MIETINPÄHÄN VAAN ETTÄ..

..Jos sosiaalista mediaa ei olisi lainkaan, kuinka moni harrastaisi edelleen fitnestä?

..Miksi johonkin pornahtavaan stringitpäällä – kuvaan pitään lyödä jokin syvällinen ja kliseinen kuvateksti? ”Difficult roads often lead to beautiful destinations” ..Jep, ja ne pikkarit päällä etenkin!

.. Missä vaiheessa hyväksynnän hakeminen siirtyi noin vahvasti sosiaalisen median puolelle?

.. Miksi (naisen) mieliala saattaa vaihdella niin paljon, että yhtenä päivät elät elämäsi elämää ja seuraavana vituttaa jokainen väärä sana. Joo, okei, tiedetään mistä se johtuu, mutta miksi hemmetissä niin pitää olla. :D

..Miksei viikonloppu voisi kestää 3 päivää?

.. Tällä hetkellä mun suurin ongelma on se, että mulla on tunti aikaa käydä kävelyllä, tehdä tää postaus valmiiksi ja syödä. Enkä tiedä minkä jätän tekemättä, koska en ehdi kaikkea.

.. Vitsit tää syksy on kyllä nättiä aikaa!

.. Ja samalla harmittaa kun en oo ehtinyt ottamaan kuvia tarpeeksi ja ikuistamaan kaikkea väriloistoa filmille.

..Miksi kaikki pitää saada aina talteen nykyään?

.. Viime aikoina treenit on kulkeneet pirun hyvin ja palautuminen on ollut hieman tehokkaampaa, koska oon vähentänyt treenimääriä.

..En ole koskaan treenannut määrällisesti näin vähän kuin nyt ja se aiheuttaa hieman ristiriitaisia fiiliksiä.

..Haluaisin haluta treenata tavoitteellisemmin, mutta en halua sitä juuri nyt.

..Pitäisköhän jättää tää postaus julkaisematta. :D

Olisko vastauksia? ;)

instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.


2 Responses to “MIETINPÄHÄN VAAN ETTÄ..”

  1. Kristiina sanoo:

    Oon jo pidempään lukenu sun blogia enkä oo kommentoinu mutta nyt ajattelin kunnostautua siinä! Jälleen ihan loistava teksti ja hyvät kysymykset. Ehkä omaan korvaan suurin kysymys on juuri nuo naisen mielialat… miten yhteen päivään ja jopa tuntiin, ellei minuuttiin mahtuu maailman paras päivä ja syvin suo ikinä. Koen olevani tasapainoinen aina menkkojen ulkopuolella, mutta juuri niiden aikana minusta tulee yks tunteiden sekamelska. Kuinka helppoa olis aina olla suht koht normaali

  2. Hanna sanoo:

    Onneksi julkaisit, tää oli kiva postaus! :)

Kommentoi