Ryhmäliikuntaohjaajaksi?

Olen kirjoitellut tästä aiheesta ennenkin mutta nyt kun mukana on jonkin verran uusia lukijoita niin laitetaas taas vähän ajatuksia tulemaan.

Monilla vakiojumppareilla voi olla haaveena päästä joskus itse ohjiin eli ohjaajaksi. Tehdä se sama treeni kuin muutenkin ja saada siitä vielä palkkaa!
Toisaalta harva jumppaohjaaja tekee tätä työtä rahan takia, mutta onhan se toki kiva lisä.
Itse saan ehkä puolet tai enemmän kuukausituloista jumppaohjauksista, eli oikeestaan elätän itseni urheilemalla :)

Toimin meidän salilla vastaavana ohjaajana eli kaikkien muiden ohjaajien esimiehenä ja valitsen myös uudet työntekijät. Saan aika paljon hakemuksia ihmisiltä jotka haluaisivat päästä ohjaamaan, mutta valitettavan usein näillä henkilöillä ei ole aikaisempaa kokemusta taikka mitään alan koulutusta. Tällöin vastaus on valitettavasti ei.
Ohje numero 1. on siis KOULUTUS alle ja näytetunti valmiiksi siitä tunnista mitä haluaisit ohjata. Jos tälläinen henkilö ottaa yhteyttä, päästän hänet mielellään ohjaamaan näytetunnin, ja jos homma toimii niin tuuraajaksi, jos tuuraukset sujuu hyvin niin seuraavaan aikatauluun oma tunti. Tuuraajia tarvitaan AINA. Koskaan ei ole ollut tilannetta että hitto kun meillä on liikaa ohjaajia :) Nykyään harvassa on juuri sellaiset ohjaajat jotka osaavat itse rakentaa tunteja ja ohjata niitä.

Toinen reitti on käydä LesMillsin koulutus lajista mikä kiinnostaa ja jos tämän koulutuksen läpäisee on valmis ohjaamaan tunteja ja pääsee aika helpolla tuuraajaksi. Huono puoli tässä on hinta. Koulutukset ovat aika kalliita (400-500??) ja lisäksi 3kk välein täytyy tilata uudet materiaalit sekä käydä jatkokoulutuksissa.
Meillä firma maksaa tietenkin koulutukset ja muut jos on oma tunti aikataulussa.
LesMillsin koulutuksiin löytyy poikkeuksetta aina halukkaita, joten yleensä kun koulutetaan uusia ohjaajia valitaan henkilöt henkilökunnasta talon sisältä.

Nämä ovat siis meidän firman toiminta tapoja, enkä tarkoita että joka paikassa toimitaan samalla tavalla.

Mitä ohjaajalta vaaditaan?

  1. Rytmitajua!!! (ilman tätä kannattaa unohtaa koko homma)
  2. Hyvä kunto
  3. Hyvä tekniikka ja koordinaatio
  4. Positiivinen asenne
  5. Halu kehittyä ja kouluttautua
  6. Rakkaus lajiin ;)

Myös ohjaamisessa harjoitus tekee mestarin! Kokemus tuo varmuutta ja säännölisyys pitää ammattitaidon yllä. Alussa tietenkin jännittää, mutta sekin katoaa ajan mittaan. Tietenkin aina on hyvä olla pieni jännitys päällä jotta pysyy skarppina. Työ ei ole pelkästään fyysistä vaan myös psyykkistä. Pitää pystyä antaa itsestään aika paljon ja jaksaa tsempata huonoinakin päivinä!

Miten sitten saada ne asiakkaat tulemaan tunneille uudelleen ja uudelleen?
Monet ohjaajat varmaan toivovat että heidän tunnilleen osallistuisi paljon ihmisiä, joka luo tietenkin fiilistä ja tottakai kertoo myös siitä että ohjaaja on ilmeisesti ihan pätevä työssään.

Minähän en tietenkään ole mikään ajatusten lukija, mutta tässä pari vinkkiä joiden olen huomannut toimivan ;)

Ole itse paikalla :D Eli jos paikalla on useemmin tuuraaja kuin tunnin ohjaaja, eivät asiakkaat pysty tietää että kukahan siellä tälläkertaa on ohjaamassa. Itse en ainakaan menisi sellaiselle tunnille jossa en tiedä kuka sen pitää. Tietenkään kaikille ei ole tärkeää se kuka tunnin ohjaa mutta aika monille nykyään on.

