RUOKAVALIO & TREENI – KUMPI ON TÄRKEÄMPI?

Selailin tuossa mun tämän viikon liikuntasaldoa Polar flow sovelluksesta ja tuli mieleen tämä aihe. Oon siis käyttänyt koko viikon Polarin A370 – mittaria ja seuraillut miten sykkeet ja tehot liikkuu eri treeneissä. Otsikon kysymykseen ei ole tietenkään suoraa vastausta, sillä vastaus riippuu paljon siitä mikä on tavoitteena, mutta jos ajatellaan näitä yleisimpiä tavoitteita, kuten kiinteytymistä sekä painonpudotusta, niin silloin ajattelisin, että liikunta on hyvä tuki tavoitteiden saannissa, mutta pelkästään sen avulla voi olla vaikea saada tulosta. Sen sijaan ruokavaliota viilaamalla, tuloksia saa myös ilman treeniä. Kannattaa tietysti muistaa, että treenin avulla voidaan vaikuttaa muihin asioihin, kuten kehonkoostumukseen, mielialaan tai vaikka motivaatioon.

Uskon, että tuo mittari laskee mun kulutuksen hieman alakanttiin, sillä päivittäinen kokonaiskulutus on pyörinyt 2000-2500 kcal välillä, vaikka treeniä on tullut suuriakin määriä. Lisäksi esimerkiksi mun keväällä vedetyssä dieetissä oli noin 3000 kcal / pvä ja silti paino tippui/rasvaprosentti pieneni. En siis luottaisi ihan sokeasti eri mittareiden antamiin lukuihin.

Jos kuitenkin ajatellaan, että treeneissä kulutetut energiamäärät olisivat suunnilleen oikeita, niin täytyy sanoa, että aika paljon saa kyllä sykkiä noiden kaloreiden eteen. Välillä ma-to olen tehnyt 10 harjoitusta ja harjoitukset ovat siis olleet kovatehoista ryhmäliikuntaa ja salitreenejä. Kaloreita noilla kymmenellä treenillä on kulunut 4050 kcal. Yksi rasvakilo on 7000 kcal. Jos siis ajatellaan, että ei tehdä mitään muutoksia ruokavalioon, mutta aletaan treenata, niin aika paljon saa liikkua muutoksien eteen. Toki kaikki riippuu myös siitä millainen se ruokavalio oli ennestään.

Toinen asia mihin tällainen kulutuksen jahtaaminen helposti johtaa on ylitreenaaminen. Eli jos homma alkaa mennä siihen pisteeseen, että liikutaan vain kaloreiden poltto mielessä, katoaa koko hommasta hyvin nopeasti järki. Lisäksi suuret (etenkin kestävyysliikunta) määrät treeniä nostaa ruokahalua hurjasti, joka voi johtaa siihen, että loppupeleissä vielä syödään enemmän kuin ollaan kulutettu. On niin helppoa syödä 500 kcal tosta noin, mutta sen kuluttamisen eteen saa tehdä kivasti hommia! 😀

En siis suosittele tällaista kaloreiden jahtaamista, vaan sopivalla määrällä järkevää liikkumista (+arkiaktiivisuus) saadaan yleensä parhaat tulokset. Huomasinhan itsekin, että kun otin kesällä taukoa treeneistä, lähti kehosta ylimääräiset turvotukset ja olo oli jopa timmimpi ja kevyempi. Mikäli tavoitteena on muokata kehoa, eli polttaa rasvaa, täytyy ruokavalion olla kunnossa. Jos lähtee tavoittelemaan tavoitetta syömällä sinnepäin, ovat tulokset myös sinne päin. Tällaiset tavoitteet vaativat tarkkuutta, sillä harvalla on oikeasti niin hyvä tieto ravinnosta, että pystyy summissa syömään makrot ja kalorit sopivaan suhteeseen.

Instagram: ainorouhiainen 

snapchat: ainopaino

Jos haluat tiedon uusista postauksista nopeasti, käy tykkäämässä blogin FB-sivusta TÄÄLLÄ.

 


2 Responses to “RUOKAVALIO & TREENI – KUMPI ON TÄRKEÄMPI?”

  1. maikki sanoo:

    Ootko ihan varmasti laittanut kaikki asetukset kohdilleen kelloosi? Kuullostaa kyllä tosi vähältä nuo sun kellon laskennalliset kulutukset, samoja lukemia kuin itsellä, normaalipainoinen aktiiviliikkuja, mutta pääasiassa istumatyötä ja yleensä vaan yksi treeni päivässä..

  2. Tuulia sanoo:

    Aika moni kello kysyy painoa mutta ei rasvaprosenttia. Siinä menee jo tietysti eka asia vähän hakoteille, jos poikkeaa keskiarvolukemista. Lisäksi luin taannoin useammankin tutkimusabstraktin, joissa todettiin että iso osa testatuista ihan hyvien valmistajien sykekelloista näyttää liikuntasuoritusten aikaisen energiankulutuksen 20-40% ALAKANTTIIN! Näitä tutkimuksia löytyy Google Scholarin kautta.

    Tämä virhemarginaalihan tarkoittaa, että jos treenisetissä oikeasti kului 1000 kcal, niin mittari ilmoittaa 600-800… Iso ero! Ja salitreeneistä syntyvää jälkikulutusta (anabolinen prosessi) mittarit ei yleensä myöskään osaa huomioida.

    En yhtään ihmettelisi vaikka sun kohdalla nuo molemmat yllä mainitsemani tekijät vaikuttaisi asiaan. Eli mittari näyttää pahasti alakanttiin. Itse koen että mittari on hyvä apu aerobiseen kuntoiluun ja kehityksen seurantaan, mutta ei auta matemaattisen tarkkaan kulutuksen arviointiin, kun yksilöerotkin on vielä isoja. On kuulosteltava kroppaa ja seurattava miten se reagoi.

    Ja tuo on niin totta, että ”kaloreiden jahtaamiseen liikunnalla” johtaa helposti vain harhateille vielä isommalla nälällä, huonommalla palautumisella ja niin pois päin. Se on jotain, mitä toivoisin kaikkien ”liikun 10 h viikossa rasvanpolton toivossa” -liikkujien sisäistävän, ettei ihan kaikkien tarttis mennä sinne kantapään kautta. Jos aikoo liikkua 10h viikossa ja voida hyvin ja palautua, niin silloin on yleensä myös syötävä ihan hitokseen 🙂

Kommentoi