaa ja aktiivista tiistaita silti kaikille teille! 🙂

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


TÄMÄ OLI VIIKON TEHOKKAIN TREENI!

Viikon treenit ovat omalta osaltani paketissa ja sunnuntai vietetään lepopäivänä. Mulle iski inhottava räkätauti eilen, mutta yöunien jälkeen olo on ainakin nyt jo paljon parempi. Toivottavasti menee ohi yhtä nopeasti kuin saapuikin!

Viikko on sisältänyt tuttuun tapaan suhteellisen paljon aerobista treeniä, muutamia palauttavia harjoituksia sekä puhdasta voimatreeniä! Kaikki treenit on kirjattu ylös mun Polar Flow – sovellukseen, joten nyt tarkastellaankin tehon näkökulmasta, mikä olikaan kaikkein tiukoin ja teholtaan kovin treeni?

Treenikertoja tuli yhteensä 14 ja tähän on laskettu siis ryhmäliikunnat sekä salitreenit. Kävelylenkkejä en laske treeneiksi, vaikka ne toimivat hyvinä palauttavina setteinä kaiken muun ohella. Mielenkiintoista on, että vaikka ryhmäliikunta ajatellaan hyvin samantyyppisenä harjoituksena olen saanut silti aikaiseksi perusharjoituksia,  keskitehoisia perusharjoituksia, kova- ja keskitehoisia harjoituksia sekä ihan puhtaasti yhden kovatehoisen harjoituksen, joka oli myös tämän viikon viimeinen treeni.

Ryhmäliikuntaa harjoittavan kannattaakin valita repertuaarin erilaisia tunteja ja pitää mielessä, ettei jokaisen tunnin tarvitse olla maksimaalinen verenmakusuussa – meininki. Kun menoa lasketaan sykkeen avulla, on tietenkin olennaista ymmärtää, että enemmän lihaskuntoa sisältävillä tunneilla keskisyke ja kulutus ei ole yhtä kova kuin tunneilla joissa tehdään vain aerobista alusta loppuun.

Treeni voi siis olla tehokasta monella eri tavalla, mutta nyt mittaan sitä ensisijaisesti kulutuksen ja kalorien palamisen näkökulmasta. Lauantai aamun spinning-tunnilla paukutin viikon kovimman keskisykkeen ja sekä maksimisykkeen. Vedän kyseisen tunnin kahdesti viikossa ja maanantaina tehty tunti jäi hieman tehoista. Uudistin spinningin biisilistaa lauantaille ja uskon, että kovimmat tehot tulivat juuri uusien työbiisien ansiosta. Keho tunnetusti tottuu siihen mitä se tekee ja sen vuoksi myös ryhmäliikunnassa on tärkeää, että hommat vaihtelee aika ajoin. Muistan lukeneeni jonkun Les Millsin tutkimuksen, jossa ohjelmien miksaamisella pystyttiin vaikuttaa asiakkaiden kalorin kulutukseen useilla kymmenillä prosenteilla ylöspäin. Miksaaminen ei siis ole pelkästä mielekkyydestä kiinni, vaan myös siitä, että asiakkaat saavat vaihtelua kehittymisen näkökulmasta!

Vaihteluun lisätäkseni, sen ei aina tarvitse tarkoittaa kovempaa treeniä, vaikkakin se useimmin sitä on. Itse olen kuitenkin huomannut, että käyttäessäni Les Mills – tunneilla vanhoja biisejä, ne ovat usein jopa helpompia kuin nykyiset. Siltikin se on vaihtelua ja tekee hyvää! 🙂

Spinning-tunnin keskisyke oli 148 ja korkein 170. Mulle nuo on aika korkeita lukuja, sillä joudun tehdä jo kovaa hommia, että syke nousee yli 140. Kaloreita 45 minuutin aikana kului 440, mikä on noin lyhyellä treenille aivan hyvä tulos! Spinning on kyllä siitä aivan loisto laji, että se sopii ihan jokakuntoiselle. Vastusta käyttämällä pystyy säätää ne omat tehot ja itse olen suunnitellut tuntini niin, että sen pystyy tehdä kovatehoisesti oli sitten aloittelija tai kokenut konkari. Polkeminen ei rasita niveliä samoin kuin hyppiminen/juokseminen, mutta silti se pistää alaraajojen suuret lihasryhmät töihin ja parantaa hapenottokykyä tehokkaasti.