Opettele kunnolla se mitä olet menossa ohjaamaan. Varmuus tuo luottoa ja mikään ei ole niin ärsyttävää kun se jos ohjaaja mokailee kokoajan ja asiakkaat osaavat koreografian paremmin (lesmills). Omia tunteja on huomattavsti mukavempi pitää kun tietää mitä tekee. Epävarmuus voi olla asiakkaista turhauttavaa.

Panosta suunnitteluun. Omat tunnit voi suunnitella helpolla ja nopeella hutaisulla tai panostaa hieman enemmän, joka tosin ottaa aikaa ja vaivaa.

Harjoittele ja ohjaa! Kuten aikasemmin mainitsin harjoitus tekee mestarin ja näin se vaan menee. Kukaan ei voi olla seppä syntyessään ja ohjaamisessä kokemus on kyllä se suurin valttikortti :)

Siinäpä hieman hieman meikäläisen ajatuksia jumppamaikkana olemisesta, muistakaa että nää on vaan mun mielipiteitä ja ei tarkoita että ei voisi olla muita tapoja ohjata tai päästä ohjaajaksi!


No Responses to “Ryhmäliikuntaohjaajaksi?”

  1. Anonymous sanoo:

    Kiitos, hyvä ja mielenkiintoinen postaus, vaikka itseäni ei ohjaushommat kiinnosta, viihdyn paremmin siellä toisella puolen. :) Mutta oli kuitenki siis kiinnostavaa! Eikä tuu oikeen mieleen mitään lisättävääkään noihin, mikä tekee hyvän ohjaajan, kokosit jo hyvin kaikki suurimmat tekijät. :)Veikkaan blogisi perusteella, että olisit ohjaaja, josta pitäisin! :DMukavaa syksyä!-flickan

    • Aino sanoo:

      Kiitos! Ja tervetuloa kokeilemaan mun jumppia jos joskus samaan kaupunkiin eksyt :) Mukavaa syksyä myös sulle!

  2. Anonymous sanoo:

    Valehtelematta tippaakaan, mun suurin unelma olisi saada työskennellä jumppaohjaajana. Oikeestaan täytän nuo kriteerit muuten, mutta en ole varma mun rytmitajusta! Musta tuntuu,että löydän rytmin helposti ja osaan liikkuakkin sen tahtiin, mutta todellisuudessa se saattaa mennä ihan perseelleen… :S toistaiseksi taidan siis pysytellä ihan vaan jumpparina:D tää oli tosi hyvä postaus, kiitos!

    • Aino sanoo:

      Unelmathan on tehty toteutettaviksi :) Tuolla rytmitajulla tarkoitin että jos ei ole lainkaan rytmitajua on erittäin vaikea alkaa ohjata liikettä musiikin tahdissa, mutta jos rymitaju löytyy sitäkin pystyy kehittää.

  3. Eva sanoo:

    Voisitko antaa esimerkkejä koulutuksista?

  4. Finde sanoo:

    Mä aina joskus salaisesti haaveilen, että olispa tuo homma kivaa, mutta tosiasiassa en kyllä ohjaajana varmaankaan täyttäisi niitä kriteerejä, jotka itse hyvälle ohjaajalle asetan. Ja jännitän esiintymistä jonkin verran. Lisäksi tuntuu, että kaikki ohjaajat ovat sellaisia jotka ovat koko elämänsä harrastaneet liikuntaa, joten ei minulla hirveästi saumoja taitaisi siinäkään mielessä kunnon kannalta olla.Ehkä paras jos pitäydyn vain noissa tulijumpissa ;) Mutta nyt syksyn aikana pitäisi päästä testaamaan ihan oikean ryhmän vetämistä kun kouluryhmän kanssa pidetään virkistyspäivä omaishoitajile (vesi ja normijumppaa, tosin en tiedä mitä minä pidän) ja tulevassa työssäoppimispaikassa saan luultavasti jotain jumppaa pitää! :) Aina täytyy kuitenkin haaveilla ja olen niin nuori, että ei sitä vielä yhtään tiedä mihin elämä tulee kuljettamaan :)

