HYVÄÄ TEKEVÄ HUMALA

Tiedättekö sen fiiliksen, kun olo on ihan saakelin hyvä, voittamaton ja energinen? Kaikki negatiiviset ajatukset on kadonneet mielestä ja sitä vaan leijailee hyvänolontunteessa. Endorfiini on kehon oma mielihyvää tuottava hormoni ja se toimii lisäksi kivunlievittäjänä, morfiinin tapaan. Endorfiini vaikuttaa myös haluumme nukkua, syödä ja juoda – joten kehon liian vähäinen endorfiinimäärä voi aiheuttaa väsymystä ja makeanhimoa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikki tietää, että keho tuottaa endorfiineja liikunnan aikana, mutta ainakin oman kokemukseni mukaan välillä on niitä tasaisia treenejä ja välillä ihan superhyviä sellaisia, jolloin leijaillaan juuri tässä endorfiinipilvessä. Voin sanoa että 99,9% mulla on aina hyvä olo treenin jälkeen, oli sitä ennen ollut fiilikset mitkä tahansa. Joskus, kuten eilen, olo on kuitenkin juuri alussa kuvailemani kaltainen. Parhaat endorfiinit mä saan ryhmäliikunnassa ja uskon, että tähän humalaan vaikuttaa myös se, että tekee treeniä josta nauttii. Ja minähän nautin!

Saattaa mennä taas lievän hehkutuksen puolelle, mutta se fiilis kun hyvä biisi, liike ja iso porukka yhdistyy on vaan jotain ihan mahtavaa. Usein jumpissa mä en niin sanotusti tunne mitään, eli ei tunnu missään, koska se on vaan niin mahtavaa. Vaikka syke hakkais 185 voi askel olla kevyt, jos endorfiinit ja adrenaliini virtaa veressä. Tästä on myös tehty tutkimus, minkä mukaan epätodellisen keveyden ja vaivattomuuden tunteen (englanninkielinen nimitys runner’s high), viittaa siihen, että raskas, puuduttava ja ehkä jopa vastenmielinen harjoitus saa aikaan nautintoa. Vaikka nimitys viittaa juoksuun, voi mielestäni tällaisen kokea missä harjoituksessa tahansa. 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mun mielestä meidän kaikkien pitäisi käyttää tätä apuna, etenkin silloin kun on p*ska päivä. Miten monta kertaa huonot fiilikset ja väsy on väistyneet tieltä kun on päässyt hikoilemaan. Joskus harvoin jos oon ollut pidempään urheilematta, huomaan mielialassa muutoksen. En ole läheskään yhtä positiivinen ja tyhmät asiat voi tuntua hirveen raskailta. Taidan olla jonkinlaisessa endorfiinikoukussa. :D Eilen illan stepin jälkeen kotiin tullessa olin niin täynnä energiaa että pistin vielä suursiivot pystyyn ja sain vaikka mitä aikaiseksi. Tänään olikin mukava herätä siivottuun kotiin, eikä tarvitse tehdä sitä enää tänään!

Suosittelen vahvasti että käytte hakemassa mielihyvää lempparitreenien parista ennen viikonlopun viettoon ryhtymistä! Olisi kiva, jos kertoisitte millaiset treenit saa aikaan kuvailemani ”voittamaton” – fiiliksen? Juoksu? Sali? Jumpat?

Meitsi alkaa tästä valmistautumaan Bikini Bootcamppiin, ja voin kertoa että endorfiinit tulee kyllä vasta tuon treenin jälkeen! :D

kuvat: Riikka


16 Responses to “HYVÄÄ TEKEVÄ HUMALA”

  1. noomi sanoo:

    mulla fudis saa aikaan voittamattoman fiiliksen! se on jotenki niin kivaa, ettei se ees tunnu liikunnalta. luulen, että kaikki ajattelee samalla tavalla omasta harrastuksestaan, jota kohtaan intohimoa! :)

  2. Tiina sanoo:

    Perjantai-iltapäivän vakkariksi on muodostunut Core + BodyAttack combo, jonka jälkeen viikonloppu on kiva aloittaa energisenä ja iloisena! :) Kiitos kivasta ja informatiivisesta blogista!

  3. Maija sanoo:

    Jumpat! Varsinkin combat ja grit tuntien jälkeen on aivan huikea fiilis! :)

  4. Iitu sanoo:

    Mulle voittamattoman fiiliksen antaa uinti ja se kun treeneissä ylittää itsensä! Erityisesti sillon kun on ”hyvä uintipäivä” ja veto kulkee täydellisesti on parasta. Myöskin ryhmässä treenaaminen tuo niin hyvän fiiliksen kun muut tekee samaa treeniä ja yhteistsemppi toimii!

