NO NE PYÖREÄT OLKAPÄÄT

Uusi päivä ja uudet kujeet. Kiitos kaikille, jotka kommentoi eiliseen tekstiin. On päiviä hyviä ja on päiviä huonoja, eilen oli jälkimmäinen potenssiin kymmenen, mutta nyt on jo vähän kirkkaampi mieli. Yleensä kun avautuu hieman, niin saa myös selkoa omiin ajatuksiin. Kirjoittaminen on kyllä todellista terapiaa, vaikkakin sen tekee avoimesti sadoille tuhansille ihmisille. :D Oonkin viettänyt tämän aamun hoidellen asioita ja laittaen asioita järjestykseen. Kivi tipahtaa sydämeltä joka kerta, kun saa hommiin hieman järkeä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

vaatteet: Reebok*

Palataanpa sitten takaisin blogin aihepiiriin. Oon viime aikoina alkanut haaveilla pyöreämmistä olkapäistä! Silmää miellyttää ylävartalo, jossa on hieman lihaserottuvuutta ja olkapäissä pyöreyttä. Ajattelin siis ottaa tällaisen kevyen, rennon tavoitteen ja hankkia hieman lisää lihaa yläkroppaan. Jalkojen treenaaminen tai kehittäminen voimatreenillä ei onnistu juuri nyt, joten keskitytään johonkin, mihin pystyn vaikuttaa.

Mulla on oikeassa kädessä vamma, eli kyynerpää ei suoristu enää kunnolla, jonka vuoksi oikea käsi jää aina hieman vähemmälle kuormitukselle. Tämän eron huomaa aika hyvin esimerkiksi yllä olevasta kuvasta. Mielestäni ero ei ole ollut ennen yhtä suuri, joten täytyy alkaa keskittyä asiaan paremmin! :)

10965568_10155118987575577_1491647992_n_Fotor_Collage

vuosi sitten

Olkapäitä treenatessa haasteeksi nousee yleensä oikean tuntuman saaminen. Liian suurilla painoilla kuormitus kohdistuu helposti epäkkäisiin, joten treenissä tulee keskittyä kontaktiin ja tekniikkaan. Oikeiden painojen löytyminen on tärkeä juttu, sillä liian kevyillä painoilla taas ei saada riittävää kuormitusta aikaiseksi. Ennen treeniä tulee lämmitellä hyvin, tapaan itse tehdä avaavia liikkeitä kepillä ja mahdollisesti pitkiä sarjoja pienemmillä painoilla, jotta löydän oikean tuntuman. Olkapäät osallistuvat tehokkaasti myös rintaa kuormittavissa liikkeissä, kuten punneruksissa, penkkipunneruksessa jne.

Itse treenin aikana olen saanut paremmat poltteet olkapäihin niin, että painan epäkkäitä/hartioita alaspäin samalla kun työnnän/nostan painoja ylös. Käytän olkapäitä treenatessa hyvin perinteisiä liikkeitä, sillä niillä saan yleensä parhaat tuntumat. Jumpissa taas tulee tehtyä pitkiä sarjoja ja liikeyhdistelmiä, joilla saa olat hyvin hapoille.

Kun treenaan salilla pienempiä lihasryhmiä, kuten käsien lihaksistoa, tapaan tehdä supersarjoja, joiden avulla saa paremmat tuntumat ja väsytyksen aikaiseksi. Supersarjoja ei toki kannata harrastaa jatkuvasti, mutta aina välillä niillä saa kivasti uutta haastetta. Eilen tein kolmen liikkeen sarjoja, eli kolme olkapää-liikettä putkeen, niin suurilla painoilla kuin jaksoin. Jokaista liikettä aina 10-12 kpl ja sitten vaihto seuraavaan. Sarjoja voi tehdä neljästä ylöspäin, riippuen mitä muuta aikoo treenata.