Moni on kysellyt tästä mun uudesta Polarin vantage m sykekellosta ja siitä tulossa ihan oma postauksensa, kunhan olen ensin ehtinyt testata kaikki ominaisuudet huolella läpi. 🙂

Mukavaa sunnuntaita ystävät!

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook


MITÄ KAIKKEA PITÄÄ TEHDÄ 3000 KULUTETUN KALORIN ETEEN?

Kerroin aiemmin tällä viikolla, että olen alkanut seuraamaan sykettäni tarkemmin viime aikoina ja samalla olen myös ottanut seurantaan vuorokausittaisen aktiivisuuteni sekä myös energiankulutuksen. Alhaisen sykkeen vuoksi, mun treenien aikainen kulutus ei ole mitään kovin hurjaa, mutta toisaalta, treenit eivät ole kai sitten mun kunnolleni niin raskaitakaan, jolloin energiankulutus on luultavasti pienempi kuin jollain toisella, joka tekee ihan saman treenin.

Olen kuitenkin huomannut, että mun vuorokausittainen kalorinkulutus on aikalailla tasan 3000 per päivä. Tämä sisältää siis kaiken peruskulutuksesta, arkiaktiivisuuteen ja treeneihin. Olen vuosien aikana tehnyt erilaisia aktiivisuutta ja energiankulutusta mittaavia testejä ja mittauksia ja näiden välillä on tietysti eroja, eikä tämäkään välttämättä ole täydellisen oikeassa, mutta ainakin suuntaa antava! Korkeimmillaan mun päivittäiseksi kulutukseksi on arvioinut kehoskannaus, jonka tulos oli reilusti yli 4000 kaloria per päivä. Alimmillaan taisi olla firstbeatin mittaus, joka arvioi kulutukseksi noin 2300-2500 kcal per päivä.

Itse ajattelen, että tuo kolme tonnia voisi olla aika lähellä totuutta ja itsellä on ainakin arkisin jopa haasteita ehtiä syömään tarpeeksi, kun oon kokoajan menossa. Sen lisäksi että syön arkisin runsaasti, syön viikonloppuisin vielä enemmän ja vapaammin! Paino on pysynyt jo pitkään samana, joten energiatasapaino lienee siis balanssissa.

Tässä kolme esimerkkipäivää tältä viikolta!

Päivä 1 – 3000 kcal

  • Askeleita 18 000
  • 1,5 h salitreeni, jossa pääosin isoja moninivel-liikkeitä (sisältää myös alkulämmittelyn 25 min)
  • tunnin kovatempoinen ryhmäliikuntatunti
  • 2 x kävelylenkkiä koiran kanssa rauhalliseen tahtiin, toinen 15 min, toinen 30 min.
  • työskentelyä koneella, normaaleja arkiaskareita; pientä siivoilua yms.

Päivä 2 – 3179 kcal

  • Askeleita 25 000
  • 2 x kovatempoista ryhmäliikuntatuntia, toinen aamupäivällä, toinen illalla.
  • 3 x kävelylenkkiä koiran kanssa; 1 x 10 min, 1 x 20 min, 1 x 40 min.
  • työskentelyä koneella, kaupassa käyntiä ja normaaleja arkiaskareita

Päivä 3 – 3118 kcal

  • Askeleita 21 000
  • 75 minuutin salitreeni – selkä, takareidet, takaolkapäät, hauikset (sisältää myös alkulämmittelyn 25 min)
  • 1, 5 tuntia ryhmäliikuntaa; yksi tunnin steppi ja puolen tunnin sisäpyöräily (les mills sprint)
  • 2 x kävelylenkkia koiran kanssa; 1 x 30 min, 1 x 20 min.
  • työskentelyä koneella, makoilua ripsihuollossa + päiväunet, kaupassa käynti + siivoilua.

Oletteko te seuranneet kokonaiskulutusta ja onko tullut itselle yllätyksiä?

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Facebook