Jos joku laittaisi aseen sun ohimolle niin luovuttaisitko?

Mooi! 10 pisteen kysymys, kenen suusta ja missä, yllä oleva lause on kuultu joskus? Hahah. Saa arvata. :D

Älkää säikähtäkö, en ole osoittanut ketään aseella, enkä aiokaan! Mielestäni lause toimii hyvänä mielikuvana, kun treenataan kovaa. Seuraavan kerran  kun vedät kovaa treeniä, viimeistä sarjaa tai spurttia ja mieli alkaa hokea ettet jaksa enää. Lopettaminen ja luovuttaminen alkaa tuntua parhaalta ja ainoalta vaihtoehdolta, koska et vaan yksinkertaisesti pysty enää. Silloin voi kysyä itseltään ”mitä tekisin jos joku laittaisi aseen ohimolle ja vaihtoehtona olisi jatkaa tai pam”? Uskon, tai oikeastaan tiedän, että siinä tilanteessa jokaikinen pystyisi jatkaa suoritusta vielä vaikka kuinka pitkään.

DSC01453

Vaikka mielikuva on aika hurja, niin se kertoo paljon siitä, kuinka paljon käyttämätöntä voimaa ja energiaa meidän kehosta löytyy. Kovan treenin paras ase onkin psyykkinen vahvuus. Kovakuntoisin taitaa olla lopulta se, jolla on asennetta viedä treeni oikeasti loppuun, tehdä niin paljon, ettei oikeasti pysty enää. Alalla työskentelevänä tiedän, että moni treenaaja päästää itsensä aivan liian helpolla, ja sitten ihmetellään miksei niitä tuloksia tule, vaikka treenaan 5 kertaa viikossa ja syön terveellisesti. Niin.. Jos tuloksia ei näy, silloin jokin on pielessä ja yleensä se on joko liian matalat treenitehot tai kuvitteellinen ruokavalion terveellisyys. 

IMG_5458

Painotan jälleen, ettei jokaista treeniä tarvitse tehdä verenmaku suussa, mutta usein juuri ne treenit jotka pitäisi tehdä mukavuusalueen ulkopuolella jää uupumaan koko treeniohjelmasta. Kuntosalilla voi käydä vuosia ja tehdä joka ikinen kerta samat liikkeet samoilla painoilla, mutta silloin ei kannata toivoa muutosta jos ei itsekään ole tehny mitään muutosta. :)

Mielestäni yllä olevan kuvan viesti on todella hyvä. Useasti kysellään montako toistoa pitää tehdä ja montako sarjaa mitäkin liikettä. Voit tehdä vaikka miljoona sarjaa ilman mitään hyötyä ellei se tunnu missään. Pelkkä tekeminen ei todellakaan riitä. Toistojen laskemisen sijaan, kannattaa keskittyä tuntumaan ja jollei liike ala tuntua muutamien toistojen jälkeen, painoja on liian vähän tai liikettä ei tehdä oikealla tekniikalla. (Riippuu tietysti ihan liikkestäkin)

Kirjoitus saattaa kuulostaa paasaukselta, mutta pointti on rohkaista minua, sinua, meitä ja teitä haastamaan itseään vieläkin enemmän, silloin alkaa tapahtua myös muutoksia. Kaikki eivät aina treenaa tavoitteiden ja tuloksien perässä, mutta veikkaan, että 95% haluaa kuitenkin jotain hyötyä siitä mitä tekee. :)

Ihanaa viikonloppua!

DSC00633


No Responses to “Jos joku laittaisi aseen sun ohimolle niin luovuttaisitko?”

  1. Anna sanoo:

    Juuri näin, ihan mahtava postaus! Ase ohimolla-mielikuva lähtee käyttöön heti seuraavassa treenissä. :D

  2. Ronja sanoo:

    Suitsin Harvey ainakin käyttää tota vertauskuvaa pariinkin kertaan. Tosin taitaa hokea, että aseella uhattaessa on useita eri vaihtoehtoja ratkaista asia tms. Haha, taidan oottaa neloskautta vähän liikaa, kun sotken sitä tännekin :D Oli postaus kyllä niin asiaa. Liian helposti sitä jää mukavuusalueella ja tarvisi ehkä sen paineen viereen, ei ehkä asetta ohimolle, mutta kuitenkin :D

    • ainor sanoo:

