Mulla on jo tässä pidemmän aikaa ollut vaihe, että kaikki fitness ja supermegahifistelyt koskien treeniä ja ravintoa ei vois vähempää kiinnostaa. Instassa selaan ohi kaikki kireet kisakropat ja salimotivaatiovideot sekä lauseet. Tuntuu, että kun jotain asiaa tuputetaan liikaa ja liian kauan, tuleekin vastareaktio. Mua kiinnostaa kyllä terveellinen ruoka ja treenaaminen, mutta tällä hetkellä tärkeintä on nimenomaan se, että treeni mitä teen on kivaa. Kirjoittelinkin jo oman postauksen treenin mielekkyyden tärkeydestä ja sitä ei voi kyllä väheksyä yhtään. Eilen pääsin nimittäin taas tositoimiin ja meinasi oikeesti tulla itku, kun oli niin perkeleen hyvä fiilis jumppien aikana ja niiden jälkeen!
vaatteet: Seppälä Vaasa (saatu)
Oon itekin ollut kausittain siinä kuuluisassa fitnesskuplassa ja suorittanut asioita, vaan koska pitää. Se on jännä, miten tuo kupla vie niin tehokkaasti mukanaan ja sitä ei uskalla puhkaista, koska pelkää että maailma kaatuu, jos lähtee yhtenä lauantai-iltana viinilasilliselle tai parille, tai hakee sunnuntaina säkin karkkia leffan kaveriksi. Oon iloinen, että oon ”herännyt” hieman ja toivon ja uskon, että vaikka palaankin takaisin rutiineihin, treenaan paljon ja syön terveellisesti, pystyn kuitenkin relaamaan tarvittaessa ja ajatella muutakin kuin vain edellä mainittuja.
Nyt kun mietin vaikka viime kevättä, ei mun päässä ole kyllä pyörinyt hirveesti mikään muu kuin treeni, jumpat ja mitä syön seuraavaksi. Oon ollut ihan tyytyväinen elämääni, enkä ole kokenut tarvetta muuttaa asioita. Nyt kun eli hieman erilaisen vaiheen tässä kesällä, huomaan että on ihan jees tehdä välillä muuta ja nimenomaan ajatella muutakin kuin näitä asioita. Tässä työssä on juuri se haaste, että kun elät vain treenin keskellä, kirjoitat terveydestä ja vietät aikaa samanhenkisten ihmisten kanssa, on vaikeaa miettiä mitään muuta.
elämää <3
Oon myös sellainen, joka elää vahvasti erilaisissa kausissa ja voi hyvin olla, että kuukauden päästä mulla on taas joku treeni&ravinto-projekti meneillään ja se on ihan ok. Tärkeintä on kuitenkin tehdä asioita, jotka tuntuu hyvältä. Tällä hetkellä on kuitenkin sellainen fiilis, ettei vastakohtien tarvitse sulkea toisiaan pois. Voi elää superterveellisesti ja treenata, mutta tehdä välillä myös muita juttuja. Tää ajatustyyli eroaa aiemmasta, sillä oon tosiaan hyvin pitkälti joko-tai-tyyppi, joka tekee asiat täysillä tai ei ollenkaan. Tällä hetkellä mun kunto ei ole varmastikaan huipussaan, mutta en jaksa stressata asiasta, sillä tiedän että treeni tekee kyllä tehtävänsä melko nopeasti. Cheekin sanoin ”meillä on ollut aivan saatanan hauskaa” ja se on sen arvoista, että posket pullotta kevyesti hetken aikaa, hehe 😉
Tämän syksyn (voiko sanoa jo että syksy?) teema voisi olla se, että keskittyy nauttimaan elämästä ja tekee asioita joista tulee hyvä fiilis. Ei välitä mitä muut ajattelevat, sillä loppuepeleissä tätä elämää eletään kuitenkin itselle. Muistele niitä asioita ja hetkiä, jolloin olet ollut onnellinen ja iloinen ja panosta samanlaisiin tulevaisuudessakin!
