Hei! Oon pitänyt lusikkani poissa tästä kaikesta fitness-sopasta, lähinnä siksi, että aihe on aika arka ja koska mulla ei ole mitään kovin suurta tietämystä, saati kokemusta asiasta, oon päättänyt pysyä hiljaa…ainakin tähän asti, sillä täytyyhän nyt jokaiseen ”muoti-ilmiöön” ottaa jonkinlaista kantaa vai mitä? 😉
Viettelin eilen löhöilypäivää kotosalla ja näin ollen myös minulla oli aikaa tsekkailla kilpailupäivityksiä, kuvia ja tuloksia. Mua kiinnosti lähinnä tuttujen vaasalaisten sijoitukset ja lookit, mutta kyllä sitä tuli plärättyä useampinki kuva läpi tuolta body-lehden kuvagalleriasta. Mä en siis ole koskaan ollut kovin kiinnostunut fitneksestä lajina, enkä sen myötä tiedä säännöistä tai tuomaroinnista juurikaan mitään. En tiedä oliko näissä kisoissa millainen taso, mutta mun silmään meininki näytti ainakin vähintään hyvinkin kirjavalta. Tällä tarkoitan siis suuria tasoeroja kilpailijoiden välillä. Tietysti aina, kun on paljon kisaajia, on niitä kisaajia myös laidasta laitaan. Mielestäni myös pituusluokkien välillä oli isoja (?) eroja, eli toisissa oli kovempi taso kuin taas toisissa, vai oonko mää nähnyt ihan omiani? 😀 Nämä on siis ihan maallikon silmin tehtyjä päätelmiä. Niin…ja vihree väri taitaa olla tän vuoden hittiväri kisabikineissä! 😉
Kisoja (tai siis kuvia ja tuloksia) seuratessa aloin miettimään tätä koko hommaa. Itsekin melko paljon kritiikkiä saaneena, mua joskus ärsyttää, että ihan ”tavalliset” kisaamattomat ihmiset luokitellaan hyvin usein ”sairaiksi” tai ”huonoksi esikuvaksi” jos on vaikka dietillä tai haluaa muokata ulkonäköään ihan muuten vaan. Auta armias jos normaalipainoinen tai vaikka hyvässä kunnossa oleva ilmoittaa muokkaavansa itseään vielä parempaan kuntoon, herää heti kysymys onko hänellä syömishäiriö tai vaikkapa ongelmia itsetunnossa? Jos taas sama henkilö ilmoittaa osallistuvansa kevään fitneskisoihin, on koko homma hyväksytympää, vaikka todellisuudessa kisaaminen, diettaaminen, valmistautuminen ja kaikki siihen kuuluva on hyvin usein kropalle paljon pahempi rääkki kuin vaikka lyhyt, järjellä suunniteltu kiristely. Milloin on siis ns. hyväksyttyä dietata?
Mua on joskus huvittanut, kun oon (esim. kuluneen vuoden aikana) saanut kauheesti negatiivistakin palautetta mun kropasta ja ”liian matalasta” rasvaprosentista, vaikka oon aina syönyt hyvin ja riittävästi. En ole siis todellakaan kärsinyt tai nälkiinnyttänyt itseäni. Samaan aikaan toisessa blogissa, vähintään yhtä kireässä kunnossa (ellei kireämmässä) olevaa hehkutetaan ja tsempataan jaksamaan nälkäkuuria, vaikka tyyppi ei enää pysty nukkua, eikä aivotkaan toimi kunnolla liian vähäisen energian vuoksi. Tämä vain siksi, että hän on menossa kisaamaan. Tekeekö se kaikesta terveellisempää?
Tällä kirjoituksella en halua dissata fitnestä, en kisaajia tai ketään muutakaan. Joskus vain asioiden arvoselukriteerit muuttavat muotoa ihan olemattomienkin juttujen vuoksi. On hyvin vaikea lokeroida mikä on terveellistä ja mikä epäterveellistä, monet asiat vaikuttavat ja eri ihmiset kokevat niitä eri tavoilla. On varmasti olemassa terveellisiäkin tapoja noudattaa kisadiettiä ja varmasti sellainen suhteellisen hyvässä kunnossa pysyminen ympäri vuoden on myös kropalle helpompaa, kuin suuret jojoilut suuntaan ja toiseen.