      Tää oli ehkä hieman kompakyssäri, sillä se on minä itse, joka on joskus käyttänyt tuota omalla tunnilla. Oon kyllä itsekin katsonut Suitsin molemmat kaudet, että ehkä se on voinut siirtyä mun alitajuntaan Harveyltä, kuka tietää :D :D

  3. Riikka sanoo:

    Moikka! Kiitos inspiroivasta ja hyvästä blogista! Aina tosi ajankohtaisia juttuja mitö kirjoitat vaikka välissä kyllä vähän kadehdin sun liikuntamääriä ja motivaatiota! Ihana jos vois itekki hyödyntää työn ja sen mistä tykkää :) mutta niin mä oon kolme vuotta käyny perus jumpissa! Nyt vuoden vaihtees muutin treeniä ja aloin käymää salil ja crossfit treeneissä nii kahdessa kuukaudeSa tapahtunut hirveesti muutoksia ja huomannu kehitystä ja salil voi aina lisäillä painoja! On ollut ihanaa huomata muutoksia nii se on lisänny nii paljo motivaatiota ja mielisssää suunnittelee aina uutta treeniä! Toki blogitki toiminu motivaattorina :) -riikka

    • ainor sanoo:

      Moikka! Kiitos. Kehittyminen on kyllä yksi parhaista motivaattoreista, on niin kiva huomata kun tehty työ alkaa tuoda tuloksia! Jatka samaan malliin Riikka :)

  4. Emma sanoo:

    Niin tosiaan saitko sitä mun sähköpostia siitä treeniohjelmajutusta? aattelin vaan, että laitoinkohan s-postiosoitteen oikein :D

    • ainor sanoo:

      Kyllä! Vastaan pikimmiten kunhan saan raivattua läpi aikaisemmat mailit ja vastaukset ensin. =)

  5. iive sanoo:

    Kyllä se on vaan totta että helposti päästää itsensä vähemmällä, sen huomaa heti kun treenaa pt:n kanssa, kas kummaa kun silloin jaksaakin mitä ihmeellisempiä liikuntasuorituksia tehdä… saman draivin kun saisi yksinäänkin treenaamiseen :)

    iive http://voimaahoitsulle.blogspot.fi/

    • ainor sanoo:

      Näin se menee, erilaisilla ajatusleikeillä saa kyllä itsekin tsempattua itseään parempiin suorituksiin, kannattaa kokeilla. :)

  6. Emski sanoo:

    AIno, osaatko vastata.. Oon treenannut, ja syönyt ruokavalion mukaan nyt 4 viikkoa. Oon 156,5cm pitkä ja painoa oli alottaessa 58kg ja nyt 56kg, tasan kaksi kiloa lähtenyt.. Onko se liian vähän? Oonko tehnyt jotain väärin.. Pitäsikö vauhdin olla nopeampi? Oon ihan paniikissa, jos en kesään mennessä saa pudotettua painoa tarpeeksi/kiinteydyttyä. :/

    • ainor sanoo:

      Tuohan on aivan hyvä tulos. 0,5 kg viikossa on juuri ihanteellinen vauhti, joten ei paniikkia! :)

  7. Kirsikka sanoo:

    Vau mikä postaus! Sattui hyvään saumaan, olen menossa GritStrength-tunnille parin tunnin päästä, pidän tän mielessä siinä vaiheessa, kun voimat ja usko itseeni alkaa loppua ja tekis mieli löysätä! :)

  8. alisa sanoo:

    tosi hyvä teksti!! oon itekki huomannu, et ei se toistoje määrä oo nii tarkkaa, vaa pääasia et se tuntuu ja oikees kohtaa. onks sulla mitään hyviä ojentaja liikkeitä? teen näitä perus pullovereita, dippejä yms.. mut oisko mitään sellast minkä oisit oikeesti huomannu tehoavan tosi hyvin? :D

  9. Aliisa sanoo:

    Hyvä postaus! Itsekin voin kyllä myöntää, että aika harvoin siellä salilla tulee ihan 100% efforttia annettua. Jokainen liike kyllä tuntuu, mutta saa ihan oikeasti tehdä myös henkistä työtä itsensä kanssa, jotta saa kaikki voimavarat peliin. PT voisi tässä tapauksessa olla aika hyvä ratkaisu, ei tarvitsisi miettiä vaan voisi vaan tehdä niinkuin joku sanoo :D

    • ainor sanoo:

      Se on ihan totta että yksikseen ei välttämättä saa annettua kaikkea samaan tyyliin kun PT:n kanssa, pätee varmasti ihan jokaiseen! =)

Kommentoi