Lemppariliikkeet:

  • pystypunnerus käsipainoilla
  • vipunostot sivuille + variaatiot
  • pystysoutu tangolla
  • punneruksien eri variaatiot
Collage_Fotor

vaatteet: PUMA*

*Intersport Vaasa

kuva 1,3: Riikka


PAKKO AVAUTUA

Heräsin tänään (taas) siihen, että oon viime aikoina mennyt aivan liian kovaa. Sen huomaa siitä, että viikonloppunakaan ei ehdi edes räpäyttää silmiä, kun on taas jo maanantai. En tiedä mikä tässä nyt työllistää niin paljon, mutta jotain järkeä tähän on nyt saatava, kun tuntuu että on jatkuvasti kiire johonkin. Yhtenä päivänä huomasin, että suihkussa ollessa, sähläsin niin paljon että pullot vain lensi ympäriinsä, kun yritin suoriutua pesusta niin nopeasti. Hauskinta tässä on se, että silloin mulla ei edes ollut kiire mihinkään, mutta se oli vaan jäänyt päälle.

Viime yönä havahduin kello 3:30 siihen, että säikähdin itseni hereille, sillä muistin yhden työasian, mitä en ollut muistanut hoitaa. Siinä sitten vessaan, valot päälle ja tekstarilla infot eteenpäin. Päivisin mulla voi olla ahdistunut olo, vain koska stressaan asioita, joita olen mahdollisesti unohtanut, tai mitä pitäisi hoitaa. Hoidettavia asioita on välillä niin paljon, etten tiedä mistä aloittaa…

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Huomaan myös, että en ole jaksanut panostaa itseeni yhtään pitkään aikaan, sillä tuntuu etten yksinkertaisesti ehdi. Jos ylimääräistä aikaa siunaantuu, ei jaksa ottaa stressia siitä että ”pitäisi tehdä jotain rentouttavaa”. Peilistä katsoo kalpeat ja väsyneet kasvot ja juurikasvu alkaa olla sen verran karsea, että jotain olis tehtävä! :D

Näiden edellä mainittujen toimesta päätin, että nyt loppuu! Pakko alkaa laittaa asioita tärkeysjärjestykseen ja elää muutakin elämää kuin treeniä ja työtä. Suurin juttu olisi lopettaa turha stressaaminen, mutta miten sekin on muka niin vaikeeta. Välillä oon päässyt tosi hyvään moodiin, kun panostin paljon omaan hyvinvointiin ja jätin muut asiat taka-alalle, mutta nyt sitä ollaan taas samassa oravanpyörässä. :D Onneksi tiedän mitä pitää tehdä ja nyt vain täytyy ottaa itseä niskasta kiinni ja opetella olemaan ottamatta turhia suorituspaineita. Mun ongelma on se, että en ole mikään kovin hyvä suunnittelemaan asioita, vaan asiat leijuu mielessä ja sitten on vaikea saada niistä otetta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mulla oli aamulla jotenkin niin stressaantunut olo, että päätin kuitenkin mennä salille, sillä siellä ainakin saa nollattua ajatukset. Treeni ja jumpat onkin ainoa asia, jotka eivät stressaa ja niiden ansiosta sitä jaksaa toki paremmin muutenkin. Kävin salitreenin jälkeen solariumissa hakemassa vähän väriä nassuun ja sen jälkeen täytettiin jääkaappi terveellisellä ruualla. Nyt mulla olisi myös tiedossa kampaaja-aika ensi maanantaille ja harkitsen tässä myös ripsienpidennyksien laittoa, jotta säästäisi siinäkin aikaa, eikä näyttäisi aina yhtä väsyneeltä. He he! ;) Kyllähän fakta on se, että on paljon freshimpi olo, silloin kuin ulkomuotokin on huoliteltu. En nyt tarkoita mitään yltiöpäistä tälläytymistä, vaan lähinnä sitä että jaksaisi joskus vetää päälle muutakin kun ne kuluneet kollarit.

Muita juttuja mihin aion panostaa:

  • Viikonloput vapaaksi ylimääräisestä
  • Piikkimatto-hetki kerran päivässä (päiväunet)
  • Iltaisin kone ja some pois tiettyyn aikaan
  • Ei enempää töitä

Kylläpä helpotti heti kun sai vähän avautua. :D Onko muita samanlaisia jotka ajautuu tällaiseen rumbaan, entä olisiko teillä vuorostaan heittää mulle jotain vinkkejä?!