Ei nyt ihan vielä ole syksy, mutta voihan meillä silti olla syksylle teema 😉
Tänä KESÄNÄ olen joogannut Adrienen kanssa youtuben kautta, ja elänyt hänen yleisen teemansa ”Find what feels good”. Se on tosi hyvää!
En oo eläny fitnesskuplassa, mut aika paljon eläny elämää reenien ja ravinnon kautta. On ollut ilo huomata, että vaikka on höllännyt esimerkiksi ruuan suhteen, silti tulokset ja kroppan koostumus ja fiilis päässä ovat vaan parantuneet!
Musta tuntuu, että toi fitnesskupla liittyy ainoastaan hyvänolontunteeseen sen kontrollin kautta. Ihminen nauttii kontrollista, ja sit varsinkin kun media syöttää meille sitä mielikuvaa, että yhdestäki ylimääräsestä suupalasta lihoaa, nii siin on jo aikamoine soppa kasassa 😀 Ja pieni ihminen sekasin ja ahdistunut.
Mun mielestä ihminen hehkuu ja kroppa on parhaimmassa kunnossa sillon kun ei väksisin pumppaa salilla lihaksia naama turpeena kaikesta nesteestä ja maitorahkasta ja elämänilo näkyy olemuksesta 😀
Sun blogia jo useamman vuoden lukeneena on kiva huomata, kuinka oot muuttunut ja kasvanut positiivisempaan suuntaan vuosi vuodelta. 🙂
Onko urheilun ja treenin ympärillä pyöriminen aiheuttanut sitä koskaan, että vertaisit itseäsi muihin jumpanvetäjiin ulkonäöllisesti? Voisi luulla, että olisi tärkeä näyttää aina hyvältä, jos ei paremmalta.. koska se kuuluu jumpanvetäjän rooliin ja olet samalla esimerkki muille.
Mullakin on usein joko-tai-asenne varsinkin treenin suhteen. Tähän kun lisätään perfektionistin luonne, soppa on valmis. Kaikki pitää saada aina tehtyä täydellisesti ja täysillä. Nyt kesän kuluessa oon onneksi osannut hellittää tästä vähän, ja tajunnut että elämä ei kaadu yhden treenin skippaamiseen.
Sori tästä mutta toi venekuva on aika nolo pyrkyri-gold diggeri.
😀
Mitä ihmettä. 😀
Ihana ja tärkeä postaus joka koskee varmasti monia täällä! Hyvä Aino!
Mä oon ehkä tietyllä tapaa tosi pitkään elänyt ”fitness-kuplassa”ja ahistunu aina juhlailloista (opiskelijaelämässä näitä riittää…) ja treenittömistä päivistä. Välillä on aina kausia, jolloin treeni maistuu hyvältä ja tulee treenattua paljon. Toisaalta välillä taas treeni on enemmänkin sellasta ylläpitoa ja rentoilua, mutta aikaisemmin tällänenkin on vähän ahistanut. Nyt kesällä tajusin ekan kerran, et elämää on niiiiiin paljon elettävänä ja oon vähentäny treenikertoja, mutta ne treenit tehnyt entistäkin paremmin! Oon kuunnellut kroppaa, jos se 8 tunnin työpäivän jälkeen on ihan loppuun vedetty, oon vaan jäänyt kotiin ja syönyt ehkä jopa vähän suklaata. Nyt viimeset pari viikkoa treeni kulkenu paremmin kun ikinä. Kaiken lisäks oon huomannu tuloksia, lihakset on oikeesti kasvanu! Pyykkilautavatsa ei ehkä pilkottele samalla tavalla ku ”tiukkoina” aikoina, mutta voimaa ja lihastA on tullu.
Tykkään sun blogissa siitä, että sulla on näitä kausia, koska ne tekee blogista inhimillisemmän. Kuka jaksaa oikeesti dietti-fitness-treeni- elämää 365 päivää vuodessa?