Onnittelut kuitenkin kaikille jyväskylän kisoissa kisanneille ja erityisesti vaasalaisille, ylpeänä sai katsella kuvia eilen! 🙂
Nyt meikäpoika lähtee jumpaahommiin tuuraamaan Bodysteppiä!
Eiköhän se, miksi kisoihin treenaaminen koetaan hyväksyttävämmäksi, johdu siitä että se on VÄLIAIKAISTA. Tuntuu, että kisaajat muistavat aina painottaa sitä, ettei kisakunto ole normaali tai tavoiteltava kunto, vaan överiksi vedetty ja epäluonnollinen. Sitten taas kisojen välissä näyttävät ”normaalimmalta”.
Se, että joku tavoittelee tällaista lähes kisakuntoa pysyvästi, on toki oikeutettua – mutta ainakaan minä en halua lasten tai nuorten tai kenenkään muunkaan ajattelevan, että tällainen on se tavoiteltava ihannevartalo, millainen kuuluu olla. Ja ylläripylläri, jos joku julkisesti esillä oleva henkilö näin tekee, nuoremmat ottavat mallia. Ja sekös aikuisissa herättää tuntemuksia.
Tarkoitukseni ei todellakaan ole sysätä sun harteille mitään lasten ulkonäköpaineita tai vastuuta siitä, kelailen vaan. Uskoisin että tästä johtuu ainakin osa siitä ihmettelystä, mitä saat osaksesi 🙂
Onhan se väliaikaista mutta, monet kisaajat ovat kertoneet olleensa dieetillä 20 viikkoa, jos sama toistetaan taas keväällä, ei siinä kyllä kovin montaa dietitöntä viikkoa ehdi vuoteen tulla. Kisaajiakin on toki erilaisia ja suoritustapoja monia.:)
Minä en kuitenkaan ole lähelläkään kisakuntoa, vaikka sporttisessa kunnossa oonkin, lähes aina. Tilan saavuttamiseen ei ole käytetty äärimmäisiä keinoja eikä nälästä ole kärsitty! Enkä ottanut kommentia negatiivisesti, kiva kuulla mielipiteitä asiasta!! 🙂
Nuo kuvat muuten poistaa noita lihaksia aivan älyttömästi. Itse olin paikan päällä katsomassa aika eturivissä ja kyllä oli kaikki tytöt tehneet töitä lavalle menon eteenn ja lihaksia löytyy biksukisaajiltakin (se onko kisadiettaaminen musta järkevää vai ei, niin jätetään väliin 😀 ) ja oli erikoista huomata tuo kuvien ja paikalla nähdyn ero.
Sun kroppa on upea, sano kuka vaan mitä vaan 🙂
iive
http://voimaahoitsulle.blogspot.fi/
Hyvin paljon mahdollista..kuvat ylipäätään voi huijata aika reilusti. En missään nimessä tarkoittanut etteikö tyypit olisi tehneet töitä. Toiset vaan olivat kovammassa kunnossa kuin toiset ja jos seisot todella kireen henkilön vieressä, pienikin rasvakerros voi näyttää ”löysältä”..
Kiitos paljon kommentista!! 🙂
Loistava teksti Aino!!
Ehkä munkin on nyt pakko avata sanainen arkku tästä asiasta. Oon jo pitkään hautonut.. 😉
Sait mut innostumaan! 😀
Kiitti Monna! Niin aukesi sen sunkin arkku asiasta..Hyvä jos pystyin inspiroida 😀
Respect! Niin täyttä asiaa! Just tuo sinun tyylinen kehosta huolta pitäminen ja liikunta on niin oikea tyyli! Kisaaminen vaikuttaa kaukaa sivusta seuranneen mielestä kyllä enemmän terveydellä leikkimiseltä kuin tervehenkiseltä urheilulta! Nostan hattua kisaajille että haluaa viedä kropan niin äärirajoille mutta itse kannatan tuota siun tyyliäs enemmän!