PS. Aloitin tämän postauksen otsikolla ”pyöreät olkapäät” mutta jostain syystä teksti ajautuikin tähän lopputulokseen, joten mennään nyt hieman eri teemalla tällä kertaa.

kuvat: Riikka

housut & t-paita – David*

kengät – Nike kaishi*

*Intersport Vaasa


HERKUTTELU GALLUPIN YHTEENVETO – TOTUUS TEKEE KIPEÄÄ

Viikko sitten kyselin, miksi ruokailutavat ja etenkin toisten ihmisten ruokailutavat nostavat niin paljon tunteita pintaan. Vastauksia ja hyviä mielipiteitä tuli sen verran kivasti, että ajattelin tehdä aiheesta pienen yhteenvedon. Nämä ajatukset pohjautuvat siis kommentteihin, joita tähän postaukseen jätettiin. Tarkoitus oli siis miettiä ihan yleisesti, mikä siinä ottaa niin pannuun, jos joku toinen päättää muuttaa ruokailutapojaan terveellisemmäksi, eli jättää ne kuuluisat herkut pois. Kommenttien pohjalta, lyhyt ja ytimekäs yhteenveto voisi olla, että ärsyttää, koska toinen pystyy ja itse ei pysty, tai ei jaksa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Uskon, että tämä asia tulee esiin paremmin tietyissä porukoissa. En tiedä meneekö ihan syteen, mutta olen useampaan otteeseen kuullut, että etenkin tällaisissa äiti-lapsi porukoiden tapaamisissa saa kyllä kuulla kunniansa, mikäli ei koske leipomuksiin. Tuo pikkulapsiaika on varmasti hyvin raskasta aikaa ja monille on haastavaa pitää terveelliset elämäntavat yllä. Tiedetään, että se ei tee hyvää, mutta huonosti nukuttujen öiden jälkeen ei vaan kiinnosta. Ärsytystä lisää sitten tietysti se, jos joku toinen on tehnyt muutoksen ja vaikka laihtunut hurjasti jne. Otan tähän vertauksena vaikkapa oman työpaikkani, missä kukaan ei koskaan kyseenalaista sitä mitä syö tai ei syö. Saattavat joskus kysyä haluanko minäkin laskiaispullan, kun kaikille tilataan sellainen, mutta eivät kysele sen kummempia kun kiitän ja kieltäydyn. :)

Kommenteissa tuli myös ilmi se, kuinka netissä on helpompi tuoda mielipiteensä ilmi. Tämähän on se nykypäivän vitsaus myös muissa asioissa. Netissä kehdataan lisäillä kaveriksi ja jättää anonyymisti rumia kommentteja, mutta kun nähdään livenä, ollaan kuin ei tuntisikaan.

Vaikka terveelliset ruokailutottumukset ovat jokaisen oma asia, kannattaa muistaa asia myös toiseen suuntaan. Kaikkia ei vain kiinnosta elää ns.kriteerien mukaan terveellisesti, jolloin suunnatonta ärsytystä aiheuttaa, jos kommentoidaan jokaista asiaa ja dissataan kaikki muut kuin gluteenitonmaidotonviljatonsokeritonlihaton – ruuat. Myös itsensä nostaminen jalustalle, koska olen nyt ollut herkkulakossa niin ja niin kauan, aiheuttaa monille harmaita hiuksia.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Joku otti esiin bloggaajien esikuvana olon ja oli huolissaan siitä, miten paljon paineita liian tarkka ruokavalio aiheuttaa. Se on kyllä ihan totta, että tieto lisää myös tuskaa. Lapsille ja nuorille liian pitkä kieltolista voi aiheuttaa vain hallaa ja pahimmillaan syömishäiriöitä. Tämä tuli esiin myös kommenteissa ja minunkaan mielestä lapsilta ei tulisi tieten tahtoen kieltää kaikkea, sillä juuri silloinhan niitä kiellettyjä halutaan vain entistä enemmän. Tärkeämpää on opettaa hyviä tapoja ja näyttää omalla esimerkillään niitä terveellisiä ruokailutottumuksia. Äidin ainainen laihduttaminen siirtyy melko varmasti myös tyttärille, etenkin jos siitä tehdään iso asia kotona.