  5. minessan sanoo:

    Voi olla, että kohdat 4 ja 6 sisältävät jo tämän huomion, mutta, sellaisten ohjaajien tunneilla on yleensä paras tunnelma, joista näkee, että he nauttivat työstään :) Että heistä näkee, että ovat aivan yhtä fiiliksissä niistä You’re Shiningeista sun muista kuin me jumpparitkin ;) Oon joskus ollut sellaisellakin tunnilla, että ”mä oon vain töissä täällä” ja sieltä ei todellakaan löytynyt sitä fitness magiciä..Ja sanon samaa kuin flickan, ainakin blogin perusteella oot kyllä just sellanen ohjaaja, jonka tunneilla haluaisin käydä! :)

    • Aino sanoo:

      Tuo on ihan totta. Ohjaajan ”rakkaus lajiin” yleensä kyllä välittyy myös ohjattaviin. Oon ite välillä niiin fiiliksissä että jälkeenpäin tulee mietittyä että meniköhän vähä yli :D mutta kai parempi niin kuin liian pliisua.. Kiva kuulla että blogin perusteella välittyy sellasia piireteitä että haluisit kokeilla mun tunteja! Samat sanat siis että seuraavaks kun pohjanmaan suuntaan tulossa niin tervetuloa jumppaileen vaasaan myös :)

  6. Katjaa:) sanoo:

    Kivan olonen blogi sulla! :) Ite kouluttauduin ryhmäliikkaohjaajaks nyt keväällä ja sain töitäkin heti! Toi koulutus oli jo pelkästään yks, mikä ratkas ketkä työllistyy ja ketkä ei.. sitte tottakai oma olemus yms :) Jos yksityisellä, esim Safella tai Trainer4Youlla käy kouluttautuu tulee hinnaks kalliimpi ku esim suoraa Pumpin koulutus, mut me ainaki käytii yleisesti ohjaajan työstä ja just musiikista yms kaikkea läpi et olin todellakin valmis maksamaan vähän enempi! :) Energistä syksyn alkua sinne Vaasan suunnalle!

    • Aino sanoo:

      Hei! Kiitos.Hintahan voi toki hieman kirpaista mutta kyllä se sitten itsensä maksaa takaisin jos pääsee hommiiin :)Tsemppiä ohjauksiin :)

  7. Hanne sanoo:

    Hei Aino, tosi hyvä kirjoitus tämä. :)) pitää todellakin paikkansa. Ja ei kannata ohjata sellaisia lajeja jotka ei tunnut omilta. Mäkin lopetan nyt LM-lisenssien hamuamisen tähän kun tiedän että nää kolme on mun lajeja BA, BP ja BS. Turha sitte yrittää jotain BC:tä jos itestä tuntuu ettei oo ihan omaa tonttia. Ohjaajana koen että mun työhön kuuluu opetella koreot kunnolla, treenata niin että kunto on roolimallitasolla ja työtä on myös se että omat huonot päivät ei tunneilla näy. Olen jumppajien käytettävissä ja ohjaan tunnin just heille enkä oo sielä omien treenien takia. Omia treenejä teen tarvittaessa ohjaustuntien lisäksi. Rakkaus lajiin ja ohjauksiin on ehdoton vaatimus. Vaatii se myös kiinnostusta muihin ihmisiin, kaikenlaisiin ihmisiin. Koulutus on kaiken a ja o, toisena heti harjoittelu ja kokemuksen kartuttaminen. Kukaan ei tosiaankaan ole seppä syntyessään!

  8. Ryde sanoo:

    Hola Aino! Löysin just blogis ja ihan pakko näin liikunta-addiktina alkaa seuraamaan blogiasi. Tää juttus liikunnanohjauksesta oli lukemisenarvoinen, itse olen haaveillut liikunnanohjauksesta/personal trainingistä jonkin aikaa ja saa nähdä ovat haaveet lukion jälkeen vielä samat. Onks sulla blogissasi juttua pt-hommista? Lukisin nimittäin ihan mielelläni millaista on oikeasti olla personal trainer. :)

Kommentoi