Blogihistorian ehkä pisin tauko takana. Aah, miten rentouttavaa on ollut elää ilman tietokonetta. Tiistaina taittelin läppärin nätisti laatikkoon ja siellä se on pysynyt tähänkin saakka. Täytyy sanoa, että kuten monessa muussakin asiassa, myös tässä pätee sama juttu. Mitä kauemmin pysyy poissa, sitä vaikeempi on palata. Myös liikunnan aloittaminen pitkän tauon jälkeen voi tuntua tosi vaikeelta, mutta kun vaan menee niin siitä se motivaatio lähtee. Multa usein kysytään, mistä saa motivaation liikkumiseen ja terveellisen ravinnon syöntiin, ja mitä ainakin itseeni tulee, kaikki lähtee siitä, että ottaa sen ekan askeleen ja aloittaa. Kun on kerran käynyt salilla, haluaa mennä uudelleen. Kun syö yhden päivän hyvin, haluaa jatkaa samaa rataa. Usein se meidän mieli toimii näin, sekä hyvässä että pahassa. Pitää vaan pakottaa itsensä siihen hyvään tapaan ja loppu menee melkein itsestään!
Tänä jouluna ollaan saatu nauttia ihan mielettömän hienosta kelistä. Tämä kuva on meidän takapihalta, eikö oo hienot jouluvalot? ;D Ollaan käyty molempina päivinä pitkällä kävelylenkillä ja voi poijjaat että tekee hyvää hengittää raitista ilmaa. Kauniiden kelien lisäksi, ollaan toki nautittu myös ruuasta. Mä niin rakastan jouluruokaa, ja vaikka sitä on nyt syöty jo monta päivää putkeen, ei haittaa. Lisää vaan!
Kirjoittelin eilen instagramissa (ainorouhiainen) että kun syön (tai juon) paljon, seuraavina päivinä mun iho on kipee. Siis ihan kosketusherkkä, etenkin niskassa, vatsassa ja kyljissä. Koskeminen ja esim. hyppiminen sattuu ihoon. Oon pähkäilly tätä jo vuosia ja päätin kysyä jos löytyy muita kohtalontovereita tai jopa selitys asiaan. Ja löytyihän ne, molemmat. Oon miettinyt, että tää johtuu varmaan nesteiden heittelystä ja näin se taitaa ollakin. Joku oli kommentoinut tutkineensa asiaa ja totesi, että syödessä hiilareita (tai alkoholin jälkeisenä päivänä) neste kertyy ihon pintakudoksiin, jolloin iho tulee kipeäksi. Oon myös huomannut, että kunnon hikitreeni auttaa tähän asiaan, että jos joku samankaltainen lukee tätä, niin ei muuta kuin lenkille tai jumpalle, niin iho palautuu normiin taas. 😀
Maanantaina pidettiin Jennin kanssa yhdessä Bodyattack-tunti. Kaikki jotka ovat käyneet attackissa, tietää miten hapokas tunti on, joten voitte ehkä kuvitella miten kuuma oli vetää se tonttulakki päässä. Ainakin lämpeni kaali kunnolla 😀 Me ollaan aerobicattu Jennin kanssa yhdessä samassa joukkueessa ja on hauskaa, kuinka edelleen pystyy aistia toisen liikkeet ja jutut. Vaikka tulisi koreo-moka, toinen tekee silti samalla tavalla. Ihan kuin synkassa menisi, kun ollaan yhdessä lavalla. 🙂 Tunnilla oli n. 50 henkilöä ja mielestäni fiilis oli ihan huippu! On aina erilaista ohjata yhdessä toisen kanssa, kuin yksin. Mä en niin hirveesti harrasta yhdessä ohjaamista muiden ohjaajien kanssa, mutta Jennin kanssa on aina ihan yhtä hauskaa!!
Mukavia joulupyhiä teille kaikille. Mää jatkan lomailua vielä tämän viikon loppuun! 🙂