Kiitti, kiva kuulla että oot samaa mieltä mun kanssa!:)
Mä koen saavani ihan yhtä lailla sontaa niskaani tän kisadieetinkin vuoksi. Ei tää laji tee dieettaamisesta ihmisten silmiin mitenkään hyväksyttävämpää 😀 Tai näin ainakin omalla kohdallani. Kyllä ainakin itse dieetillä saa jatkuvasti kovmmenttia siitä kuinka ”rajoittunutta elämää” tää on tai että joku on lukenut kuinka fitness-kisaaja on sairastunut syömishäiriöön lajin myötä, mikä tietenkin tarkoittaa sitä että minäkin olen syömishäiriöinen 😀 Lajia kohtaan on tosi paljon nykyään negaatiota liikenteessä, joten oli ei tää kisaaminen tee dieettaamisesta ihmisten silmissä terveellisempää. Omien kokemuksien mukaan päin vastoin 😀
Vaikka tosin luulen, että nyt tämän ”hyväksy itsesi sellaisena kuin olet”-buumin aikana kaikenlainen kropan muokkaaminen on osalle ihmisistä kirosana. Sanasta ”dieetti” puhumattakaan! 😀
Voi olla, että myös kisaajat saavat kuraa niskaan diettaamisen takia, ehkä musta on vaan tuntunut sen olevan hyväksytympää esim. tiettyjä blogeja lukemalla ja vertaamalla kommentteja omiini. 🙂
Pitäisi vaan antaa kaikkien kukkien kukkia 🙂
Kisadieetti on suunniteltu, yksilöllinen, ja ennenkaikkea väliaikainen tila, joka toteutetaan (toivottavasti) ammattitaitoisen valmentajan seurannassa. (Toki järki kannattaisi pitää mukana, ettei lähdetä liian isosta tai vastaavasti lihaksettomasta kunnosta havittelemaan pokaaleja. Ei tee varmasti kenellekään hyvää). Siksi siis itse voin hyvin kannustaa kisailijoita tiukissakin hetkissä.
Mun mielestä sun tyyli on ihan fine sellaiselle ihmiselle joka on ns. niin ”lahjakas”, että pääsee tuohon tilaan syömällä tosi paljon, rennosti ilman stressiä ja MYÖS sitä rasvaa joka on tosi oleellinen osa terveyttä ja hyvinvointia. Mä uskoisin, että sä voisit syödä vieläkin rennommin ja enemmän sitä rasvaa noilla liikuntamäärillä – silti pysyisit kovassa kunnossa. Siitä oon samaa mieltä, että kaikilla on oikeus tehdä kehollaan ihan mitä haluaa ja dieetata jos tykkää, kisata jos haluaa – oli normaalipainoinen tai ei, sen ei pitäs kuulua kenellekään muulle.
Jos kisadieetti on suunniteltu hyvin ja urheilija itse on tasapainossa, en näe lajissa mitään vaaraa. Nykyään vaan todella monet hyppäävät mukaan ilman minkäänlaista urheilutaustaa, jolloin kovat treenit ja tiukka ruokavalio voi johtaa ongelmiin kropassa.
Vetäsin tuossa muuten just viikonloppuna kokonaisen raakakakun ihan omaan napaan, että kyllä sitä rasvaakin tulee nautittua aika huolella 😀
Mun mielestä fitnesskisaaminen on tosi syvältä kaiken kaikkiaan! Aiheuttaa syömishäiriöitä kisailijoille ja nuorille, on justiin sellaista jojoilua ja tosi kaupallista ja alhaista kisailla muiden vartaloita vastaan. Myös biggest loser -ohjelma on liian kaupallinen, mielestäni vartalollaan ei kuulu kilpailla.
Tällä hetkelä ei tuo kisoihin tähtääväkään diettaaminen tunnu olevan hyväksyttyä… Mutta tässä kohtaa arvostellaan vain näitä naisten lajeja, entäs nuo miesten eri keholajit? Onko heidän hyväksyttävämpää dietata ja kisata? Nyt tais mulla syttyä postausidea 😀
Ja lisäyksenä vielä, tämä oli mun mielestä hyvä kirjoitus! )
Nojoo, ihan oikeessa oot. Mä kirjotin tämän ennen kuin tuli sata ja yksi fitnestä mollaavaa blogipostausta. 😀 Mutta tuo oli hyvä pointti, miksi miesten diettaamista ei ylipäätään arvostella juurikaan koskaan? Naiset taas tehnyt kärpäsestä härkäsen ;D
No kyllä nyt tuntuu että härkänen on tehty ja iso 😀
Teinpä sen postauksenkin tuosta ”onko miesten sallitumpaa dieetata ym.” 😉