  5. Jossu sanoo:

    Juokseminen sekä Grit Strength on ehottomasti jumpista paras :D se ei tunnu lähes koskaan pahalle koska on vaa niin hauskaa ;)

  6. Elisa sanoo:

    Ehdottomasti juoksu! Runner’s High on todellakin tuttu ja paras fiilis minkä tiedän :)
    http://www.karhusportscience.com

  7. Elina sanoo:

    Mulle combat on sellanen tunti, mikä saa mussa aikaan ihan mielettömiä endorfiiniryöppyjä! Ihan eri tavalla kuin vaikka salitreeni. Erityisesti kaikki seiskabiisit räjäyttää tajunnan, ne on ihan mun lemppareita ylivoimaisesti – ja yllätys yllätys – just niitä raskaimpia, missä syke nousee korkeimmalle. Eilenkin combatissa meinasin alkaa ITKEMÄÄN kesken biisiä, koska fiilis oli vaan niin mahtava ja ajattelin et oh god miten tää onkaan ihanaa :-D

  8. minäsevaan sanoo:

    Ryhmäliikunnassa tulee aina ihan mahtava fiilis, joten sen takia se on mulle se lemppari tapa liikkua! :) Toki tulee liikuttua muillakin tavoilla, mutta useimmiten ryhmäliikuntaa.

  9. Lily sanoo:

    Ehdottomasti tanssi! Tanssi on mulle aivan listaykkönen ja toimii niin terapiana kuin ilon tuojana. Vaikka työni aika fyysinen ja liikuttua tulee paljon, lähden töiden jälkeen vielä ilomielin tanssitunneille n. 4krt viikossa (salin ja lenkkien ohella) ja sitä sitten jaksetaan ihmetellä. :D En edes koe sitä liikuntana, vaan psyykkisenä apuvoimana jaksamaan ja nollaamaan pää raskaan päivän jälkeen. Parasta on myös se, että esiintyvissä ryhmissä harjoittelu on tietysti tavoitteellista ja yhdessä koreon ja muodostelmien harjoittelu on motivoivaa. :)

  10. Mölli sanoo:

    Tuli nyt juoksemisesta mieleen… Mulla on vähän ”hullunkurinen” psykologinen (?) ongelma juostessa. Käydään aina miehen kanssa lenkillä ja jos juoksen perässä on koko ajan olo ettei henki kulje ja jalat piipussa jne jne, vierellä tai edessä juostessa menee ihan hyvin. Paikkaa vaihtaessa alkaa heti henki kulkea paremmin. Vauhtikin pysyy samana riippumatta siitä että kumpi ”vetää”. Saisko tälle jotain parempaa selitystä vai pilaannuttaako mun äijä vaan ilman mennessään? :’D

    • ainorouhiainen ainorouhiainen sanoo:

      Uskon että tosiaan psykologinen juttu, mäkin nimittäin koen joskus että ahdistavaa juosta jos joku juoksee aavistuksen edellä ja pitää ns pysyä perässä :D Se että saa itse määrätä vauhdin tuntuu vaan paremmalle,sen kummempaa selitystä en tähän keksi :D

  11. Susanna sanoo:

    Viime vuonna, kun olin vielä Vaasassa niin sun vetämä lauantai aamun spinning oli jotain sanoin kuvailemattoman siistii!! Se tunne kun menee ihan kylmät väreet ku tuntuu niin hyvältä koko kropassa :D

  12. Salla sanoo:

    Juoksu! Voi vitsi kun vetää jonkun ihan törkeen rääkkilenkin, niin saa kyllä semmoset endorfiinipöllyt ettei mitään järkee. :D Se tunne on pakahduttava, just semmonen että voisi vaikka vallottaa maailman tai jotain…

  13. Molly sanoo:

    Ehdottomasti nyrkkeily :). Kovaa treeniä, joka vaatii täydellistä keskittymistä ettei satu. Välillä melko tuskaista, mutta kotiin lähtiessä fiilis on poikkeuksetta hyvä.

  14. Jenny sanoo:

    Tiedän tunteen, mutta musta tuntuu, että se on kiinni siitä intensiivisyydestä eikä itse lajista mun kohdalla. Ja itsensä voittamisesta. Mutta tankotanssi on kyllä sellanen, että on mikä fiilis tahansa niin tunnin jälkeen olo on aina iloisempi. Ns. ”huono päivä” muuttuu ihan kivaksi, kun käy treenailemassa. Varsinkin pienen tankoilutauon jälkeen, kun taas muistaa, kuinka harrastustaan rakastaa :) Mä kun en ajattele treenaavani liikunnan vuoksi vaan opetellessa erilaisia pitoja, pyörähdyksiä ja comboja liikunta tulee siinä sivussa. Mielenterapiaa. Sit on toki erikseen treenit treenaamisen vuoksi, ne oikeet fyysiset harjoitukset. Ja niitä jaksaa tehdä, jotta pärjäisi paremmin. Sama myös muissakin sirkus/akrobaattisissa lajeissa (esim. lattia-akro, rengastrapetsi…) Toki joskus tulee ihme innostus ihan vaan liikunnanilon vuoksi, mutta mä en jaksaisi salilla oikeastaan edes käydä, jos se olisi ainut vaihtiehto. Se on ihan kivaa muiden harrastusten tukena. Ei menis mulla kuitenkaan yksinään. Mut siitäkin tulee fiilis, kun on poistunut omalta mukavuusalueeltaan ja onnistunut ”haasteessa” :D Mä oonkin vähän tällänen, et kokeilen vähän kaikkea, vaik ei oiskaan oma lemppari. Teen, kunhan saan sen pienen kiinnostuksen kipinän ;)

Kommentoi