Moni yhdistää terveelliset elämäntavat laihduttamiseen. Olen itsekin saanut selittää lukuisia kertoja, että en ole millään dieetillä, vaikka en haluakaan syödä pullaa. Olen myös huomannut, kuinka yleistä on, että kannustetaan toisia ihmisiä syömään sitä pullaa, jätskiä, karkkia tms. Jos vaikka kertoo olevansa hieman väsynyt ja nälkäinen, usein kehotetaan että meneppäs kotiin lepäämään ja herkuttele oikeen kunnolla. Yhdellä tutulla oli syksyllä rankka elämänvaihe ja lähestulkoon jokainen hänen tuttunsa, terapeuttia myöten kehotti häntä syömään jäätelöä ja makaamaan sohvalla. Itse kehotin häntä pitämään kiinni liikuntarutiineista ja syömään terveellisesti, jotta olisi helpompi jaksaa vaikea vaihe. Hän oli toki itsekin samoilla linjoilla kanssani ja onneksi hän pysyi tiukkana ja teki kuten tuntui parhaalta, sillä jälkeenpäin hän totesi näiden kahden asian olleen se, mikä auttoi jaksamaan eteenpäin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

On myös jännää, että kun puhutaan vaikka uusista, ei niin tavanomaisista ruoka-aineista, herää todella suuri haloo jos niitä käytetään enemmän kuin ravitsemussuositukset suosittelevat. Otetaan esimerkkinä vaikka chia-siemenet, joita suositellaan käytettäväksi 1 rkl/vrk. Olen lukenut hyvinvointilehdistä (asiantuntijan toimesta) ja kommenttibokseista lukuisia kommentteja, joissa otetaan aina tämä asia esiin, mikäli joku on käyttänyt siemeniä vaikka sen 2 rkl päivässä. Harvoin kuitenkaan muistetaan, että esimerkiksi sen sokerin päivittäinen suositus on n. 5 % kokonaisenergiansaannista. Jos jokainen pitäisi kiinni tästä, jäisi hyvin monet leivontareseptit ja muutkin ruuat valmistettua. Miksei kukaan kommentoi ruokablogien kommenttiboksiin, että miten tässä on niin paljon sokeria kun suositus on vain 5 %? :D

Samaan kategoriaan menee myös tyypit, jotka kritisoivat erikoisruokavaliota. Joku olikin kommentoinut hyvin, että usein vegaanista ruokavaliota ihmetellään ja mietitään, miten nyt saa kaikki ravinteet ja proteiinin ja samalla vedellään itse sipsiä ja kaljaa. Uskon, että on yleisempää, että ravinteet jää saamatta ihan perus ruokavaliolla, kuin jollain erikoisruokavaliolla. Usein (ei toki aina) erikoisruokavalioiden käyttäjät ovat hyvin tietoisia ravinnosta ja pitävät huolen riittävästä energian ja ravintoaineiden saannista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksi ärsytyksen aihe oli kommenttien mukaan myös se, että moni jakaa nykyään omaa tietoaan ns faktana. Eli esitetyillä oletuksilla ole välttämättä mitään tutkimukseen pohjautuvaa perustaa, ja sitten osa lukijoista nielee kaiken kuten se tekstissä lukee. Tässä tulee vastaan juuri se, että nykyään moni haluaa elää ja syödä eri tavoin, kuten esimerkiksi ne ravitsemussuositukset neuvovat. Tutkimuksia on moneen eri suuntaan ja aina lähdekritiikkikään ei ole parhaasta päästä. Kirjoittajan tulisikin aina painottaa, että tavat ja neuvot ovat omia mielipiteitä, eivätkä välttämättä pohjaudu tieteeseen.

Heräsikö vielä lisää ajatuksia?